Pääsivulle
 
 

Kiljuhanhen Ystävä

2010 - No. 3

Muut numerot	English	Suomeksi
	2002 - No 1	2001 - No 1
	2002 - No 2	2002 - No 1
	2003 - No 1	2002 - No 2
	2003 - No 2	2003 - No 1
	2004 - No 1 special issue	2003 - No 2
	2004 - No 2	2004 - No 2
	2005 - No 1	2005 - No 1
	2007 - No 3 pdf	2005 - No 2
	2008 - No 4	2006 - No 1
	2009 - No 1 (Plan 2. ed.)	2007 - No 1
	2009 - No 4	2007 - No 2
	2010 - No 2 (Brochure pdf)	2007 - No 4 pdf
	2010 - No 4	2008 - No 1 (Suojelusuunnitelma.1)
	INDEX	2008 - No 2
		2008 - No 3
		2009 - No 2 (Esite)
		2009 - No 3
		2010 - No 1
		2010 - No 3
		2011 - No 1
		Hakemisto

Kiljuhanhen Ystävä 3/2010

• Puheenjohtajan palsta
  • Absurdia, uskomatonta Antti Haapanen
• Kiljuhanhen suojelutietoa tutkijaseminaarissa
  • EU:n kiljuhanhiprojektit Seppo Vuolanto
  • Kiljuhanhen suojelutila 2010 sekä 1900-2100 Lauri Kahanpää
• Istutus
  • Valkoposkihanhiko vieraslaji? Määritelmiä ja mietelmiä
• Yhdistys
  • Vuoden 2010 vuosikokous
  • Vuoden 2010 toiminta
  • Hämeenkosken kiljuhanhitarhan tukijoita 2010
  • Yhteystiedot

Puheenjohtajan palsta

Absurdia, uskomatonta

Antti Haapanen

Kohta mennyt vuosi on ollut yhdistyksellemme todella vaikea. Keskeinen tavoitteemme on tietysti saada syntymään Tunturi-Lappiin uudelleen sieltä kerran hävinnyt kiljuhanhen kanta. Tämä työ jo sinällään on pienelle yhdistyksellemme lähes ylivoimainen, mutta lantakärpäset ovat pörräilleet ympärillämme sillä menolla, että vuosi on valunut lähes hukkaan.

Aloitetaan alusta. Vuonna 2006 saimme luvan pyytää valkoposkihanhia sijaisemoiksi, mutta emme voineet sitä lupaa käyttää, koska siitä tehtiin valitus Turun hallinto-oikeuteen ja sitten vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mainittakoon, että hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja Korkein hallinto-oikeus ei tehnyt asiasta lainkaan päätöstä, koska hakemamme lupa-aika oli mennyt umpeen.

Meillä oli tarhallamme viime keväänä ainoastaan kaksi muuttomatkan tehnyttä valkoposkihanhiparia, joita olisi voitu käyttää sijaisemoina, mutta niiden ja kiljuhanhien pesintä eivät menneet ajallisesti yksiin, joten emme saaneet kiljuhanhien poikasille sijaisemoja. Istutukset jäivät tekemättä.

Tämä oli vain yksi murhe. Puheenjohtaja, Pentti Alho ja Matti Haapanen ovat saaneet juosta poliisiasemalla kuulusteluissa. He ovat muka rikkoneet luonnonsuojelulain 43 §:n 1 momenttia, joka kieltää vierasperäisen lajin päästämisen luontoon, jos siitä saattaa syntyä pysyvä kanta. Puheenjohtajaa syytetään luonnonsuojelurikoksesta ja muita luonnonsuojelurikkomuksesta. Luonnonsuojelurikoksesta voi seurata kaksi vuotta vankeutta ja rikkomuksesta seuraa sakkorangaistus. Rangaistussäännökset ovat rikoslaissa luonnonsuojelurikoksen osalta.

Väite, että olisimme tehneet jonkin rikkomuksen, joka on luonnonsuojelulaissa kiellettyä, on täysin absurdi, uskomaton.

Muistanette, että 7.9.2005 Lapin käräjäoikeus hylkäsi Pentti Alhoa vastaan nostetun syytteen. Silloinkin syyte koski vierasperäisen lajin päästämistä luontoon. Laji oli kiljuhanhi. Lapin käräjäoikeuden vapauttava päätös on lainvoimainen ja oikeuttaa jatkamaan samaa toimintaa. Lainvoimaista päätöstä on lainkäytössä kunnioitettava. Ilmeisesti ympäristöhallintokin on ajatellut - aivan oikein - ettei samasta asiasta voida syyttää kahta kertaa, koska ensimmäinen tapaus on loppuun käsitelty. Sen vuoksi nyt onkin keksitty nostaa syyte valkoposkihanhien luontoon päästämisestä!

Seuraavat syyt osoittavat, miksi mitään rikkomusta ei ole tapahtunut:

1. Valkoposkihanhi ei ole vierasperäinen laji, koska se on luontaisesti levittäytynyt Itämeren alueelle ja siis myös Suomen alueelle ja koko ajan kasvattaa kantaansa ja levinneisyysaluettaan. Tällaista lajia kutsutaan tulokaslajiksi.

2. Väite, että valkoposkihanhi olisi vieraslaji, on Suomea sitovan EU:n lintudirektiivin vastainen. Onhan valkoposkihanhi ns. 1 liitteen varsin ankarasti suojeltu laji ja lintudirektiivi koskee luontaisesti esiintyviä luonnonvaraisia lintulajeja. (Tässä kohtaa suomalainen käännös on epätarkka, kun siinä puhutaan vain luonnonvaraisista linnuista.) Lintudirektiivin mukaan tämä laji ei siis voi olla vierasperäinen.

3. Yhdistyksellä on vuodelta 2003 peräisin oleva lupa pyytää valkoposkihanhia vuosina 2003-2005 sijaisemoiksi ja päästää niitä Enontekiöllä vapauteen, kuten on tapahtunut.

4. Suomen oikeusperiaatteiden mukaan toimijalla on oikeus luottaa lainvoimaiseen oikeuden päätökseen eikä samasta asiasta voida enää lopullisen ratkaisun jälkeen nostaa syytettä. Asiaan kuuluu, että oikeuden katsotaan selvittäneen asian kaikilta osin. Vuosien 2004 ja 2009 tapaukset olivat täysin samanlaisia.

Lapin syyttäjävirastosta olemme saaneet tietää, että syyttäjä tekee päätöksensä vuoden 2011 alkupuolella. Vaihtoehdot ovat:

1. syyttäjä päättää olla syyttämättä,
2. asia viedään Lapin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus silloin ratkaisee, onko tapahtunut rikkomusta tai rikosta.

Tässä eivät kuitenkaan kaikki oikeusprosessit, joilla meitä vaivataan. Yhdistyksemme uusi hakemus keväältä 2009 saada pyytää valkoposkihanhia sijaisemoiksi sai Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ympäristökeskuksilta kielteisen päätöksen 2009. Yhdistyksen hallitus päätti hakea muutosta päätökseen sekä Turun että Helsingin hallinto-oikeuksilta. Muutoinhan meidän hankkeemme olisi päättynyt sijaisemojen puutteeseen.

