Pidimme taukoa harjottelusta kesän 2004 lopulle asti, emäntä oli äitiyslomalla, ja koira totutteli uuteen tilanteeseen. Sitten jatkoimme vähän aikaisempaa helpommassa ryhmässä, koska ohjaajan motoriikan rippeet olivat kadonneet, joten tarvitsimme lisää yksinkertaisia harjoituksia. Kesän 2005 lopulla siirryimme haastavampaan ryhmään, joten yritän muistaa pitää päiväkirjaa niistä harjoituksista. Yrittäkää kestää emännän piirrustuksia... (en tosiaan tajua, kuinka jotkut onnistuu piirtämään niin hienoja esteitä) Aikaisemmat harjoitukset ovat myös tallessa.
Lisäys: serveriuudistuksen myötä onnistuin hävittämään kaikki kuvat bittiavaruuteen...(humanisti tietokoneella)
9.4.2006 Vika kerta hallikaudella Ekassa harjotuksessa lähdettiin aidalta (A), vedettiin välistä aidalle (B) ja toinen (C) takaa, ja sitten A:lle (D), valssi, vasemmanpuoleisesta päästä putkea (E) sisään, kepit (F), aita (B) ja toinen (A) takaa, pussi (G), putki (E), A-este (D) toiseen suuntaan, aita (C), keinu (G) ja okseri (H). Redi kävi ihan kierroksilla, kun me odotettiin meidän vuoroa, joten en odottanu suuria sen onnistumiselta. Rimoja tulikin ihan kiitettävästi alas, mutta sain kehuja ohjauksestani, joten eihän siinä voinu ku olla tyytyväinen. Siis otettiinhan me muutamia kohtia uudestaan, mutta silti. Toisessa harjotuksessa alotettiin aitarivin toisesta päästä (aidasta C) ja vedettiin aina välistä seuraavalle aidalle, sitten tultiin pussiin (G), OIKEANPUOLEISESTA päästä putkeen (E), kepit (F), aita (A) ja toinen (B) takaa, lopuks vielä A-este (D). Jos halusi, sai mennä vielä putkenkin, mutta mä arvelin, että meidän on ihan hyvä harjotella A:n jälkeen rauhottumista, joten lopetin harjotuksen siihen. Mä oikein yllätyin, miten hyvin sain Redin hillittyä, ettei se karannut sieltä pussista suoraan putkelle, vaan sain sen ohjattua sieltä toisesta päästä sisään. Rimoja taisi taas tulla jonkun verran alas, mutta Redi oli selvästi rauhallisempi (ei siinä odotellessakaan enää pitänyt sellasta hullunlaista elämöintiä) kuin ekassa harjotuksessa. Siis Rediks rauhallinen... ;-) Seuraavat harjotukset onkin sitten toukokuun alussa kentällä. Silloin on taas uus ryhmä ja viime kesän lopulta tuttu kouluttaja Virpi. |
|
6.4.2006 Pöytä pitkästä aikaa Ensiksi tehtiin L:n mallinen harjotus, jossa alotettiin pöydältä (A), keinulle (B), muurille (C) ja takaa leikaten aidalle (D) ja toisellekin (E), josta kepeille (F) ja aidalle (G). Sieltä piti saada koira putken (H) vasemmasta päästä sisään ja sitten pituudelle (I) ja viimein takasin pöydälle. Etukäteen mietitytti ne kaarteessa olevat aidat (D ja E) sekä se, että saan Redin siitä vasemmanpuoleisesta päästä putkea sisään, koska kepeiltä oli aidan kautta oikeastaan suorempi reitti sinne oikeaan päähän. Menin harjotuksen ensin ihan himmaten niin, ettei Redi pääsis kaahaamaan. Rimoja putoili ja muutenkin reitit oli kiemuraisia, mutta koira ei kylläkään tehnyt omiaan. Sen jälkeen kouluttaja kyllä sanokin: "Jospa sitten nyt vähän juoksisit itekin." ;-) Toisella yrityksellä lisäsin ite vauhtia (en varmistellu niin), eikä enää tainnu pudota kuin yks rima ja muutenkin meno oli paljon jouhevampaa. Toisesta harjotusta varten oli aitoja siirretty pikkasen niin, että niissä oli jyrkempi kulma. Harjotus alko keinulta (B), josta mentiin muurille (C) ja sitten oikeanpuoleiselle aidalle (E), toiselle aidalle (D) ja vielä takasin muuri (B) ja lopuksi pujottelu (F). Tämä meni kiemuroineen ihan ok, mutta Redillä alkoi hermo mennä niin, että pujottelu oli pelkkää louskutusta. Ei sitten otettu sitä enää uudestaan. |
|
