Pääsivulle
 
 

 

  

Kiljuhanhen Ystävä

2008 - No. 2

Joulukuu 2008

Kiljuhanhen Ystävä 2/08:

Toimituksen terveisiä

2/2008?

Lauri Kahanpää

Hyvä Ystävä.

Saamaasi vuoden ensimmäinen jäsenlehti 1/2008 oli suuren työn ja kustannuksen takana, sisältäähän se 40-sivuisen suunnitelman kiljuhanhen palauttamiseksi Suomen luontoon. Vuoden 2008 muut numerot tulevat olemaan tavanmukaisempia: 2/ 2008 on tämä jäsenkirje, 3/ 2008 on samantapainen "Kiljuhanhen Ystävä" vakiopalstoineen ja numero 4/ 2008 englanninkielinen yhteenveto muista. Vuoden 2009 alussa ilmestyy suojelusuunnitelmammekin englanninkielinenä laitoksena.

Tämä on toimituksen suunnitelma. Perästä kuuluu.

 

Pohjolan luonnonvaraiset kiljuhanhet

Norjan kiljuhanhet 2007 ja 2008

Lauri Kahanpää

Kesä 2007 oli niin Norjan kuin Ruotsinkin kiljuhanhien pesinnälle erittäin hyvä ja kesä 2008 huono, jos mittana pidetään syksyllä nähtyjen poikasten määrää. Norjan lintujen osalta hyvän ja huonon vuoden välisellä erolla ei tosin ole suurtakaan merkitystä, sillä keväällä ei muuttomatkalta kummassakaan tapauksessa juuri palaa nuoria lintuja. Tällä on muuten seuraus, jota harvemmin tulee ajatelleeksi: Norjan kiljuhanhet ovat melkein kaikki vanhoja lintuja, hyvinkin kokeneita pesijöitä. Tämä asiantila selittää osaltaan ilmiötä, jota on ihmetelty: Norjan linnut pesivät hieman paremmin kuin ruotsalaiset.

Seuraavat yksityiskohtaiset tiedot Norjan lintujen menestymisestä kahden viime vuoden aikana on poimittu norjalaiselta "piskulka" internetsivulta, jolle kerätään Euroopan kiljuhanhihavaintoja ruotsalaislintuja koskevat havainnot sensuroiden. Sivun vanhemmasta aineistosta puuttuvat myös venäläisperäisten lintujen havainnot Saksasta ja lännempää, mutta viime vuosina niitä näkyy aletun hyväksyä mukaan. Tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistun aineiston tullessa julki on jopa norjalasten pakko myöntää, että kiljuhanhen muuttoon on aina kuulunut ja kuuluu yhä myös läntinen reitti.

2007

Evros- joen suistossa Kreikassa oleskeli kylmimmän keskitalven 2006-2007 ajan hieman toistakymmentä kiljuhanhea, niiden joukossa satelliittiseurannassa oleva pesimätön pari, joka oli tullut alueelle kiertäen kaukaa Uralin takaa. Samaan aikaan Unkarissa oli edelleen muutamia yksilöitä. Talven ja kevään kuluessa Puolasta löytyi yksittäisiä kiljuhanhia. Toisessa suunnassa mielenkiintoinen havainto oli peräti 54 yksilön parvi Syyriassa. Helmikuun lopussa Kreikassa laskettiin suuren tundrahanhiparven seasta 49-54 kiljuhanhea. Maaliskuun alussa Kreikan linnut lähtivät muutolle, ainakin osa Kerkini-järven kautta. Viikkoa myöhemmin 33 kiljuhanhea oli uimassa Hortobagyn alueella Unkarissa ja seuraavalla viikolla niiden määrä oli kasvanut 43 yksilöön. Tämä olikin Unkarissa kevään huippuluku ja huhtikuun alussa kolmasosa linnuista jatkoi muuttoa. Muut viipyivät Hortobagyssa huhtikuun 21. päivään asti - tuntuisi luonnolliselta ajatella, että nämä 32 lintua ovat samat kuin alkuperäinen parvi ja samoja kuin Norjan kiljuhanhet. Ainakin joukossa oli 7 Norjassa merkittyä lintua. Pari päivää myöhemmin kiljuhanhia alkoi ilmestyä Viroon Matalaun lahden pelloille, josta niitä laskettiin parhaimmillaan yksitoista. Muualla Virossa oli muutama lisää. Samoja lintuja tunnistettiin toukokuun alussa Oulun seudulla, jossa kokonaismäärä jäi keväällä 2007 yhteentoista lintuun. Vuoden tärkein tapahtuma Norjan kiljuhanhien tarkkailussa on toukokuun puolivälin laskenta Valdakin soilla Porsanginvuornon perällä, jonne kiljuhanhet saapuvat parvena ennen levittäytymistään pesimäalueelle. Siellä kevään 2007 kokonaismääräksi tuli 30 yksilöä, joista 2 nuoria.

