Suvivirsi savoksi
Lumkinokset sulj poekkeen, ja tuassii tarkenoo.
Nätisti kukat aakii ja vesj liplattelloo.
Aarinko suapi paejjat poes piältä lähtemään.
ja kielot, lumpeet järven, nyt kurkottaa päetään.
Tuas rastaat, peipot, piäskyt, nätisti kujertaa.
Myö Yläpihammiestä vuan kiitellä suahaa.
Suattasin sitä minnäe osata kajjaattoo,
sen ilonkijasunnii päen Isseeni, Luojoo.