Mielenkiintoiseksi asia muodostui, koska Turun hallinto-oikeus ei ole tähän päivään mennessä tehnyt mitään päätöstä, mutta Helsingin hallinto-oikeudesta saimme kielteisen päätöksen. Muistettakoon, että Turun hallinto-oikeus kumosi aikoinaan sille tehdyn valituksen saamastamme pyyntiluvasta eli oli edellisellä kerralla valmis myöntämään meille sijaisemojen pyyntiluvan.

Olemme hakeneet muutosta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO) 2.11.2010. Muutakaan mahdollisuutta meillä ei ollut. Keskeinen kysymys kielteisissä päätöksissä on ollut ympäristöhallinnon väite siitä, että valkoposkihanhi muka on Suomessa vierasperäinen laji. Olemme tuoneet esille muutoshakemuksessamme biologiset syyt, miksi valkoposkihanhea ei voi pitää vierasperäisenä lajina. Tämän lisäksi Helsingin hallinto-oikeuden päätös on selvästi lintudirektiivin vastainen, kuten edellä on todettu.

Olen tiedustellut asiaa KHO:sta ja sain kuulla, että muutoshakemuksemme on lausunnolla Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksella. Luultavasti sen jälkeen me saamme lausua asiasta oman kantamme.

Meillä ei ole mitään tietoa, milloin KHO:n päätös asiassa voisi tulla. Valkoposkihanhien pyydystys takkuilee.

Kolmas oikeudellinen hanke on kantelumme ympäristöministeriön päätöksestä, joka koski kiljuhanhen suojelusuunnitelmaa Suomessa. Suunnitelma laadittiin BirdLife Suomessa ja vahvistettiin sellaisenaan ministeriössä huhtikuussa 2009. Siitä ei siis pyydetty keltään lausuntoja, vaikka ohjelma olisi tehnyt toimintamme jokseenkin mahdottomaksi.

Oikeuskanslerin virastosta olen saanut tietää, että oikeuskanslerin päätös annetaan todennäköisesti "alkukeväästä 2011".

Mikäli saamme meille myönteiset päätökset näistä kolmesta kysymyksestä, toimintamme voi jatkua. Jos jostain tulee kielteinen päätös, joudumme katsomaan, mitä tehdään tästä eteenpäin. Lapin syyttäjäviraston edustaja on, kuten yllä totesin, luvannut tehdä omalta osaltaan jonkinlaisen päätöksen alkavan vuoden alussa. Viimeisen viestin laitoin poliisikuulusteluja hoitaneelle Kittilän poliisille tämän tekstin tuottamispäivänä 14.12.

Puheenjohtajana en voi toivoa jäseniltämme muuta kuin sitkeyttä ja ymmärrystä. Valitusten ja vastineitten tekemiseen on mennyt kymmeniä tunteja ja paljon hermoenergiaa. Minun tulee kuitenkin kiittää monia henkilöitä, jotka ovat olleet auttamassa oikeiden sanamuotojen, määritelmien ja lainpykälien etsimisessä. Eräät heistä ovat jopa yhdistyksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kiitän jäsenkuntaamme meidän yhteiseen asiaan uskomisesta, vaikka viime vuodet ovat olleet todella vaikeita, yhtä oikeustaistelua. Tarhalla ahkeroineet talkoomiehet ovat tehneet suunnattoman paljon töitä Pentin auttamisessa. Pentillä on kuitenkin ollut suurin painolasti lintujemme hyvinvoinnin varmistamisessa.

Hiukan epäröiden toivotan kuitenkin kaikille hyvää uutta vuotta 2011. Yritämme jaksaa vielä eikö niin!

Kiljuhanhen suojelua tutkijaseminaarissa

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijaseminaari omistettiin 7.2.2010 kiljuhanhen suojelulle, kutsuttuina esitelmöitsijöinä Seppo Vuolanto ja Lauri Kahanpää. Alla pääkohdat esitelmistä loogisessa järjestyksessä: ensin säädös- ja suojelutilanne, sitten käytännön toimet.

FL ympäristöneuvos Seppo Vuolanto on luonnonystäville tuttu lintuasiantuntija radion Luontoilta-ohjelmasta. Se on ollut Vuolannolle harrastus, mutta luonnon- erityisesti kiljuhanhen suojeluhankkeita hän on seurannut ammattimaisesti:

EU:n kiljuhanhiprojektit

Seppo Vuolanto

Esitys Markku Kuitusen seminaarissa Jyväskylän yliopistossa 9.2.2010

Ensimmäinen projekti

Projektissa olivat Suomesta mukana kaikki, joita asia koski, kuten metsästäjäjärjestöt, luonnonsuojelujärjestöt ja valtionhallinto.

Tulokset ensimmäisestä projektista 1999

Laji ei pesi enää Suomessa. Norjassa se pesii vielä yhdessä paikassa. Metsästys idässä selittää vähenemisen. Kiljuhanhi ja tundrahanhi ovat risteytyneet tarhassa. Projektin osapuolet WWF ja Hämeen Ympäristökeskus riitantuivat keskenään. Riidan aihe ei selvinnyt komissiolle, mahdollisena aiheena, mikä projektin osapuolista voi vastata kansainvälisestä yhteistyöstä. Riitaa on ollut sen jälkeen myös kansainvälisellä tasolla: Norja-Suomi -akseli vastaan Ruotsi.

EU:n tavoitteet ensimmäisen projektin tulosten jälkeen

Saada kaikki pohjoismaat mukaan pelastamaan laji, mm. Ruotsin kiljuhanhikanta mukaan sekä saada EU:n sisällä talvehtivat ja muuttavat kannat selville ja turvatuiksi.

Jatko

LIFE starter 2002 &endash; uuden suojeluprojektin jatkovalmistelu tuli Suomeen.

Toinen projekti 2005

Historia

EU:n LIFE rahastolle tuli kaksi hakemusta, 1) saksalainen projekti, jossa Kiljuhanhen Ystävät (KY) oli mukana ja 2) suomalais-norjalainen projekti, joka oli valmisteltu yllämainittuna LIFE starter-projetkina.

Suomen ympäristöministeriö ei puoltanut saksalaisen järjestön projektia, jossa oli tarkoitus käyttää ultrakeveitä lentokoneita sijaisemoina Ruotsin istutuksissa. EU:n projektirahoitus kaatui, koska kansallinen toimivaltainen viranomainen (=Suomen YM) ei puoltanut. Ruotsi puolsi. Norjan valtio ei ollut hakemuksen osapuoli. EU-maista siinä olivat mukana Viro, Unkari ja Kreikka. Ruotsi ja Saksa eivät puolestaan lähteneet mukaan suomalais-norjalaisvetoiseen projektiin.

Tulokset toisesta projektista

Saatiin lisätietoa muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista. Laadittiin mm. Suomen lakisääteinen suojeluohjelma.