26.3.2006 Pisin harjotus mitä ikinä Tällä kertaa tehtiin vaan yks mutta sitäkin pidempi harjotus. Lähdettiin suoralta aita (A), aita (B), kepit (C), aita (D), putki (E), jonka jälkeen 90 asteen kulma ja putki (F), A-este (G), aita (H), aita (I), puomi (J), aita (K) ja takasin päin puomi (J), aita (I), aita (H), aita (L), putki (E) ja vielä aita (D). Ihan ensiyrittämällä mä menin toisen aidan luo kutsumaan Rediä ja sähläsin sitten kepeille lähetyksen kanssa aika paljon ja vielä sitten kiirehdin putken toiseen päähän niin, että koira tulikin putkesta pois, joten yritettiin uudestaan niin, että menin jo valmiiks pujottelun alkuun kutsumaan koiraa kahden esteen takaa. Se toimikin paljon paremmin, ja kepeille lähetyksestä tuli paljon selkeempi. Päästiin ihan kelvollisesti puomin jälkeiselle aidalle asti ja tultiin se puomikin toiseen kertaan, kun alastulokontakti ilmeisesti jäi tekemättä. Otettiin sitten uudestaan se puomi, tällä kertaa nami alastulokontaktilla, ja seuraavat kaks aitaakin meni suht ok, mutta sitten mä olin ite ihan väärässä kohdassa, enkä saanut ohjattua Rediä seuraavalle aidalle (L). Otettiin se siis uudelleen, ja tällä kertaa muistin jopa käyttää kahden käden ohjausta noilla rinnakkaisilla aidoilla. Tämä loppupätkä menikin sen verran sujuvasti, ettei enää hangattu mitään. Hanna-kouluttaja vaan muistutti, että Redi on sellanen kuumakalle, että sille täytyy ohjauksen olla selkeetä ja rauhallista. Kyllähän mä sen tiedän, mutta harjotusten tiimellyksessä mä joudun keskittymään vielä moneen muuhun niin, että toi jää huomioimatta. Harjotusta, harjotusta siis vaan. |
|
26.2.2006 Putki A:n alla ja muuta jännää Ekassa harjotuksessa mä heti alkuun jännäsin, hyppääkö Redi renkaan kehyksestä (tai livahtaako ali), koska epäilin sen tuijottavan vaan iki-ihanaa A-estettä, jolloin se ei edes huomais rengasta. Seuraava mietityttävä kohta oli, saanko ohjattua sen renkaan jälkeen putkelle niin kuin oli tarkotus, vai ampasisko se A:lle. Kumpikin on Redin mielestä aivan ihania, enkä ollut varma, kumpi voittaa. Koira yllätti mut täysin: se hyppäs hienosti renkaan läpi, pujahti putkeen ja jatko C-aidalle, mistä mun piti saada se tekemään kaarros vasempaan ja hyppäämään D-aita periaatteessa esteen takaa. Juups, hangattiin sitä hetki, mutta sitten se onnistu. Sitten jatkettiin seuraavalle aidalle (E), jonka jälkeen mä sujuvasti ohjasin koiran putkeen (minne se menikin epäröimättä), sain sen käännettyä hienosti aidalle (G) ja vielä muurille (H)... ja sitten kuulin, että takasin tullessa olis pitäny mennä se A-este. Se oli multa ihan totaalinen unohdus, ja koska se loppu meni muilta osin hyvin, ei hangattu sitä enää. A:ta päästiin sitten tekemään seuraavassa harjotuksessa. Tehtiin siis sama homma "nurin perin" eli alotettiin muurilta (H), aidalle (G), A:lle (F), aidalle (C), takaa seuraava aita (E), suoraan seuraavalle aidalle (D), putkeen (B) ja lopuks rengas (A). Koukerot meni ihan kelvollisesti. Jospa mäkin kohta oppisin ohjaamaan tota koiraa... |
|
19.2.2006 Hallintaa ja vauhtia Ensimmäisessä harjotuksessa alotettiin puomilta (A), valssi, aita (B), aita (C), jolta hihkastiin (lue: karjastiin) koira esteiden välistä seuraavalle aidalle (D), jolta sitten jatkettiin kaarteessa aita (E), aita (F) ja putki (G), jonka aikana emäntä spurttasi järjetöntä vauhtia seuraavan aidan (H) taakse valssaamaan ja vastaanottamaan koiraa, joka piti saada vielä ohjattua pujottelulle (I). Kaikkein haasteellisinta ei ollutkaan toi välistä veto, vaan noi valssien kohdat, joissa meinas tulla enemmän ja vähemmän sähläystä. Niistä ehdottomasti kinkkisempi oli