Yleensä aikuisista kiljuhanhista pesii suunnilleen puolet, joten odotettavissa oli noin 7 paria, mikä vastaisi pitkäaikaista keskiatarkastuksissarvoakin, joka on 6 onnistunutta pesintää Norjassa vuosittain. Mutta kesä 2007 oli erinomainen: keskikesällä tehdyissä tarkastuksissa löydettiin peräti 13 mahdollista tai varmaa pesintää. Kun poikueet elokuussa kerääntyivät Valdakiin, oli tulos odotetun mainio: 66 yksilöä, joista vähintään 28 nuoria.

Syysmuutosta ei ole havaintoja ennenkuin syyskuun puolivälin jälkeen, jolloin Hortobágyssa oli paikallisena 54 kiljuhanhea, niiden joukossa 30 nuorta. Satelliittiseurantaparin todettiin menettäneen yhden 5:stä poikasestaan. Koska linnut olivat saapuneet useassa aallossa, eivät kaikki varmaankaan olleet Norjasta, vaikka Norjassa merkittyjä oli mukana. Samaan viittaavat kymmenkunta talvihavaintoa Saksasta ja Unkarista sekä muutama Puolasta.

Marraskuun alussa Unkarin havainnot harvenivat ja tilalle tuli tietoja Kreikasta, aluksi 12 ja pian 54 yksilöä Kerkinin järvellä. Ainakin 5 todettiin nuoriksi ja muutamilta todettiin värirenkaita. Myöhemmin tulva alkoi haitata Kerkinin järveä ja parikymmentä kiljuhanhea siirtyi pois. Kuun vaihteessa niitä ilmestyi Evros- joen suistoon, mukana radiolähetintä kantava lintu, joka aikaisemmin oli ollut Kerkinin järvellä. Pian lintuja oli 33, joista ainakin 4 nuorta. Kahdesta Norjassa merkitystä parista todettiin toisen menettäneen yhden alunperin viidestä poikasestaan ja toisella olevan kaikki 4 poikastaan tallessa. Molempien Kreikan paikkojen yhteismäärä oli keskitalvella 57, joista ainakin 12 (3 poikuetta) nuoria.

Evrosjoen suistoa (Google Earth)

2008

Vielä helmikuun puolivälissä Kerkini-järven ympäristössä oli jäljellä vähintään 24 kiljuhanhen parvi, joista 8 nuorta, ja samoja lintuja nähtiin Evrosin suistossakin. Unkarissa ei vielä ollut enempää kuin yksittäisiä lintuja eikä ihme, sillä koko talvehtiva joukko viipyi aina maaliskuun puoleen väliin asti Evrosin suistossa: 54 yksilöä, niiden joukossa merkittyjä lintuja. Tämä on poikkeuksellista, yleensä kiljuhanhet lähtevät pohjoiseen jo helmikuulla. Muutamaa päivää Kreikasta lähdön jälkeen linnut nähtiin Unkarissa: 49 oleskeli kuukauden ajan Hortobagyn alueella.

Virossa kiljuhanhikevät 2008 alkoi tavanmukaisesti huhtikuun puolenvälin tienoilla, mutta suuria parvia tai kokonaismääriä ei nähty. Suomessa Säärenperän alueella huomattiin ensin toukokuun alussa kaksi viiden yksilön parvea. Sillä välin ilmestyi Viroon tusinan verran uusia kiljuhanhia niin että kevään 2008 kokonaismääräksi Virossa lopulta tuli 23 yksilöä. Suomessakin nähtiin lisää pikkuparvia ja kokonaismäärä nousi pitkästä aikaa pariinkymmeneen yksilöön. Näytti siltä, että edellisen kesän hyvä lisääntymistulos toisi keväällekin ennätysmäärän kiljuhanhia Norjaan. Mutta kevät 2008 oli oikullinen, poikkeuksellisen kylmä sää oli hidastuttanut viheriöintiä. Kiljuhanhet eivät kerääntyneet Valdakin soille yhtä selväpiirteisesti kuin yleensä. Niitä laskettiin siellä vain 25, joista 6 nuoria. Kaikkien aikojen minimi? Missä olivat muut 22 viime vuoden 28 poikasesta? Yksittäiset havainnot viittasivat sentään siihen, että kiljuhanhet olivat saattaneet levitä tavallista laajemmalle alueelle. Kesällä arvioitiin jälleen pesivän vähintään 12 paria, siis olennaisesti sama määrä kuin 2006 ja 2007, ja arvattavasti samat linnut: vuoden 2007 nuorethan eivät vielä ole sukukypsiä ja useimmat ovat kateissa.