Tilanne helmikuussa 2010

Näinkö kiljuhanhi menee sukupuuttoon?

YM-WWF-Norja syyttää vastapuolta, lähinnä KY:tä. www.wwf.fi -kotisivuilla esitettyjä väitteitä 19.11.2009.

• "Tundrahanhen mitokondrio-DNA:n omaavien kiljuhanhiyksilöiden poistaminen tarhakannasta on vain kosmeettinen, ongelman maton alle lakaiseva toimi."
• "Ruotsiin istutettu kiljuhanhikanta ei jälkeläistuotolla mitaten ole menestynyt yhtä hyvin kuin Pohjolan luonnonvaraiset kiljuhanhet."
• "Vakavasti otettava potentiaalinen perinnöllinen uhkatekijä luonnon kiljuhanhikannalle."
• "KY:n toiminta on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n suositusten vastaista"

Voiko kiljuhanhen pelastaa?

Ruotsi - Saksa &endash; KY: Ruotsin kiljuhanhikanta on ainoa EU:ssa, se kasvaa. Ruotsi sai myös uusia villejä lintuja Venäjältä. Annetaan luonnonvalinnan vaikuttaa istutettavaan kantaan.

Wink ym. (Vogelwelt 2007): Tundrahanhiristeymät ovat virhetulkinta. Vieraiden geenien kantajat (merihanhen geenejä) voidaan erottaa tarhakannasta, joka perimän puolesta muutoin vastaa kiljuhanhen luonnonkantaa. Nämä tutkimustulokset kumoavat Suomen 1. projektin tulokset, jonka mukaan kiljuhanhi ja tundrahanhi olisivat risteytyneet tarhaoloissa.

AEWA (African-European Waterbird Agreement) on hallitusten välinen elin, joka etsii 'totuutta'. Hallitukset nimittävät elimeen sopiviksi katsomansa henkilöt. Sen kannanotto on ratkaiseva kiljuhanhen suojelun kannalta, koska se vastaa kv. suojeluohjelman laadinnasta.

Kiljuhanhen perimä - este istutukselle?

Kysymyksiä mitokondrio DNAsta: Mitokondrio-DNA on pelkkä äitilinja. Onko sellainen riittävä fylogenian jäljittämiseen? Oikeuttaako se WWF:n väitteisiin? Muuttaako isän perimän osuus kuvan? Naaraat ovat syntymäpaikkauskollisia, mutta parit muodostuvat talvehtimisalueella ja koiraat seuraavat naarasta. Geenit sekoittuvat.

Suomen ympäristöministeriön kompetenssi arvioida biologisia faktoja (helmikuuhun 2010)

Biodiversiteettikysymyksistä vastaavan osaston osastopäällikkö on kaavoitusjuristi. Biodiversiteetista vastaavan yksikön päällikkö on entinen kaavoitustarkastaja ja maantieteilijä. Hallinnon vastuuhenkilöt kansainvälisissä asioissa, mukaan lukien EU-yhteistyö eivät ole biologeja, mutta vastaavat Suomen kannasta. Kiljuhanhen suojelusta vastaava esittelijä ei ole biologi.

Tuloksia

Kiljuhanhen Ystävät on haastettu uudelleen Enontekiön käräjäoikeuteen. Vanha riita kärjistyy.Uusi tieto kiljuhanhen perimästä (Wink ym. 2007) - merkitys lajin suojelulle jää arvioimatta. YM ei ole pyytänyt SYKE:n (= ympäristöhallinnon lakisääteinen asiantuntijaviranomainen) lausuntoa. Suomen lakisääteinen kiljuhanhen suojeluohjelma kohdistuu Norjan kantaan. Valkoposkihanhi julistetaan Lapissa vieraslajiksi 2009 &endash; onko se yritys lopettaa kiljuhanhen istuttaminen luontoon?

WWFn kiljuhanhityöryhmä - harrastajien elin

Ympäristöministeriön vuosittain rahoittama vuodesta 1983. Johdossa on ollut prof. Juha Merilä. Toiminut käytännössä pitkään YM:n tieteellisenä asiantuntijana.

Johtopäätökset

• Valta ja vastuu eivät Suomessa biodiversiteetin suojelussa kohtaa, vaikka ne kuuluvat yhteen.
• Biodiversiteetista huolehtimisen pitäisi kuulua biologeille - myös hallinnossa.
• Hyvää tarkoittavat lintuharrastajat esiintyvät genetiikan asiantuntijoina mm. WWF:n nimissä.
• Media on tietämätön tästä - tai ei välitä.

Kiljuhanhen suojelutila 2010 sekä 1900-2100

Lauri Kahanpää

A) Kiljuhanhen väheneminen

Kiljuhanhen yhtenäinen pesimäalue noin vuonna 1900

 

Kiljuhanhen sirpaloitunut pesimäalue noin vuonna 2000.

 

Kiljuhanhen pesinnät Euroopassa noin vuonna 2000. Lähes kaikki Uralin tuntumassa. Suomesta ei tunneta pesintöjä 2000-luvulta.

 

Kiljuhanhen kevätmäärät Norjassa. 2009 niitä oli noin 20-25, lähes kaikki vanhoja lintuja.

 

Samantapainen kehitys näkyy talvehtimisalueella Unkarin Hortobagyssa.

 

Neuvostoliiton hävittyä aloimme saada tietoja Viron kiljuhanhien kevätlevähdyspaikoilta.

 

B) Kiljuhanhen vähenemisen syyt

Ruotsin ja Norjan kiljuhanhien muuttoreitit. Vaarallisimmat ovat Venäjällä sekä Lähi- ja Keski-idässä (punaiset nuolet). Turvallisin on Ruotsiin istutettujen lintujen oppima Hollannin lenkki. Valtaosa kiljuhanhista pesii Aasian puolella.

 

Populaatioparametri	Havaittu arvo	Teoreettinen maksimi ja minimi	Kannan vakiintumiseen tavittava arvo, kun muita ei muuteta
Poikasten selviytyvyys	0,239	0,7-0,8	0,320
Poikaskuolleisuus muutolla	0,761	0,2-0,3	0,680
Aikuisten selviytyvyys	0,837	0,90-0,95	0,926
Aikuiskuolleisuus	0,163	0,05-0,10	0,074 (puolet havaitusta)
Poikastuotto naar/ naar v.	0,61	0,61	0,820 (mahdoton)

Kuolleisuustaulukko näyttää Norjan (!) kiljuhanhien vähenemisen syyt. Pahin on aikuiskuolleisuus, jonka tulisi pudota puoleen, jotta linnut eivät vähenisi entisestään.

 

Kiljuhanhen ongelmien syy: liika metsätys idässä. Kuva venäläisen metsästysmatkajärjestäjän mainoksesta, joka lupaa maksaa mahdolliset ympäristösakot.

 

Kiljuhanhen ongelmien kasautuminen kiertomatkalla idässä

 

Kazakstanin syyskerääntymät

Kazakstanin arojärville kerääntyvät Venäjän länsipuolen kiljuhanhet loka-marraskuussa. Siellä on mahdollista, joskin hankalaa laskea linnut ja arvioida niiden vähenemistä. Varmin tieto saataneen vertaamalla huippuvuosia, jolloin todennäköisesti suurin osa linnuista on ollut laskenta-alueella.