jälkimmäinen, koska mulla oli tosi kiire, että ehdin sille viimeselle aidalle. Noh, muutamalla yrityksellä saatiin viedyks homma jotenkin läpi. Toinen harjotus alotettiin toisesta päästä putkea (G) ja sitten vauhtisuora (aidat F, E ja D päinvastasesta suunnasta kuin ensimmäisessä harjotuksessa), karjaisu ;-), välistä veto ja aita (C) oikealta vasemmalle. Saatiin vähän ylimäärästä häiriötäkin, kun maneesin toisesta päästä alko porukka lopettelemaan, ja ihmiset kulki koirineen ihan meidän radan vierestä. Muuten homma meni ihan ok, vaikkakin jarruissa olis ollu parantamisen varaa aidan D jälkeen (tuli vähän pitkä kaarros). |
|
|
16.2.2006 Helppoja (?) harjotuksia viimeiselle kerralle Ensimmäisessä harjotuksessa oli vaan tarkotus saada koira menemään suoraan, hurauttamaan kurva putkessa ja sitten sama suora takasin. Etukäteen epäilin, että Redi tulee taas joka aidan jälkeen "kysymään", mennäänkö vielä seuraavakin, mutta liekö koira kattonut meitä edeltäneistä Riikasta ja Flaista mallia vai mitä, mutta se paahtoi innolla suoraan, eikä tosiaan paljon multa neuvoja kysellyt. Sitten vaikeutettiin harjotusta niin, että koiran piti siksakata aitojen yli, mennä putken läpi ja sama siksak takasin. Voi elämä... Mulla oli täys työ, että sain karjuttua koiralle käskyt mennä aitojen yli, se olis ite mielellään kaahannut vaan putkeen. Kun sitten sain harjoteltua kunnollisen vartalo-ohjauksen (aina koiraa päin vauhtia jarruttaakseni), homma alkoi mennä jotenkin kelvollisesti. Tätä harjoteltiin joskus aikasemminkin, mutta on se vaan niin vaikeeta... Kolmanteen harjotukseen otettiin vaan kolme aitaa, jotka oli kaaressa. Suoritustapa oli sama kuin edellä. Sekin onnistui sitten vihdoin, kun muistin antaa koiralle kunnolla tilaa sen tullessa putkesta niin, että se oikeesti pääsi hyppäämään aidalle (C). |
13.2.2006 Korvattiin yksi pakkasten takia peruuntunut torstaiharjotus maanantaina. Tälle viikolle tuleekin sitten kolmet treenit, koska sunnuntaina alkaa uusi treenijakso, jolloin me siirrytään sunnuntain ryhmään, ja torstaina on vielä tämän jakson vikat harkat. Tehtiin taas sama harjotus alusta loppuun ja lopusta alkuun. Ensin järjestys oli siis A-este (A), putki (B) vasemmalta oikeelle, aita (C), keinu (D), aita (E) ja kepit (F). Heti alkuun mietin, miten ihmeessä ehdin putken alkupäästä ajoissa toiseen päähän, ettei Redi ampase keinulle, ja sitten tietysti mietitytti, miten saan sen ensimmäiseltä aidalta (C) käännettyä keinulle ja taas keinulta toiselle aidalle (E). Ensimmäinen yritys menikin ihan plörinäksi, joten himmailin siinä vaan, jotta saisin taas yhteyden niihin kahteen aivosoluun Redin päässä. Aluks lähdin ite koiran vasemmalta puolelta, mutta se osottautu sitten ihan liian vaikeeksi putken kohdalla, joten toisella yrittämällä siirryin Redin oikealle puolelle A:n ajaks, ohjasin sen putkeen, ja juoksin putken oikeaa puolta valssaamaan sen toiseen päähän, josta sitten koira aidalle (C), valssi, keinulle (D), valssi, aita (E), valssi ja kepit. Nuo valssit oli ihan sen takia, että saan koiraa haltuun, kun se joutuu vähän jarruttelemaan. Loppujen lopuks homma alkoi toimia ihan ok. Sitten vaihdettiin suuntaa (käännettiin luonnollisesti keinu toisin päin) ja mä jo ehdin funtsia, että homma vois jopa toimia, kun valssitkin alkoi omasta mielestä tuntua olevan suht hallussa. Little did I know... Jos oikeasti olisin ajatellut, olisin ehkä tajunnut, mutta enhän mä ajattele. Radan lopussa, siis suoran linjan päässä, häämötti Redistä niin iki-ihana A-este, jonka alla on vieläpä namia odottamassa. Että silleen. Koira ampasi matkaan, taisi