Vaikka alueelta oli hävitetty kettuja, ei pesintä onnistunut 2008, tai sitten arvio pesämäärästä on väärä. (Vertailun vuoksi: Ruotsissakin oli huono vuosi, mistä nimenomaan syytettiin myyräkannan romahdusta, jonka takia pienpedot olivat hanhien kimpussa.) Elokuun puolessa välissä laskettiin Valdakin soilla kiljuhanhet, etenkin poikueet ja nuoret linnut. Nähtiin 40 yksilöä, joista 27 aikuista ja 13 nuorta. Muistettakoon, että v. 2007 oli 66, joista enintään 38 aikuisia ja vähintään 28 nuoria. Satelliittiseurannasta tiedetään, että pesinnässään epäonnistuneita kiljuhanhia sulkii kaukana Siperiassa, jopa Taimyrin niemimaalla asti. On mahdollista, että poikkeuksellisen moni kiljuhanhi oli siellä pesinnän epäonnistuttua.

Syksyn 2008 lopullista tulosta voi jo arvioida talvihavaintojen perusteellakin. Syyskuun lopulta alkaen on Unkarissa Hortobágyn alueella vähintään 33 kiljuhanhea, joista 4 nuoria. Värirenkaat kertovat monien, ehkä kaikkien tulleen Norjasta. Yksittäisiä kiljuhanhia on oleskellut pitkin talvea myös Virossa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja yksi lintu jopa Ranskassa ja Italiassa. Kreikkaan syyspuolen 2008 ensimmäiset kiljuhanhet ja samalla pääjoukko ilmestyivät marraskuun alussa: 30-34 yksilöä Kerkinin järvellä. Kuun lopulla niitä oli 45, joukossa 4 nuoren poikue, joka myöhemmin katosi. Samaan aikaan Unkarissa oleskeli vielä 13 kiljuhanhea, joukossa 2 poikuetta, joissa yhteensä 5 nuorta. On syytä uskoa, että nämä linnut eivät ole peräisin Norjasta vaan Venäjältä. Samaa voi sanoa niistä 14 aikuisesta (ei nuoria!) kiljuhanhesta, jotka ilmestyivät Lucian päivänä (13.12) Unkarin ja Itävallan rajajärvelle Neusiedler Seelle Itävallan puolelle. Jos näin on, ei tällä hetkellä ole tiedossa yhtään viime kesän poikasen olinpaikkaa vaan Norjan kiljuhanhen hiipuminen jatkuu pesimätuloksista riippumatta.

 

Tervehdys Ruotsista

Åke Andersson

Hej

Här är allt som vanligt. Åtgärdsprogrammet har legat på is något år men nu lär arbetet vara på gång igen. Det blir Naturvårdsverket som tillsammans med länsstyrelsen i Norrbotten fullföljer, men jag får chansen att se deras skrivning innan den går till tryckning. Våra första ryska fjällgäss gick till häckning i våras och vi fick fram 3 ungar. Däremot gick fångsten i Ryssland dåligt och vi kommer bara att få 2 ungar. Och ännu sämre gick det för våra vilda fjällgäss som bara fick fram totalt 4 ungar. Smågnagarna kraschade mitt under häckningen och jag tror därför att predationstrycket var högt med stora förluster för fjällgässen. Från Xanten har jag inte hört något. Jag bifogar 2007 års verksamhetsrapport. Inom kort skall jag väl vara klar även med den för 2008.

Ha det bra. Hälsa mannarna.

Åke

Ja samma på finska

Hei

Täällä kaikki kulkee tavallista latuaan. Palautusohjelma on ollut jäissä pari vuotta, mutta nyt suunnittelutyö lienee taas käynnissä. Siitä vastaavat Naturvårdsverket ja Norrbottenin lääninhallitus mutta minullakin on tilaisuus nähdä suunnitelma ennen painatusta. Keväällä pesivät Venäjältä tuomamme kiljuhanhet ensimmäisen kerran saaden aikaan 3 poikasta. Sen sijaan uusien pyydystäminen meni Venäjällä niin huonosti, että saamme sieltä korkeintaan kaksi poikasta. Ja vielä huonompi oli kesä 2008 omille luonnonvaraisille kiljuhanhillemme, joilta on laskettu vain 4 poikasta. Pienjyrsijäkanta romahti kesken pesimäkauden ja luulisin, että pienpedot aiheuttivat, runsaina ja nälissään kun olivat, suuria pesätuhoja kiljuhanhille. Saksasta ei ole kuulunut mitään uutta. Liitän mukaan vuoden 2007 toimintakertomuksen - tiedothan olette kyllä jo saaneet. (Julkaistu 4/08. LK) Pikapuoliin valmistunee myös vuoden 2008 toimintakertomus.