Kalmukiasta Venäjän puolelta on ehkä hiljattain löydetty uusi syyslevähdysalue. Yllä on esitetty aikaisemman paikan data, jotta trendi näkyisi.

Syysmäärä Kazakstanissa on noin 20 000, Kiinassa aika tarkasti 16 000.

Perinteisen suojelutavan ongelmia(ko?)

1. Kiljuhanhet lisääntyvät hitaasti. Siksi kannan mahdollinen kasvu vaatii vuosikymmeniä
2. Ongelmat ovat itämailla. Siksi todelliset muutokset niiden kuolleisuuteen ovat epätodennäköisiä
3. Kiljuhanhi ja tundrahanhi ovat samannäköisiä. Siksi kiljuhanhia ammutaan edelleen ja aina tundrahanhina.
4. Norjan kanta on pieni. Siksi se ei kasva ja voi epäedullisena vuonna jopa hävitä kertaheitolla
5. Norjan kanta on paikallinen. Yleensäkin kiljuhanhen poikaset pesivät lähellä syntymäpaikkaa. Eri hanhilajeilla on tässä eri strategiat. Siksi kiljuhanhi ei leviä Suomeen itsestään.
6. Euroopassa kiljuhanhea on suojeltu jo kauan rajoitamalla metsästystä ja rauhoittamalla esiintymisalueita. Suojelu on osoittautunut tehottomaksi.
7. Jos istutus viivästyy, niin:
   1. Istuttaminen vaikeutuu, kun taito ruostuu ja poikaset loppuvat.
   2. Ruotsin nykykannan osuus lopullisessa kannassa kasvaa.
   3. Riski koko lajin menettämiseen kasvaa, koska pääpopulaatioiden suojelu on vaikeampaa kuin Ruotsin populaation. (Melkein kaikki kiljuhanhet pesivät Siperiassa ja talvehtivat joko Lähi-idässä tai Kiinassa.)

    

C) Sijaiemomentelmästä

Lambart von Essen, sijaisemomenetelmän kehittäjä

 

Näin istutettu kiljuhanhi oppii sijaisemoiltaan muuttamaan Hollantiin. Menetelmää on selostettu suojeluunnitelmassamme, esitteessämme ja viimeksi Kiljuhanhen Ystävässä numero 3/2009.

 

Sijaisemomentelmä toimii! Ruotsin istutuskannan poikastuotto kasvaa edelleen, vaikka istutuksissa oli tauko 1997-2009. Ruotsin Lappiin istutettiin yhteensä 300 kiljuhanhea vuosina 1984-1997. Maan kiljuhanhikanta on noin 140 syyslintua, Norjan noin 50.

 

Ainoa vaihtoehto valkoposkihanhille kasvatusemona on ultrakevyt lentokone - kallis ratkaisu.

Ruotsissa lentokoneen käyttöön perustuva valmiiksi sovittu istutusprojekti (2 miljoonaa euroa) kaatui Suomen Ympärisröminsteriön vastustukseen (EU-rahoitus) ja lintuinfluenssakohuun (Sponsorirahoitus).

 

Luonnoton muuttosuuntako?

Kiljuhanhen istuttamista sijaisemomentelmällä on vastustettu siitäkin syystä, että kiljuhanhi ei olisi historiallisena aikana muuttanut läntiseen suuntaan. Arkistotieto sanoo toisin. Yllä havainnot 1950 - 1981, siis ajalta ennen Ruotsin istutuksia.

 

Arkistotiedon arvo.

Viimeisimmässä Wetlands Internationalin hanhiasiantuntijoiden vuotuisessa konferenssissa 2009 arkistotietoa kerännyt Johan Mooij esitti tutkimuksensa tuloksen:

• Historiallinen tieto osoittaa, että on ollut olemassa länsieurooppalais- atlanttinen muuttoreitti, jota ei ole otettu huomioon laadittaessa [AEWAn, yhtä lailla Suomen] kiljuhanhen suojelusuunnitelmaa.
• Lisäksi on käynyt ilmi, että kiljuhanhen kokonaiskanta maailmassa on vielä 1900-luvun alussa ollut paljon yleensä arvioitua suurempi, 300 000-360 000 yksilöä. [Tämän esitelmän alussa esitettiin yleensä mainittu arvio 100 000.]

 

C) Ennusteet pohjaksi menettelytavan valinnalle!

 

Näin käy keskimäärin, jos kehitys jatkuu nykyiseen tapaan

Tässä alkeeslliessa ennusteessa on oletettu seuraavien nykyisestä tieteellisestä kirjallisuudesta otettujen lukuarvojen säilyvän ennallaan:

	NOR: Itään muuttavat	SWE: lounaaseen muuttavat
1. vuoden kuolleisuusprosentti	78	25
2. vuoden kuolleisuusprosentti	16	20
aikuiskuolleisuus	16	10
poikastuotto	0,5	0,3
näistä laskettu kasvuprosentti	-5	+5

Entäpä, jos katsotaan myös tarhoihin ja Venäjälle

	Euroopan Venäjä (RUS)	Kiljuhanhien tarhaus (CAP) enintään
1. vuoden kuolleisuusprosentti	76	20
2. vuoden kuolleisuusprosentti	13	20
aikuiskuolleisuus	16	10
poikastuotto	0,5	0,35
näistä laskettu kasvuprosentti	-3	+8

 

Mitä Venäjän kiljuhanhista tiedetään oikeasti? Tässä yksilömääräarvio ja ennuste.

Ylläoleva kolmen vaihtoehdon ennuste Euroopan puoleisen Venäjän kiljuhanhikannan kehitykseksi perustuu allaoleviin tietoihin. Myös Venäjän kiljuhanhikanta on pieni ja uhanalainen riippumatta siitä, mikä arvio on paras.

• 500 - 800 kevätyksilöä (Morozov ja Syroechkowski 2002)
• n. 240 pesivää paria Euroopassa (BirdLife 2004, Morozov 2009)
• vaihtoehdot:
  • 20 % pienenemä 1990 - 2000 (vuositaso 2 %) (BirdLife 2004)
  • 20-29 % pienenmä 1995 - 2000 (vuositaso 4-6 %) (BirdLife 2004)
  • 30-49% penenemä 1995 - 2005 (vuositaso 3-5 %) (IUCN 2004)

 

Yhdistettyjen populaatiomalliennusteidemme rakenne ja tarkoitus:

Tietokoneeseemme on ohjelmoitu edellisten tapaiset - mutta tarkemmat - kasvuennusteet eri maiden ja tarhojen kiljuhanhikannoille. Mallissa voidaan valita kuolleisuus- ja poikastuottoprosentit todellisuutta tai vaikka toiveita vastaaviksi. Lisäksi voidaan kuvata lintujen siirtoa paikasta toiseen, siis pyydystystä ja istutusta. Konetta voi käyttää näin:

• Menettelytapa:
  • Valitse haluamasi istutus-ja pyydystysmäärät ja -vuodet
  • Laske ennuste. Vaikuttaako hyvältä?
  • Toista. Valitse paras vaihtoehto!
• Esimerkkistrategia:
  • Pyydystetään poikasia Venäjältä ja tuodaan länteen:
    • Vuosittain Suomeen ei yhtään
    • Vuosittain Ruotsiin 5 vuosina: 2008-2025
  • Istutetaan poikasia maastoon:
    • Vuosittain Suomeen 15 vuosina 2008-2025
    • Vuosittain Ruotsiin 15 vuosina 2008-2025
    • Jos poikasia on tarhalla vähemmän, istutetaan kaikki.
• Laskettu tulos esimerkkistrategiasta näkyy seuraavissa kaavioissa:
  
  Venäjän kannassa viidenkin poikasen vuosipyynti näkyy
   
  
  Näin käy, jos lisäksi vuosittain pyydystetään toiset viisi vaikkapa tuotavaksi Suomeen tai Norjaan!
   
  
  Esimerkkistrategian vaikutus kehitykseen kiljuhanhitarhoilla ja istutusmahdollisuuksiin.
  • Tarhojen lähtötilanteet:
    • Ruotsi 8 (Mallinnetaan "uutta kantaa")
    • Suomi 70 (Mallinnetaan "nykyistä kantaa")
  • Tuonti Venäjältä edellä mainitun mukainen:
    • Ruotsiin vuosittain 5 "jatkuva tuonti" yhteensä 85
    • Suomeen ei ollenkaan: 0 yhteensä 0
  • Istutussuunnitelma edellä mainittu:
    • Kaikki istutetaan, kuitenkin enintään 15 Suomeen ja enintään 15 Ruotsiin
  • Mallin laskun tulos: Istutus 18 vuodessa: yhteensä 252, melkein kaikki Suomeen

  Seuraavissa kuvissa katsotaan tarkemmin Ruotsin ja Suomen tarhakantoja ja istutusmahdollisuuksia esimerkkistrategian tilanteessa:

  
  Ruotsin tarha ja istutus: Tarhakanta vakiintuu 25 lintuun. Syynä on jatkuva tuonti Venäjältä.

Suomen tarha ja istutus: Tarhakanta kuolee pois. Syynä on liika istutus ilman tuontia ulkomailta.

Näin kävisi maastossa, jos esimerkkistrategiaa noudatettaisiin.
• Havaintoja esimerkkistrategian vaikutuksesta:
  • Venäjän linnut vähenevät. Pyydystys on myöhässä ja liiallista.
  • Koko määrä kasvaa
    • paljolti sittenkin Suomen (pun) ansiosta.
    • Syy: tarhan nykykanta on riittävän suuri.
  • Ruotsin hallitseva piirre on vapaan kannan luonnollinen kasvu! Ei perustu istutuksiin

  Seuraavassa tämä on eriteltynä maakohtaisesti


Ruotsi (ja kuvassa myös Norja) erikseen kuvattuna
• Vuosittain saatiin keskimäärin vain 3 poikasta maastoon, joten Ruotsin kannan kasvu perustuu eniten vanhojen luonnolliseen lisääntymiseen.
• Syyt huonoon tulokseen:
  • Aluksi lähes tyhjä tarha
  • Lasketaan kaikki poikaset maastoon. Tarhakanta ei kasva tuottavaksi.

 


Ruotsin kiljuhanhikaan kehitys mallistrategiaa noudatettaessa
• Ruotsissa jäädään kauas tavoitteesta (500), koska alkuperäinen tarhakanta on mallistrategiassa liian pieni ja istutukset liian suuria suhteeessa tuontiin Venäjältä

Suomen kiljuhanhikaan kehitys mallistrategiaa noudatettaessa
• Suomessa päästään lähemmäs tavoitetta (250), koska alkuperäinen tarhakanta on riittävän suuri, mutta istutukset ovat täälläkin liian suuria ja tarhakanta menetetään mallistrategiaa noudatettaessa kokonaan.

Vertailun vuoksi: paras strategia, mikä kokeilemalla löytyi

Vertailun vuoksi: Näin käy kokonaan ilman istuttamista ja pyydystystä.

 

D) Istutushankkeen ongelmia(ko?)

• Kiljuhanhet lisääntyvät hitaasti tarhassakin. Siksi poikasten tuotanto on hidasta ja kallista.
• Koska tarhakannat ovat aluksi pienet, on kyseessä joka tapauksesa kymmenien vuosien hanke. Siksi kustannukset ovat suuret.
• Koska kustannukset ovat suuret on istutuksella vastustajia.
• Poikasten laatua, historiaa ja perinnöllistä laatua voi epäillä. Ongelmia tulee sekä liiasta epäilystä että liiasta varomattomuudesta.
• Venäjälläkin kiljuhanhia on jo kovin vähän. Siksi uusia poikasia ei saa riittävästi sieltäkään.
• Kiljuhanhi voi joskus harvoin leimautua sijaisemoon ja risteytyä valkoposkihanhen kanssa. Jälkeläiset eivät ole koskaan lisääntyneet eteenpäin eivätkä asettuneet Lappiin.
• On väitetty, että sijaisemotoiminta levittää valkoposkihanhia väärään paikkaan. Näin ei tapahdu. (Toinen juttu tässä lehdessä).
• On väitetty, että lounainen on kiljuhanhelle luonnoton muuttosuunta. Näin ei ole. Jos olisi, heräisi kysymys siitä, pitääkö käyttäytymismallejakin suojella. Siis eläinten kulttuuria!
• Mistä saisi tarpeeksi poikasia ja rahaa lentokonehankkeelle?

 

Istutus

Valkoposkihanhiko vieraslaji?

toim. Lauri Kahanpää (Dataa; Erkki Kellomäki, Txt; Seppo Vuolanto, Seppo Turunen, Martti Soikkeli, Bird Life Suomi , jne sekä GOOSE 2009)

Kiljuhanhen palauttamista pesimälajiksi Suomen luontoon on koetettu estää monin tavoin, joita puheenjohtajamme on kuvaillut yllä. Viimeisin temppu on väite, jonka mukaan paluttamistoimien sivutuotteena voisi syntyä ''haitallisen vieraslajin'',valkoposkihanhen, kanta Lappiin.