ekalla kerralla jopa pujotellakin suht jotenkin ja kaahasi sitten yli aitojen ("karju vaan emäntä, mä meen"), pomppasi putken yli ja A:lle. Voihan... sanonko mikä? Ei siis auttanut vaikka yritin volyymia nostaa, kun koira oli päättänyt kaahata sinne A:lle, niin se meni. Loppujen lopuks kouluttaja-Anna meni seisomaan jälkimmäisen aidan ja putken väliin ja hääti sieltä karjuen Redin takasin, mutta silti oli työn ja tuskan takana, että loppujen lopuks edes jollain lailla selviydyin hommasta. Kotimatkalla autossa mietin, että olis ehkä sitten pitänyt vielä yrittää heti sen pujottelun jälkeen ottaa Redi välillä kunnolla haltuun (siis jo ennen ekaa aitaa) ja mennä homma este kerrallaan. Sitä kyllä en tiedä, olisinko mä edes onnistunut saamaan sitä haltuun siitä pujottelulta... Tjaah, vielä on matkaa siihen, että tuntisin koirani, vaikka sen kanssa on matkaa taitettu yli viis vuotta. |
|
9.2.2006 Aidan takaa vienti, voi murheen kryyni... Tehtiin sama harjotus alusta loppuun ja sitten lopusta alkuun niin, että aitaneliötä siirrettiin vähän niin, että reitistä tuli parempi. Ensin siis mentiin A-este (A), rengas (B), aita (C), aita (D), aita (E), aita (F), aita (C), aita (E), muuri (G) ja puomi (H). Jos pitäisi positiivisia miettiä niin, jee, Redi meni joka kerta renkaasta läpi oikein... ja siihen se taitaa jäädäkin. En meinannut edes saada koiraa ohjattua ekalta aidalta (C) suoraan toiselle aidalle (D), kun se vaan oli juoksemassa alle ja kieppu ja höselsi (sen kait arvaa, kenen höseltäminen tuon aiheutti ;) ). Loppujen lopuks mä en mitenkään saanut vietyä Rediä D-aidalta E-aidan yli niin, että ite olisin pysynyt neliön keskellä (Redi tuli aina välistä), joten lopulta pantiin kulmat kiinni, ja vasta sitten tuo neliö onnistu. Päinvastasessa järjestyksessä ohjasin vaan toisen kulman (aidat F & C) niin, että ite olin neliön sisällä ja juoksin sitten neliöstä ulos vastaanottamaan Redin aidalta D ja ohjasin seuraavat aidat (E & C) neliön ulkoa. Se onnistu sitten huomattavasti paremmin, vaikka ensin tuntui, että tulee hillitön kiire. |
|
26.1.2006 Takaa leikkauksia ja valsseja Tehtiin kuvassa olevilla esteillä muutamanlaisia harjotuksia. Ihan aluksi otettiin vaan U:n mallinen harjotus aidalta (B) muurille (C), okserille (D), putkeen (E), pituudelle (F), renkaalle (G) ja aidalle (H). Ensin yritin alottaa niin, että jätin Redin aidan taakse ja menin ite muurille, mutta silloin se ei laisinkaan "nähnyt" sitä ekaa aitaa, vaan hurautti sujuvasti riman ali muurille. Homma korjautui niin, että mä menin vaan sen aidan toiselle puolelle ja yritin sitten pysyä matkassa mukana. Sinänsä homma pelitti ihan hyvin, koska tuo mutkalla oleva putki autto mua saamaan koiran etumatkaa kiinni. Sitten sekotettiin pakkaa vähän - Alotus aidalta (H) renkaalle (G), josta okserille (D) takaa leikaten ja putkeen (E), pituudelle (F) ja muurille (C) takaa leikaten, ja siitä sitten aita (B) ja puomi (A). Tää ohjausharjotus onnistu multa hyvin, siis mä jopa ohjasin! Viimeseen harjotukseen vaihdettiin pituuden (F) tilalle tavallinen aita. Harjotus kulki puomilta (A) aidalle (B), muurille (C), jonka jälkeen mun piti tehdä valssi ja jatkaa aidalle (pituuden F tilalla), putkeen (sisäänmeno kuvan alalaidasta), okserille (D), jonka jälkeen valssi, ja rengas (G), aita (H) ja pujottelu (I). Just joo. Kolme ensimmäistä estettä meni ihan hyvin, mutta ohjaus muurilta aidalle tuotti jo päänvaivaa, koska enhän mä millään ehtinyt Redin edelle sinne muurin "alastulolle". Sain siis käyttää ihan reippaasti ääntäni, joka sitten jopa tepsi. Putken jälkeen okserilta Redi oli kyllä täyttä päätä paahtamassa muurille, jotta pian pääsis lempparilleen puomille, joten siinä kohdassa meikäläisen ääni ei meinannu millään riittää... Seuraava karkauskohta oli arvatenkin vikan aidan (H) jälkeen, mistä Redi olis niin mielellään menny puomille eikä pujottelemaan. |