Voikaa hyvin. Terveisiä miehistölle.

Åke

 

Yhdistys

 

Tervetuloa mukaan

Kiljuhanhien kasvattaminen ja suojelu on kovaa työtä. Kovinta se on Pentti Alholle, joka jo parin vuosikymmenen ajan on pitänyt huolta linnuistamme kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Muiden ihmisen tavoin Penttikin tarvitsee välillä lepoa ja toisinaan myös apua. Niinpä Kiljuhanhen Ystävät ovat päättäneet järjestää Pentille viikottain apumiehen yhdeksi päiväksi - siis rauhallisina aikoina yhden vapaapäivän viikossa ja kovemman työn aikana, kuten kiljuhanhien pesiessä, apua hoitotöihin. Vapaapäivän ei tarvitse olla sunnuntai ja itse asiassa arki, vaikkapa tiistai, onkin sopivampi.

Apua järjestetään ensisijaisesti talkooperiaatteella. Järjestelmällinen päivystys aloitetaan huhtikuun alusta. Yhdistyksen kotisivulla on työlista, josta voit katsoa lähiaikojen tarpeet. Aina voi myös soittaa Pentin numeroon 03-7654 727. Jos et pääse tarhalle, voit osallistua myös rahallisesti maksamalla yhdistyksen tilille (Nordea Hämeenlinna, 103230-513444) sopivaksi katsomasi kertaluontoisen tai säännöllisen avustuksen työvoiman hankkimiseen. Merkitse maksuun viesti: Työvoima-apu, niin raha käytetään tähän tarkoitukseen - ei muuhun.

Vuosikokous keväällä 2008

Kokous

Vuoden 2008 vuosikokous pidettiin vasta toukokuussa, 7.5.2008. Läsnä oli pieni, mutta aktiivinen jäsenjoukko ja kutsuttuna vieraana Pentti Alho. Vuosikertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin ja hallituksen vastuuvapaus myönnettiin säällisin menoin ja (vara)tilintarkastajan myönteiseen lausuntoon vedoten.

Yhdistyksen jäsenmaksuksi varsinaisilta jäseniltä tuli edelleen 40 euroa vuodessa tai 8 tunnin talkootyö, kannattavien jäsenten jäsenmaksuksi 100 euroa. Toiminta- ja taloussuunnitelma vahvistettiin.

Yhdistyksen hallitus vuodelle 2008 uusiutui hieman: Jyrki Patomäki halusi vapaalle (kiitos Jyrkille toiminnasta) ja tilalle saatiin Erkki Kellomäki. Yhdistyksen hallitus on siis nyt seuraava:

VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2007 (lyhennelmä, yhdistyksen 9. toimintavuosi)

Toiminnan tulokset vuodelta 2007

Hämeen ympäristökeskuksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti Kiljuhanhen Ystävät ylläpitää Hämeenkoskella sijaitsevia tarharakenteita käytettäväksi kiljuhanhen tarhaukseen. Niiden lisäksi alueella on yhdistyksen omia rakennelmia. Vuoden 2008 lopussa ympäristökeskuksen rakennelmatkin siirtyvät yhdistyksen omaisuudeksi. Tarhan perusparannusta jatkettiin vuonna 2007 ja se on nyt ennätyksellisen hyvässä kunnossa. Saneeraus on vuosien työn tuloksena saatu valmiiksi ja nyt viimeisteltiin myös vuoden 2005 talvisen onnettomuuden aiheuttamat korjaus- ja parannustyöt, kuten oli suunniteltu:

Uutta kangasverkkoa ylemmän sarjan pesimäkoppien päällä

Laiduntarhan korjaus saatettiin vuonna 2007 valmiiksi kattamalla se kanaverkolla ja jakamalla se väliaidoin. Lisäksi asennettiin uusimpaan halliin sähkölaitteet, jotta valkoposkihanhet pesisivät aikaisemmin. Tarhalle lainattiin tehokas pienoiskuormain (AVANT 220) lannan ja hiekan käsittelyyn. Se osoittautui monipuolisesti käyttökelpoiseksi myös rehun siirtelyyn ja muuhun huoltoon.

tallinrunko28.JPG
AVANTin avulla tonnin rehukuormakin saadaan likkumaan kätevästi. Pienemmät kuormat kulkevat tarhan ovista sisään asti kauhassa, joka on tasan metrin leveä.