Jättiputki ja koloradonkuoriainen ovat tunnettuja vahingollisia vieraslajeja. Mutta onko ilmeinen vieraslaji valkohäntäpeura (eli....) haitallinen? Entä kuinka haitallinen on täplärapu? Onko jokirapukin vieraslaji? Onko kumpikin tai kumpikaan majavamme vieraslaji, onhan molemmat istutettu Suomeen? Entä metsäpeura, joka levisi itse itärajan takaa samoin kuin supikoirakin? Onko villisika vieraslaji? Entä merimetso, kanadanhanhi tai valkoposkihanhi? Tai viiksitimali? Tiibetinhanhi? Undulaatti? Kani? Minkki? Kissa? Kiljuhanhi pesimässä Helsingin saaristossa? Tällaisissa kysymyksissä ei taida olla järkeä ennen kuin on sovittu siitä, mitä oikein tarkoitetaan sanoilla tulokaslaji, vieraslaji ja haitallinen vieraslaji. Oikeastaan eivät tärkeitä edes ole nämä sanat vaan tavoitteet, joita niillä yritetään ilmaista: miten mihinkin otukseen olisi järkevää suhtautua ja miten niihin suhtaudutaan Suomessa ja muissa maissa. Entä kansainvälisissä sopimuksissa? Seuraavassa on kokoelma tosia ja keksittyjä sitaatteja, tosiasioita ja mielipiteitä tämän aiheen tiimoilta.

---

Vieraslajilla tarkoitetaan ekosysteemiin alun perin kuulumatonta lajia, joka on ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella.

Suomen Ympäristökeskus SYKE.  

---

Valkoposkihanhi on vieraslaji.

Suomen Ympäristökeskus SYKE.

---

Pohjoisen Jäämeren ja Suomen Lapin välissä on mantere, meri tai vuoristo .

SYKEn molemmat tiedotteet uskova loogikko.

---

Helsingin ja Suomen Lapin välissä on niin korkea vuoristo, että valkoposkihanhi ei voi ylittää sitä. Ehdotetaan seuraavien talviolympialaisten alppilajeja järjestettäväksi tässä uudessa vuoristossa, jota on kauan kaivattu siihen tarkoitukseen.

SYKEn molemmat tiedotteet uskova urheilufani, joka tietää, ettei Suomea katkaise meri eikä suuri manner.

---

Vieraslajiksi kutsutaan alueelle ihmisen toimesta levinnyttä lajia, joka ei alun perin ole esiintynyt alueella eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Merimetso ei ole vieraslaji. BirdLife vetoaa päättäjiin, etteivät he lähde mukaan merimetsopopulismiin ja keskittyvät Itämerta koskevassa päätöksenteossa meren hyvinvoinnin kannalta aidosti merkittäviin asioihin.

BirdLife Suomen tiedote.

---

Merimetson rinnastaminen Helsingin citykaneihin on perusteetonta. Alkuperäisluontoomme kuulumattomat kanit ovat täällä ihmisen kuljettamina. Merimetso on sen sijaan palannut luontaisesti alueelle, josta ihminen on sen aiemmin hävittänyt.

Lauri Hänninen BirdLife Suomesta.

---

Kanadanhanhi on Norjan ainoa Branta- suvun vieraslaji.

Norjan luonnosuojeluviranomaisten vieraslajilista.

---

Tässä riistawebissä ovat termit paikallaan.

• Haitallinen vieraslaji = alien species = ei-toivottava vieras = EU:n tarkoittama laji, jonka johdosta tarpeen tehdä suunnitelma vähentää tai poistaa maasta ekologisesti haitallisena
• Tulokaslaji = hiljattain tullut maahan, luonnollisesti levinnyt, ei ekologisesti haitallinen = metsästäjät toivovat näistä tähtäimiinsä saalista. Siksi MMM:n intressissä niin voimakkaasti, että luokittelee näitä lajeja (ei YM).
• Nämä kategoriat media ja tavallinen kansa yhdistää samaksi, niin myös näköjään SYKE.
• MMM=riistaweb näyttää ajattelevan vain pesimistä, ei sitä että merimetso ja valkoposkihanhi ovat aina muuttaneet maamme kautta eivätkä siis varsinaisesti ole tulokkaita tai vieraita maamme faunassa.
  Ks. http://www.riista.fi/?mag_nr=13&group=00000284

---

YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus edellyttää maita laatimaan vieraslajeja koskevat kansalliset strategiat ja toimenpidesuunnitelmat. Suomen kansallinen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma vuosille 2006-2016 on asettanut Suomen kansallisen vieraslajistrategian laatimisen aikatauluksi aikavälin 2007-2010. Strategian vastuuministeriöiksi on sovittu maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Vetovastuu strategian valmistelussa on maa- ja metsätalousministeriöllä.

Lintuverkko

---

Huomasin juuri, että valkoposkihanhi on ilmaantunut esimerkkinä vieraslajeista ympäristöhallinnon kotisivulle http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=722&lan=fi. Keskustelin asiasta luonnonsuojeluliiton Veistolan (lukenut historiaa yliopistossa)  kanssa, joka on istunut järjestöjen edustajana ao. komiteassa. Oli kovin välttelevä, mutta viittasi kiljuhanheen. Alkuperäisenä euraasialaisena lajina, joka on kaikkina aikoina muuttanut Suomen yli, tämä laji ei missään olosuhteessa voi kuitenkaan kuulua ao. kategoriaan. Alkavatko keisarin vaatteet vähitellen pudota? EU:n tavoitteena on saada luonnosta vähennettyä toiselta eläinmaantieteelliseltä alueelta peräisin olevia haitallisia lajeja, jotka työntävät tieltään alkuperäisiä lajeja (invasive alien species).

Byrokaraatti

---

Hei, voisitko Byrokaraatti ottaa yhteyden tähän Harry Helmisaareen (joka on tietojenantaja po. nettisivulla) ja alkaa argumentoida hänen kanssaan ja vaatia kirjallisia perusteluja. Älyllinen vai älytön epärehellisyys, jota tässä nyt YM harjoittaa, pitää paljastaa julkisuuteen.

Herää myös kysymys, aikovatko MMM ja metsästysjärjestöt osallistua talkoisiin kanadanhanhen ym. metsästäjien Suomeen tuomien lajien hävittämiseksi Suomesta. Helmisaarelle voisi ehdottaa, että vaihtaa valkoposkihanhen tilalle listalla Tiibetinhanhen.

Byrokaraatin kaveri

---

Muistanemme, että Pirkka niminen henkilö antoi kiljuhanhien olinpaikan ilmi niiden vihollisille. Olisikohan sama mies tai hänen ystävänsä myös tehneet sen "kantelun", jonka perusteellaLapin ympäristökeskus ryhtyi "eliminoiman" niitä, ettei vain tulisi haitallisia vieraslajeja Lappiin. Tällaista Pirkka puuhailee itse:

"Heip! Ja jotta täällä Lintuverkossa puhuttaisiin kuitenkin linnuista, niin mainittakoon, että tänä kesänähän ko. jätevesijärvellä sulki vain kolme tiibetinhanhea sekä kaksi hanhiristeymää. Nuo risteymät lienevät samoja, jotka on havaittu paikalla jo yhdeksän vuoden ajan - ja niidenkin liikkeet ovat mielenkiintoisia. Esimerkiksi tänä kesänä ne näyttäytyivät Kemijärvellä jo 21.5., seuraavaksi ne nähtiin 6.6. Utsjoen Patonivassa ja 1.7.-13.8. taas Kemijärvellä! Yksi noista kolmesta tiibetiläisestä taas oli paikalla edelliskesänä pesineen pariskunnan poikanen. Linnullehan kävi viime syksynä niin, ettei se päässyt emojensa ja sisarensa matkassa muutolle, koskapa se katkoi ennen muuttoaan siipisulkiaan (ilmeisesti jäädyttyään kiinni johonkin syksyn ensimmäisinä pakkasöinä). Niinpä me toimitimme sen talveksi Ranuan eläinpuistoon, josta vapautin sen toukokuun lopulla takaisin jätevesijärvelle. Kesäkuun lopulla altaalla piipahti muutamaankin otteeseen tiibetinhanhia (mm. yksi edellissyksynä rengastamani lintu puolisonsa kanssa ja 11 renkaattoman linnun parvi), jotka eivät kuitenkaan jääneet paikalle. Heinäkuun alussa lintu sai viimein seurakseen tuon sulkimaan jääneen parivaljakon (ja risteymälinnut), joiden kanssa se sitten vietti koko loppukesän ja 12.-13. elokuuta linnut laidunsivat jo Kemijärven keskustan venesataman ruohikoilla, josta ne sitten lähtivät yhdessä muuttomatkalle... Toivottavasti joskus selviää että minne! (Tällä linnulla ja 14:llä sen lajikumppaneistahan on lukurenkaat muistona Kemijärvellä käymisestään, joten eiköhän noista vielä joskus jotakin kuulla... ;-)

Pirkka

---

Viimeisessä Linnut -vuosikirjassa 2009 on juttu sekä kilju- että valkoposkihanhesta. Kiljuhanhessa ei mainita lainkaan Ruotsin kantaa, valkoposki-jutussa ei ole mitään viitettä siihen että se olisi vieraslaji - päinvastoin viimeaikainen runsastuminen ja leviämishistoria Euroopassa on hyvin selvitetty mukaan lukien uusien kantojen synty Hollantiin, Itämeren piiriin, Suomen sisävesille sekä Jäämeren rannalle. Sen valossa SYKEn väite vieraslajista on entistä enemmän tilaustyö.

Silmä tarkkana

---

Jo pelkästään sen asian julkistaminen Suomessa, että Komissio on ottanut tutkittavakseen ympäristöhallinnon tulkinnan valkoposkihanhen vieraslajisuudesta, on paha asia hallinnon uskottavuuden kannalta.

EUkraatti

Yhdistys

Vuoden 2010 vuosikokous

Lauri Kahanpää

Vuosikokous pidettiin Valkeakosken Tykölässä kauniina kesäpäivänä 2.6.2010. Olimme päätösvaltaisia, mutta olisi taas kerran suonut useamman jäsenen olevan mukana päättämässä yhdistyksen ja sitä myöten Suomen kilkjuhanhensuojelun tulevaisuudesta; kutsu oli sentään mennyt kaikille - aina Kazakstania ja Irania myöten.

Vuosikokouksessa käsiteltiin tietenkin sille kuuluvat asiat: tilit, henkilövaalit, toimintakertomus ja -suunnitelma. Luonnollisesti vuoden 2009 toiminta ja tilit hyväksyttiin, tilinpäätös vahvistettiin ja vastuuvapaus entiselle hallitukselle myönnettiin. Jäsenmaksu korotettiin tasasummaan 50 euroon vuodessa, jonka edelleen voi korvata 8 tunnin talkootyöllä. Henkilövalinnat sujuivat nekin mutkattomasti. Entinen hallitus sai vuoden lisäaikaa:

• Antti Haapanen Helsingistä (pj)
• Erkki Jaanu Valkeakoskelta,
• Lauri Kahanpää Jyväskylästä
• Erkki Kellomäki Hämeenlinnasta
• Eero Peltonen Tampereelta
• varalla Jyrki Patomäki Heinolasta, Pekka Ruokonen Kangasalta ja Jouni Riihimäki Tampereelta.

Tilintarkastajana jatkaa Kirsti Krogerus Tampereelta ja varalla Heikki Kokkonen Tampereelta. Uusi hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Erkki Jaanun, sihteeriksi Lauri Kahanpään ja rahastonhoitajaksi Ari Lehtosen Jyväskylästä.

Vuoden 2010 toiminta

Lauri Kahanpää

Kalenterivuosi 2010 - yhdistyksen 12. tilivuosi on jo lopuillaan. Koska vuosikokous pidetään vasta keväällä ja edellinen lykkääntyi peräti kesäkuulle, on toimintavuotemme käytännössä nyt kalenterivuoden vaihteessa suunnilleen puolivälissä. Voin siis tarkastella vuoden 2010 toimintaa toisaalta toteutuneena, toisaalta yhä suunnitelmana.

Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi esittelen asiat samassa vuosikokouksen asiakirjoissa noudatetussa järjestyksessä kuin ennenkin. Enimmät ns. iäisyysongelmat, joissa ei näy uutta, olen lyhentänyt pois.

1) Yhdistysrakenne:

Yhdistyksen tavoitteet ja säännöt ovat ennallaan; tavoitteemme on kiljuhanhen palauttaminen pesimälajiksi Suomeen yhteistyössä viranomaisten ja eri kansalaisjärjestöjen kanssa.

Jäsenhankintakampanja on edelleen suunnitelman asteella, eikä jäsenmäärässä siis ole vielä tapahtunut merkittävää kasvua.

2) Työt ja työntekijät:

Yhdistys jatkoi vuonna 2010 Hämeenkosken kiljuhanhien ylläpitoa ja tutkimista. Suunnitelman mukaan piti myös jatkaa luonnonsuojelulain ja IUCN:n suosituksen ehdot täyttävien poikasten maastoon istuttamista, mutta sitä ei tehty tänä vuonna, koska kiljuhanhet pesivät huonosti ja epätahdissa jo vähiin käyvien muuttoreitin tuntevien valkoposkihanhipariemme kanssa.

Istutusten valmisteluun on vuonna 2010 liittynyt poikkeuksellisen paljon kirjallista työtä, olemmehan aktiivisesti ottaneet kantaa Suomen, Ruotsin ja Norjan kiljuhanhen suojelusuunnitelman laadintaan ja sisältöön sekä joutuneet turvautumaan eri oikeusistuimien ja jopa oikeuskanslerin apuun kiljuhanhen tehokkaiden suojelutoimien puolesta, kuten tämän lehden pääkirjoituksessa seikkaperäisemmin selostetaan. Myös lintujen hankintaa ulkomailta on edistetty kirjein, vaikka niitä ei vielä ole saatu.