|
12.1.2006 Putkeen lähetys ja haltuunottoja Ihan aluksi harjottelimme iteksemme putkeen lähettämistä muutaman metrin päästä, kahden vierekkäisen aidan hyppyyttämistä niin, että ohjaaja pysyy "etupuolella", ja koira hyppää toisen esteen takaa, ja vielä varmistettiin, että koira menee renkaan läpi. Vieressä olevalle harjotukselle me mentiin niin, että Redi oli just hypännyt tosi hienosti ja rauhallisesti renkaan läpi, mutta mitä se tekikään, kun suoran päässä häämötti A-este? Renkaasta (A) se sujautti ali, hyppäsi muurin (B) ihan oikein, samoin kuin aidan (C) ja kaahasi innoissaan A:lle (D), jonka alastulolla koulutusohjaaja täytti namialustaa. Anna olikin jo etukäteen neuvonut mua vaan huutelemaan esteiden nimiä, vaikka ite jäisin koirasta jälkeen (mikä siis oli odotettavissa), mutta tietysti oli tarkotus, että myös siitä ekasta renkaasta Redi menis läpi... Se ei vaan siinä tilanteessa nähnyt mitään rengasta vaan lukitisi innoissaan katseensa A:han, ja takajalat vaan vilisti, kun se pisteli menemään. Lopulta se kuitenkin saatiin sen verran tarkkaavaiseks, että se meni renkaastakin läpi ja hurautti A:n alas, jossa koiran piti vähän rauhottua ja sitten lähettää sen parin metrin päähän putkelle (E), josta sen piti jatkaa aidalle (F) kuvan alareunasta päin hypäten ja sitten toisen aidan (G) takaa rauhottumaan, ennen kuin pääsi keinulle (H) ja sieltä loppusuoralle aita (C), muuri (B) ja rengas (A). Lienee sanomattakin selvää, että putken jälkeiseltä aidalta (F) Redi olis halunnut jatkaa taas A:lle ja sitten, kun sain sen jotenkin ohjattua ne kaks aitaa, se karautti täyttä päätä keinulle. Muut meidän ryhmäläiset sano, että tilanne oli kuin piirretyistä, kun koiralta katos maa jalkojen alta, ja se jäi kuin sutimaan ilmaan... Kyllä se järki keinullekin sitten löytyi, ja lopusuora meni vallan helposti. Huomattavaa on, että suoran päässä olevasta renkaasta Redi ei kertaakaan mennyt kehyksen välistä. Pitää olla ilonen pienistä asioista. ;-) |
|
5.1.2006 Jumppasarja takaa leikkauksen kera Tauon jälkeen ohjelmassa oli koiralle jumppasarjaa, jossa ensimmäiset kolme estettä oli tarkotus hypätä in-and-outtina. Osasin jo arvatakin, että alku menee sähellykseksi, kun Redi pääsee pitkästä aikaa pomppimaan, mutta sitten otin taas sen "Redi, Redi!" huutamisen käyttöön, joten sain jopa jonkin verran sitä ohjattuakin, eikä se vaan kaahottanut omine nokkineen (tai kuonoineen). Kaarre (aidat E, F ja G) tuotti meille odotetusti pään vaivaa, joten sitä jouduttiin sitten ottamaan ihan erikseen, mutta alkoi sekin lopulta sujua. Myöhemmin sinne kaarteeseen lisättiin vielä yksi aita, jolloin nekin oli tarkoitus koiran hypätä in-and-outtina. Meillä oli edellisenä päivänä käynyt koirahieroja "käsittelemässä" Rediä, kun ajattelin vähän onkia vinkkejä talviharjotteluun noin lihashuollon kannalta (aikasempina vuosinahan meillä ei ole ollut mahdollisuutta treenata talvella), ja hän sanoikin, että Redillä oli paikat ihan tukossa. Pari vuotta lastenvaunujen rinnalla lompottelua on jättänyt jälkensä, mutta hyvin ne lihakset kuulemma lähti vertymään. Ensi viikolla hieroja tulee vielä uudestaan käymään koiran läpi. En tiedä, onko vaan kuvitelmaa, mutta jotenkin Redi kyllä vaikuttaakin vetreämmältä nyt kuin aikoihin. |
|