Syyspuolella perushuollettiin ja siivottiin koko alue valmiiksi kevättä varten ja rakennettiin talli AVANTille. Lintuinfluenssatilanteen takia lintuhoitolatoiminta oli vähäistä: Hoidettiin 4 teertä.

tallinrunko28.JPG
Mustavalkoinen havainnekuva AVANTista keskeneräisessä tallissaan. (Photoshop)

Kiljuhanhen tarhakantaa on tietenkin ylläpidetty. Pesintä onnistui nyt taas normaalisti, kun lumimyrskyn jälkeen paritta jääneet ja nuoret linnut alkoivat pesiä. Kiljuhanhia on tarhalla vuonna 2007 syntynyt 29 ja vuoden lopussa jäljellä 95. Sairauksien vuoksi ja apaturmiin kuoli kiljuhanhia tarhalla 10, taas aikaisempaa vähemmän. Mitään epidemiologisesti huolestuttavaa ei ole ilmennyt.

Kiljuhanhien kantakirjan pitoa on jatkettu ja päivitetty tietokoneelle. Aineistosta käyvät ilmi hanhien sukulaisuussuhteet siitä asti, kun paritarhaus otettiin käyttöön. Kesän 2007 poikueista otetut geeninäytteet ovat varastossa odottamassa tutkimista. Tarhakantaamme ei ole vahvistettu luonnosta hankituilla linnuilla. Tähän pyrkinyt yhteisprojektimme Jägareförbundetin kanssa kariutui 2004 siihen, että Pohjoismaiden Ministerineuvosto ei myöntänyt siihen varoja. Huhtikuun alussa 2005 Lammilla järjestämässämme kansainvälisessä kiljuhanhikokouksessa on sovittu, että olisi syytä välittömästi aloittaa luonnon kiljuhanhien pyynti tarhausta varten. Ruotsalais-venäläinen hanke on päässyt tässä alkuun: Arktiselta Uralilta kesällä 2005 ja 2006 pyydetyt viitisentoista nuorta kiljuhanhea on sijoitettu Nordens Arkin eläintarhaan. Pyydystyksestä huolehti jäsenemme Vladimir Morozov. Suunnitteilla on toiset 15 lintua, ei enempää. Prof. Winkin tutkimusten rohkaisevat tulokset samoin kuin huolestuttavat tiedot Venäjän kannan vähenemisestä antavat aiheen suhtautua kriittisesti Venäjän kannan enempään rasittamiseen ja keskittyä hankkima sen sijaan puhtaita kiljuhanhia Saksasta. Maailmassa on noin 300 kiljuhanhea tarhassa, näistä meillä 95. Ruotsissa on suunnilleen saman verran. Saksassa on neljällä, viidellä tarhalla yhteensä 87 lintua, jotka uusien tarkkojen testienkin mukaan ovat lajipuhtaita. (Yksi ainoa testatuista 88 linnusta ei läpäissyt kaikkiea testejä.) Muissa maissa, myös Venäjällä, kiljuhanhia on tarhoissa yhteensä ehkä sata yksilöä eikä niiden geenistöä ole tutkittu.

Suomessa kiljuhanhen istutukseen ei tarvita lupia, vaan riittää, että valitut poikaset täyttävät luonnonsuojelulain istukaslinnuille asettamat vaatimukset. Laki vaatii istutettavien lintujen edustavan samaa lajia, alalajia, rotua, muotoa ja kantaa kuin luonnonvaraisetkin. Vuoden 2007 alussa saatiin prof. Winkin työryhmältä Saksasta uusiin laajoihin tutkimuksiin perustuva selvitys, josta käy ilmi, että aikaisemmin tundrahanhiperäisiksi epäillyt mitokondriot ovat kiljuhanhelle ja tundrahanhelle yhteistä perua. Tunhdrahiristeymiksi epäillyt linnut ovat kiljuhanhia. Winkin työryhmältä saatiin luettelo täysin puhtaista testatuista kiljuhanhistamme. Tässä yhteydessä ei testattu kaikkia. Tulos on vahvistettu Wetlands Internationalin kokouksessa helmikuussa 2007, jossa myös todettiin, että kaikki maailman kiljuhanhet edustavat yhtä ainoaa alalajia, rotua ja muotoa, mutta alkuperäisen muuttosuunnan mukaan voi erottaa kaksi eri populaatiota, itäisen ja läntisen. Istutettujen hanhien historia ja geenitutkimukset osoittavat niiden edustavan läntistä populaatiota. Ne edustavat siis myös alkuperäistä kantaa ja soveltuvat istutettaviksi Suomeen.