Tarha on valmiiksi rakennettu ja hyvässä kunnossa. Vaikka ei enää juuri tarvita uudisrakentamista, suuren kiljuhanhitarhan ylläpito vaatiikuitenkin paljon työtä. Vuodelle 2010 on suunniteltu ja enimmäkseen totetutettukin seuraavaa:

• vuosikorjaukset, kuten
  • lumivaurioiden korjaus
  • myrskyvaurioiden korjaus
  • kattorakenteiden vahvistaminen
  • aitojen tiivistys - ettei kiljuhanhia enää hirttäydy rakoihin
  • rottaverkkojen täydentäminen (vähän kesken)
  • sähköt varastoon (odottaa)
  • kompressorin hankinta pitämään altaat sulana
• vuosihuolto, kuten
  • puhtaanapito
  • maan kuorinta ja tilalle puhdas hiekka (pari autokuormaa)
  • pesimäbokseihin (22 kpl) uudet pahnat
  • nokkosten poisto
  • lentoestepressuston (200 m^2) ylläpito,
  • vesiputkien tiivistys (2 vuotoa)
  • viemäritukosten poisto
  • talveksi koppien hanojen poisto ja pikkualtaiden pesu ja kansitus
  • isojen altaiden säännöllinen pesu painepesurilla
  • konekannan (pienkuormain, ruohonleikkurit, asuntovaunu, pumput) huolto

Lisäksi Suomen kiljuhanhien hoito teettää paljon työtä päivittäin. Ruokinnan ja jatkuvan valvonnan lisäksi tulee paljon ylimääräistä kevätkesällä pesimä- ja poikasaikana. Talvella työllistävät jää ja lumi.

Keväällä 2010 saatiin viimein toinen työntekijä tarhalle, kun Jyväskylän Yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta tuli kuukauden ajaksi harjoittelija, nyk maisteri Jane Koskimäki auttamaan pesinnän organisoinnissa. Koska kyseessä oli samalla opintosuoritus, yhdistys selvisi kustannuksista kohtuullisen hyvin.

Yhdistys pyrkii nykyistäkin syvempään yhteistyöhän Korkeasaaren ja Ähtärin eläintarhan kanssa EU:n eläintarhadirektiivin pohjalta, jotta saataisiin Pentti Alholle pysyvä sijainen-apulainen-oppilas, joka myöhemmin voisi myös olla seuraaja. Tämän tarve todettiin jo 2005 kansallisessa ja kansainvälisessä kiljuhanhikonferenssissa Lammilla. Rahoitusta haetaan ympäristöministeriöltä ja sponsoreilta. Hanke on kesken.

3) Hanhien tarhaus ja tutkimus

Saksasta ja/tai Korkeasaaresta on tarkoitus hankkia hankkia lisää kiljuhanhia tai munia. Hanke on kesken.

Kiljuhanhien siipisulkien leikkaamista luovuttiin hukkumisonnettomuuksien lisääntymisen takia. Samansta syystä hankittiin kompressori, jolla estetään altaiden jäätymistä.

Kiljuhanhien näytteiden ottoa ei tehty 2010, koska ei ole tietoa uusien näytteiden tarpeesta, Saksassahan tutkitaan nykyisin ensisijaisesti luonnon näytteitä vertailuineiston täydentämiseksi. Jos näytteitä vielä halutaan, rahoitusta haetaan ympäristöministeriöltä.

Ruokinta- ja valaistuskokeiden tuloksien kirjauksen siirtoa ektroniseen tietokantaan ja tulkintaa ehdotetaan tutkimusaiheeksi Jyväskylän Yliopistolle.

4) Kiljuhanhien istutus ja seuranta

Kiljuhanhia ei istutettu kesällä 2010 (ks. kohta 2). Valkoposkihanhiemojen seurantaa varten hankittua satelliittilähetin odottaa käyttöä vuonna 2011. Sen kunto joudutaan tarkastamaan tehtaalla. Uutta puhelinseurantalaitetta on kehitetty alan insinöörin kanssa, mutta riittävän kevyttä ja pitkäikäistä paikannuslaitetta ei vieläkään ole saatu aikaan. Hanke jatkuu.

5) Tiedotus- ja julkaisutoiminta

Julkaisimme yhdistyksen esitteen englanninkielisen version (Kiljuhanhen Ystävä 2/2010). Lehdestä ilmestyi 2010 kaksi varsinaista suomenkielistä ja yksi englanninkielinen numero sekä elektronisena että painettuna.

Kotisivuja pitäisi päivittää ja niistä karsitaan vanhentunutta osaa. Tämä jää keväälle 2011.

Päivä- ja aikauslehtiin on kirjoitettu pari juttua. Tärkein oli Pohjolan Sanomissa, jossa kerroimme tutkimus- ja luonnonsuojelutoiminnastamme ja siihen kohdistuneesta häirinnästä.

6) Talous

Vuoden 2010 alussa yhdistyksellä oli rahaa alle 500 euroa mutta velkaakin vain 250 euroa. Tilanne pysyy samantapaisena tilikauden loppuun asti. Toisaalta Pentti Alho ei edelleenkään ole laskuttanut kokonaan vuosien 2008 - 09 palveluista, saati vuodesta 2010. Jäsenten talkootyötä on tehty noin 300 tuntia.

Yhdistyksellä on tarharakennelmat ja tarvikevarasto. Kaiken tämän jälleenhankinta-arvo on vähintään 100 000 euroa. Lisäksi tulevat kiljuhanhet, joiden hinnaksi voi arvioida yhteensä yli 40.000 euroa. Yhdistyksen omaisuuden jälleenhankinta-arvo on siis suuri, mutta se on vaikeasti realisoitavissa.

 

Hämeenkosken kiljuhanhitarhan ja Hämeen lintuhoitolan tukijoita

• EVP-elektroniikka
• Korkeasaaren ystävät ry
• Lämpöura Ky Pentti Tenhunen
• Markprint Oy
• Raamarit OY
• Raatikuva Ky Heikki Löflund
• 
• 

Kiljuhanhen Ystävät ry:n yhteystiedot

Postiosoite: c/o Kahanpää / Torpankuja 3 C 13 / FIN 40740 Jyväskylä

Sähköposti: kahanpaa@maths.jyu.fi

Kotisivu: http://www.ansererythropus.tk/

Puheenjohtaja fil.tri. Antti Haapanen

• puh: 358-9-3253804 (home), 358-40-5953313 (mobile)
• Huhtasuontie 7, 00950 Helsinki, Finland
• e-posti: antti.haapanen@Kolumbus.fi

Sihteeri fil.tri. Lauri Kahanpää

puh:(0)40-5953313 (m)

fax: (0)14-2602701 ja merkintä "Lauri Kahanpää"

Yhdistyksen jäsenyyttä voi hakea esimerkiksi sähköpostitse.

henkilöjäsenmaksu (Suomi) 40 EUR

yhteisöjäsenmaksu 90 EUR

kannatusjäsenmaksu 200 EUR

ulkomaiset jäsenet USD/EUR 50

Pankkiyhteys: Nordea Hämeenlinna, 103230-513444

Pankkiyhteys ulkomailta : Nordea Bank Finland Plc. Helsinki, Finland

SWIFT-osoite: NDEAFIHH.

IBAN - numero: FI6210323000513444

Vastaanottajan osoite: c/o Kahanpää / Torpankuja 3 C 13 / FIN 40740 Jyväskylä

Tarhan yhteystiedot: puhelin/fax 03 7654 727, matkapuhelin 050 3441 755.

 

---

< lauri.v.kahanpaa@jyu.fi> päivitetty 16. joulukuuta 2010