17.11.2005 Vauhtisuora (heh, hee) Tällä kertaa Anna pisti Niemispellon emännän juoksunopeuden koetukselle. Harjotuksessa oli kaks suoraa putkea, joiden välillä oli viis aitaa (eivät oikeesti olleet noin lähellä toisiaan kuin tossa mun kuvassa). Ensin otettiin vaan sitä suoraa päästä toiseen eli koira putkeen, viis aitaa yli ja lopuks toiseen putkeen, ja tätä mentiin päästä toiseen. Kahdella ekalla kerralla Redi yllätyksekseni kävi joka ikisen aidan jälkeen kääntymässä mun edessä kysyen "Mihin sitten", mutta kun sen päässä sytty lamppu, että tässä vaan juostaan suoraan putkelta putkelle, mä jäin kuin paikalleni seisomaan. Ei paljon tarttenu huudella mitään esteiden nimiä, kunhan katteli, roiskiiko koira rimoja paljonkin alas kaahatessaan ja sukeltaako viimesen riman ali... Kun sitten oli saatu koiralle päähän tuo ajatus vauhtisuorasta, hommaa vaikeutettiin "pikkasen": kolmannen aidan jälkeen pitikin saada koira käännettyä 180 astetta keinulle (lähdettiin kuvan oikeassa laidassa olevalta putkelta). Yeah, right. Mä sain huutaa naama punasena, jäädä tarkotuksella jälkeen muka hidastamaan koiran vauhtia ja tehdä vaikka mitä, mutta parhaassa tapauksessa sain Redin pikkasen himmaamaan vauhtia, ennen kuin se sujahti putkeen. Vihdoin ja viimein sain sen korvat pelaamaan, kun aloin ensimmäisellä aidalla huutaa "Redi, Redi!", jolloin se sitten kolmannen aidan jälkeen jopa kurvasi takasin ja sain sen ihan helposti keinulle (ja jälkimmäisessä harjotuksessa pujottelulle). Nyt tulee pitkähkö joulutauko, koska Viherlandia tarttee kasvihuoneensa joulukuusille. :-) |
|
10.11.2005 Kontrollia ja kontakteja Ihan aluks otettin harjotus, joka alko suoralta putkelta (A) ja jatku kahdelle aidalle (B&C), A-esteelle ja sitten aidalle (E). Jo valmiiks kouluttaja sano, että mulle tulee kiire, koska putki oli suorana, ja niinhän mulle tulikin. Redi oli jo kovaa vauhtia tulossa puomille (ei kylläkään sinne mennyt, kun kielsin), joten sinne aidalle ohjaus oli tuskien takana. Mun piti muistaa käyttää vastasta kättä kummallakin aidalla, jotta koira jatkais vasemmalle eikä kaartais kummallekaan kontaktiesteelle (joita se rakastaa), ja sitten kun niistä selvittiin, piti yrittää saada se tekemään A rauhallisesti... Ehhehe. Heti perään tehtiin toinen harjotus, jossa Redi sitten pääsi sinne puomille, eli alotettiin putkelta (A), mentiin aidalle (B), jonka jälkeen puomi (F), aita (E), A-este (D), jonka juurella valssin kautta aidalle (B) ja vielä pujotteluun (G). Puomin loppuun asti meni hyvin, Redi malttoi ottaa alastulokontaktinkin hyvin (siellä oli nakki), kääntyi esteelle (E) ja kaahasi A:lle, jolla multa hävis kontrolli, ja koira höselsi alastulokontaktin täysin. Otettiin sitten uudestaan niin, että mun piti huikkasta Rediä nimeltä, kun se oli menossa A:ta, jolloin se malttoi paremmin sen alastulon. Jotenkin selvittiin aidan (B) kautta pujottelulla, joka ekalla kertaa meni aika sähläykseks (otin myös Rediä vähän liian paljon haltuun sen aidan jälkeen, joten se kattoi vielä vähemmin pujottelua), mutta toisella kertaa alotus oli sujuvampi olkoonkin, ettei koko pujottelu sitä ollut. Sitten me huilattiin vähän ja vielä lopuks tehtiin kolmas harjotus alkaen pujottelusta (G), josta piti mennä aidalle (C), valssi aidalle (B), jonka taakse taas valssi, jotta sain koiran puomille (F) (enkä esim. putkeen). Siinä sitten hösellettiin sen pujottelun kanssa. Ensinnäkin Redi näki koko ajan sen ihanaisen putken kauempana, joten sinne se ryntäsi jokusen kerran (pysähtyi kyllä, kun karjuin) eikä se muutenkaan taas kattonut estettä vaan mua. Lopuks tehtiin niin, että toisen kepin kohdalle pantiin maahan nakki, että