Helsingin Korkeasaaressa ja Lammin biologisella asemalla 2005 pidetyn kiljuhanhikonferenssin päätulokset ovat toteutuneet seuraavasti. (Sulkeisissa toteuma vuoteen 2007 mennessä).

Kansainvälinen osuus: AEWA laatii yhteistyössä BirdLife Internationalin kanssa EU:lle ehdotuksen kiljuhanhen ohjeelliseksi suojelusuunnitelmaksi. Sen vahvistaa aikanaan EU:n komissio. (Luonnos on tehty ilman osallistumistamme ja ristiriidassa Wetlands Internationalin suosituksen ja tavoitteidemme kanssa.) Genetiikka-asiasta päätettiin, että suojelusuunnitelman valmistelijat voivat pyytää neuvoa, ei ohjetta, CMS:n eli Bonnin konvention tieteelliseltä neuvostolta. (Suunnitelman tekijät manipuloivat CMS:n antamaan kielteisen ohjeen. Uusien tutkimustulosten ilmestyttyä CMS:n asiantuntija (Lacy) käänsi mielipiteensä puolellemme, mutta asiaa ei ole vielä 2007 esitelty uudelleen CMS:n neuvostolle). Suunnitelma kierrätetään lausunnolla kaikilla läsnäolleilla. (Näin tapahtuikin, ja huomautettavaa oli paljon. Huomautuksia ei otettu huomioon.) On syytä välittömästi aloittaa luonnon kiljuhanhien pyydystys ja tarhaus, jotta saadaan tietoa siitä, kuinka vaikeaa se on. Tietoa tarvitaan, kun päätetään, mitä lintuja tarhataan jatkossa. Tarhoja ja tarhaustaitoa ylläpidetään. (Vain Ruotsi on toiminut näin, ks. yllä.)

Kansallinen osuus: Todettiin, että jos ei mikään muutu, on Pohjolan kiljuhanhilla enintään 20 vuotta elinaikaa. (Väheneminen on nopeutunut.) Päätettiin, että kansallinen suojelusuunnitelma on tarpeen, mutta että se kannattaa tehdä vasta, kun EU:n versio alkaa olla valmis. Kaikki osallistuvat suunnitelman tekoon. (Suunnitelma on tehty ilman osallistumistamme.) Tarhoja ja tarhaustaitoa ylläpidetään - erityisesti Pentti Alholle tarvitaan apulainen, joka samalla on oppilas ja ehkä aikanaan seuraaja. (Yhdistys jatkaa yksin, samoin Alho.) WWF:n ja BirdLifen edustajat vastustavat kategorisesti nykyisten tarhalintujen käyttöä istutukseen ja asettavat yhteistyön ehdoksi, että niitä ei päästetä luontoon. (Ei parannusta.) Ympäristöministeriö uskoo yhteistyöhalun löytyvän ja kiljuhanhen suojelun onnistuvan. (Käytännön toimet ovat edelleen päinvastaisia.)

Die Vogelwelt-lehden hanhierikoisnumeroon on lähetetty kaksi kirjoitustamme, Kazakstanin seurannan 10-vuotisraportti ja Euroopan kiljuhanhien tulevaisuusennuste

Yhdistys on kirjoittanut alueellisille ympäristökeskuksille ja muille asianosaisille Wetlands Internationalin kokouksessa (Xanten 2007) esille tulleista uusista tutkimustuloksista ja kiljuhanhen suojelun tarpeesta. Mukaan liitettiin mm. jäsenlehden tietopakettinumero.

Yhdistys on kirjoittanut Ympäristöministeriölle kiljuhanhen suojelusuunnitelman laadinnassa ilmenneistä epäkohdista ja BirdLife Suomen laatiman suunnitelmaluonnoksen puutteista.

Jäsenlehti ilmestyi vuonna 2007 kolmena suomenkielisenä ja yhtenä englanninkielisenä numerona sekä paperiversiona että entiseen tapaan elektronisessa muodossa. Lehdissä oli yhteensä pitkälti yli 100 sivua.

Yhdistys on yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa saanut luvan nousta maihin Helsingin saaristossa olevalle saarelle, jolla pesii runsaasti sijaisemoiksi sopivia valkoposkihanhia. Lintujen pyydystyslupa viipyy edelleen kohtuuttomasti Uudenmaan ympäristökeskuksessa eikä oikeuskanslerille tehtyä valitusta ole vielä käsitelty. Turun saaristossa tilanne on samantapainen: Koko vuoden 2007 ajan on pyydystysluvastamme tehty valitus, jonka Turun hallinto-oikeus on jo kertaalleen hylännyt, odottanut vuoroaan tulla käsitellyksi Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa.