saatiin Redin katse oikeaan suuntaan, ja se kyllä rauhotti tilannetta huomattavasti. Kerran tai pari se sittenkin meinasi jättää tylsän pujottelun kesken ja hilppasta putkelle, mutta kunnollisella käskytyksellä päästiin parempaan pujotteluun kuin aikoihin. Pujottelun päästä Redi tietysti lukitsi A-esteen ja ryntäsi sinne muutaman kerran (ja taas emäntä karjui kurkku suorana), mutta lopulta sain sen menemään oikein aidalle C ja vielä sieltäkin eteen päin. Sain olla hyvin tyytyväinen itteeni (koirahan kyllä tekis, kun emäntä oppis käskyttämään oikein)! |
|
3.11.2005 Ensimmäistä kertaa talviharjotusryhmässämme, jota vetää "uramme" alkuajoilta tuttu Anna (mekin on ilmeisesti jääty aika hyvin kouluttajan mieleen...). Mentiin ensiksi parin kanssa irtoamisharjotusta, jossa oli linjassa kaks aitaa ja putki. Tämä harjotus oli arvatenkin suunniteltu mun pyynnöstä sen edelliskerran "laiskanläksyn" takia, ja kyllähän Redi oikeasti irtoaa, en meinannut ehtiä kissaa sanoa, kun se oli jo kaahannut aina putken päähän asti. Sitten tulikin mulle ja Redille hankkausta, kun otettiin vieressä näkyvää radanpätkää. Ensin siis aita (A), koira välistä ja taas aita (B), josta käännös kolmannelle aidalle (C) ja sitten renkaalle (D), U-käännös aidalle (E), viistosti aidalle (C) ja pujotellen aidat B, A ja F (ei siis välistä vetoja) ja lopuksi vielä putki (G). Jo alun kolme aitaa tuotti ongelmia, kun koira kävi kuumana ja minä myös (tuloksena sähläystä ja enemmän sähläystä). Niiden perään Redi paineli renkaasta ali ja kehikon välistä, koska ei ollenkaan kattonut, mihin oli menossa, kaahaili vaan. No, jotenkin saatiin se sitten sujumaan ja päästiin hankaamaan viittä putkea edeltävää aitaa (E, C, B, A ja F). Mä en meinannut millään saada Rediä kääntymään tarpeeksi nopeesti aidalta C aidalle B, ja mun logiikan mukaisesti yritin saada kurvia tiukennettua tekemällä ite tiukemman käännöksen oikealle. Moneen kertaan Anna käski kääntymään koiraa kohden, mikä hidastais vauhtia, mutta meni useamman kerran saada se mun kaaliin ja sitä kautta toimintaan. Lopuks se kuitenkin onnistui edes joten kuten ja päästiin tekemään homma loppuun. Redi oli sen jälkeen ihan läähkis ja joi varmaan puol litraa vettä... |
|
|
30.10.2005 Harjoteltiin kääntämistä ja yritettiin saada ohjaajat solmuun. Vika kerta tämän koulutusohjaajan ryhmässä. Enpä osannut arvata ensimmäistä harjotusrataa läpi käydessäni, että putki (C) tuottais ongelmia Redille. Redihän yleensä rakastaa putkea, mutta eipä ole tainnut aikasemmin ollakaan käytössä _mustaa_ putkea. Sen siis kyllä arvasin, että käännös ekalta aidalta (A) toiselle (B) tuottais ongelmia, koska esimerkiks tällasissa tilanteissa Redille tulee kiire, ja se roiskii rimoja alas, mutta kun sitten ehkä toisella tai kolmannella kerralla selvittiin putken (C) suulle, hämmästykseni oli suuri, kun se tekikin uukkarin heti alkuunsa. Me jouduttiin oikein harjottelemaan sitä putkea suorana ja sitten pikkasen käyränä, ennen kuin koira totes, että yhtä hauska siellä mustassa putkessa on rundata kuin muun värisessä. Kun se oli saatu selväks, loppu harjotuksesta menikin ihan ok. Toisessa harjotuksessa olin suunnitellut ohjaavani Rediä aidalta (A) muurille (B) kahdella kädellä pysyen ite alotuspuolella ja jatkavani sitten putkelle (C) ja sieltä vielä pujottelulle (D). Joopa, homma kaatu siihen, ettei koira kattonut ollenkaan eteensä vaan sähläsi vaan mun lähellä. Kyllä se välillä hyppäskin sen aidan ja muurinkin, niin että rimat ja muurin palaset vaan lenteli. Pikkasenko ärsytti, kun Redi ei keskittyny ite asiaan ollenkaan. Saatiinkin sitten "laiskanläksyks" talviharjotteluryhmäämme irtoamisharjotuksia. Aika ironista, että koira, joka agilityssä ei meinaa pysyä poissa mun jaloista, ei tipu suussa tahtois tulla muutamaa metriä lähemmäks mua... |