Aktion Zwerggansin lentokoneprojekti lykkääntyi vielä kerran ja suunnittelua jatkettiin tavoitteena, että se toteutetaan vuonna 2009 tai 2010.

Yhdistyksemme jäsenet osallistuivat jälleen kansainvälisen lumikurkiprojektin maastotöihin Kazakstanissa Kostanain maakunnassa, jossa yhtenä projektilajina on myös kiljuhanhi. Näin saatiin tietoja jo 11. kerran. Kymmenvuotisen tutkimustoiminnan tulokset on hyväksytty julkaistaviksi arvovaltaisessa die Vogelwelt-lehdessä. (Kiljuhanhen Ystävä on julkaissut ennakkotiedon tutkimustuloksista.) Päätulos on, että kiljuhanhi vähenee Kazakstanissakin samaa vauhtia kuin Norjassa ja että kiljuhanhia ammutaan selvästi enemmän kuin niiden osuus valko-otsaisista hanhista edellyttäisi. Syytkin ovat löytyneet.

Helmikuussa 2007 pj ja sihteeri sekä Pentti Alho osallistuivat Wetlands Internationalin hanhiasiantuntijoiden 10. vuotuiseen kokoontumiseen tammikuun 26-31 2007, Xanten, Saksa. Raportti on julkaistu mm lehdessämme.

Talous

Yhdistyksen talous perustui vuonna 2007 jäsenmaksutuloihin ja lahjoituksiin, joita kertyi niin hyvin, että tilikausi 2007 oli 13 269 euroa ylijäämäinen. Hallituksen valtuuksia lisävelan ottamiseen ei siis tarvinnut käyttää, vaan aikaisempia velkoja voitiin lyhentää siten, että jäljelle jäi enää 250 euroa. Kiljuhanhitarhan ja lintuhoitolan todelliset kulut olivat rehua ja muita tarvikkeita. Hyvä tulos perustuu siis siihen, että Pentti Alho ei laskuttanut työstään mitään vuonna 2007.

Tarhan kunnostukseen ja hanhien ruokintaan saatiin useita merkittäviä tavaralahjoituksia, joita ei kirjattu tileihin. Tileissä eivät näy myöskään talkootyöt eivätkä jäsenten omalla kustannuksellaan tekemät matkat. Vuoden 2006 kiljuhanhitaulu julkaistiin 2007. Se on Erkki Kellomäen ottama valokuva Hollannissa talvehtivista kiljuhanhista. Yhdistys kiittää lämpimästi kuvaajaa ja kaikkia vuoden 2007 lahjoittajia.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008 (Lyhennelmä. Yhdistyksen 10. toimintavuosi)

Sääntöjemme mukaan yhdistyksen tarkoituksena on aatteellisesti ja taloudellisesti tukea maailmanlaajuisesti uhanalaisen kiljuhanhen suojelua Suomessa ja muualla lajin esiintymisalueilla.

Vuonna 2008 jatketaan Hämeenkosken kiljuhanhien ylläpitoa sekä luonnonsuojelulain ja IUCN:n suosituksen ehdot täyttävien poikasten maastoon istuttamista. Tätä varten yhdistys hankkii varoja sekä järjestää talkooapua tarhan ja kiljuhanhien ylläpitoon. Talkootöiden järjestämisen helpottamiseksi laaditaan töiden ajoitussuunnitelma, johon erityisesti merkitään Pentti Alhon vuosiloma ja vapaapäivät.

Yhdistyksen toiminta monipuolistuu. Tarhan kunnostuksen helpotuttua lintuihin liittyvien toimien osuus kasvaa. Istutusten valmistelu ja niihin liittyvä tutkimus- ja tiedotustoiminta tuottavat uusia töitä, samoin tarhakannan hoito, erityisesti lintujen vaihto eri tarhojen välillä. Valkoposkihanhimenetelmä edellyttää säännöllisiä käyntejä näiden lintujen pesillä etelä-Suomessa ja istutusmatkoja Lappiin. Munien hankkiminen Saksasta vaatii omat työnsä. Lintuinfluenssaepidemian mahdollisuuteen suhtaudutaan rauhallisesti noudattaen Suomen ja Ruotsin virallisten ohjeiden lisäksi Korkeasaaren eläintarhan ja kunnallisen eläinlääkärin neuvoja.

Yhdistyksellä on erittäin hyvä lintutarha, joka siirtyy kokonaan omistukseemme vuoden 2008 lopussa. Yhdistys on liki velaton, mutta Pentti Alho ei ole vielä laskuttanut vuoden 2007 töistään, joten varainhankintaan on kiinnitettävä huomiota. Vuonna 2007 tehdyt tiedustelut osoittavat, että eri säätiöiltä on aikaisempaa todennäköisemmin saatavissa avustusta etenkin, kun kansainvälisellä tasolla on odotettavissa virallinenkin päätös tarhakiljuhanhien sopivuudesta istutettavaksi Fennoskandiaan.

Kiljuhanhitarhan kunnossapito

Osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin

Hanhien tarhaus, istutus ja tutkimus

Muu kiljuhanhen suojelu kotimaassa

Kotimainen tiedotus- ja julkaisutoiminta

Kansainvälinen toiminta

Yhdistyksen talous

Lintujen hoidon välittömät kulut, siis lähinnä rehu, sähkö, ja bensiini ovat yhteensä muutamia tuhansia euroja.Tähän sisältyy talkoolaisten muonitus. Rahaa on budjetoitu myös ostopalveluihin Pentti Alholta. Lainatraktori, tutkimusmatkat ulkomailla ja muu vastaava toiminta toivotaan saatavan sponsoritukena, siis rahoituksensa muualta.

Tulopuoli on epävarma. Säätiöiden kanssa on tosin neuvoteltu vielä aikaisempaakin myönteisemmässä hengessä, mutta kokemus osoittaa, että todelliset rahoituspäätökset ovat edelleen epävarmoja. Kun kansainvälinen päätös istutusten jatkamisesta on julkaistu, tilanteen uskotaan helpottuvan. Vuonna 2007 saatiin vanhat velat maksettua lahjoitusvaroin. Toisaalta Pentti Alho ei vielä ole laskuttanut vuoden 2007 palveluista.

Hieman tappiollinen budjetti perustuu jäsenmaksutuloihin ja lahjoituksiin. Yhdistyksen omaisuus muodostuu erinomaisesta tarhasta ja arvokkaista linnuista.

 

Vuoden 2007 kiljuhanhitaulu

Lauri Kahanpää

Taiteilija J. Könönen on maalannut uusimman upean vuositaulumme ja luovuttanut sen käyttöömme. Kiitämme taiteilijaa jalomielisestä lahjoituksesta.

Kiljuhanhen Ystävät ry jakaa lahjoituksena saatuna eri vuosien kiljuhanhitauluista painatettuja, taiteilijoiden itsensä signeeraamia kopioita yhdistyksen tärkeimmille yhteistyökumppaneille ja tukijoille sekä ahkerimmille talkootyön tekijöille. Kirjat ja taulut eivät ole myynnissä, sillä yhdistys ei harjoita arvonlisäverollista toimintaa.

Myös vuosien 2000-2006 kiljuhanhitauluja jaetaan siis edelleen lahjoittajille ja talkootyön tekijöille. Talkootyöhön voi ilmoittautua ympäri vuoden Pentti Alholle (puh. 03-7654 727).

 

Hämeenkosken kiljuhanhitarhan ja Hämeen lintuhoitolan tukijoita 2006 - 2008

EVP-elektroniikka

Korkeasaaren ystävät ry

Lämpöura Ky Pentti Tenhunen

Markprint Oy

Metsähallitus

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry.

Raatikuva Ky Heikki Löflund

Rosenlew puutarhakalvot

Suomen Terästekniikka Oy

 

Kiljuhanhen Ystävät ry:n yhteystiedot

Postiosoite: c/o Kahanpää / Torpankuja 3 C 13 / FIN 40740 Jyväskylä
Sähköposti: kahanpaa@maths.jyu.fi
Kotisivu: http://www.ansererythropus.tk/
Puheenjohtaja fil.tri. Antti Haapanen
Sihteeri fil.tri. Lauri Kahanpää
puh:(0)40-5953313 (m)
fax: (0)14-2602701 ja merkintä "Lauri Kahanpää"
Yhdistyksen jäsenyyttä voi hakea esimerkiksi sähköpostitse.
henkilöjäsenmaksu (Suomi) 40 EUR
yhteisöjäsenmaksu 90 EUR
kannatusjäsenmaksu 200 EUR
ulkomaiset jäsenet USD/EUR 50
Pankkiyhteys: Nordea Hämeenlinna, 103230-513444
Pankkiyhteys ulkomailta : Nordea Bank Finland Plc. Helsinki, Finland
SWIFT-osoite: NDEAFIHH.
IBAN - numero: FI6210323000513444
Vastaanottajan osoite: c/o Kahanpää / Torpankuja 3 C 13 / FIN 40740 Jyväskylä
Tarhan yhteystiedot: puhelin/fax 03 7654 727, matkapuhelin 050 3441 755.
 
< lauri.v.kahanpaa@jyu.fi> päivitetty 12. maaliskuuta 2009