23.10.2005 Yksinkertaisen ja suoraviivaisen näköisen harjotuksen voi tehdä hyvinkin vaikeasti. Ensimmäiset ongelmamme oli alussa kahdella aidalla, joista ainakin ensimmäisestä meinasi tulla rima alas, kun lähdin liikaa kiirehtien. Lopulta päädyttiin niin, että menin toisen aidan (B) kohdalle, jolloin päästin Redin alottamaan ja sitten sen toisen aidan taakse tein valssin, jotta sain koiralle paremman linjan putkeen (C), ja sitten sainkin suosta täysillä puomin (D) toiseen päähän, jossa piti muistaa ottaa kahden käden ohjaus _rauhallisesti_ aidan (E) yli, jotta rima ei putoaisi, ja lopuksi vielä pujottelu (F), joka on tällä hetkellä ihan älytöntä menoa, kun Redin ei ollenkaan keskity itse esteen suorittamiseen vaan räyskyttää vaan koko ajan mulle. Täytyy yrittää keksiä siihen jotain... Lopuksi tehtiin vielä kahdella vierekkäisellä aidalla välistä vetoja, jotka osottautui hyvin hankaliks. Ensin Redi teki turhan ison kurvan ensimmäisen aidan taakse (tuli kyllä kuitenkin aitojen välistä takasin mun luo), ja sitten se ei tahtonut lähteä hyppäämään ollenkaan sitä aitaa vaan juoksi suoraan mun luo. Plääh. |
|
|
12.9.2005 Jouduin pistämään vipinää kinttuun, kun harkoissa käytettiinkin putkea suorana. Ensin mentiin aita (A), putki (B), jolta käännös oikeaan kahdelle aidalle (C ja D), putki (B), käännös vasempaan aidoille E ja F ja vielä uudestaan ensimäinen aita (A). Ekalla kerralla olin kuvitellut lähettäväni Redin D-aidan jälkeen putkeen ja leikkaavani sen takaa putken toiselle puolelle, mutta kuinka ollakaan itse tilanteessa huomasin juoksevani väärällä puolella putkea, joten en mitenkään päässyt ohjaamaan koiraa E-aidalle. Ja eiku uusiksi, jolloin Redi meni kyllä vauhdilla putkeen, mutta mä onnistuin jotenkin hämäämään sitä niin, että se _kääntyi_takasin_, mitä se ei ole tehnyt ehkä koskaan aikasemmin. Toisella yrittämällä mä en sitten uskaltanut oikein uskoa, että se oikeasti tulee putkesta läpi, joten en ehtinyt juosta ohjaamaan seuraavalle aidalle. Lopulta päädyttiin siihen, että yritän (muistaa) tehdä C- ja D-aitojen väliin vekin, jolloin Redi jo valmiiks hyppää D-aidan yli viistoon putkelle päin, eikä siis tee pitkää kurvia sinne väliin, ja mä taas teen siihen kohtaan valssin, jolloin pääsen oikealle puolelle putkea. Toisella harjotuksella mentiin ensin kaikki aidat (A, F, E, C ja D) myötäpäivään ja viimeseksi putki eli harjoteltiin koiran kuljettamista vähän pitemmän matkaa radalla. Välissä oli tietysti houkuttimena se iki-ihana putki. Tämä harjotus me saatiin aikalailla kunnialla läpi, kun mä vaan muistin tehdä tarpeeksi rauhallisen alun, ettei Redi hädissään alkanut roiskia rimoja alas. Kolmannessa harjotuksessa oli aita (A) ja putki (B) linjassa, mutta putken päässä ei voinukaan kääntää koiraa kovin jyrkästi oikeaan, koska seuraava aita (C) ei ollukaan putken pään kohdalla, sitten täpöä seuraaville aidoille (D ja E), valssi putken (B) suulle ja vielä yksi aita (F). Tämä harjotus me saatiin kerralla läpi, tosin säkällä. Mun ohjaus meni ihan ok putken jälkeen aidoille, ja jossain D- ja E-aitojen välillä mä muistin, että "ai nii, tähän piti sitten tehdä valssi, mutta missäs se putken suu onkaan?" ja ihan tuurilla satuin olemaan just oikeassa kohdassa, Redi sujahti putkeen ja ohjautu vielä hienosti viimeselle aidalle. Nyt tuleekin vähän taukoa harjotuksiin, koska Jyväskylässä on liikkunut kennelyskää ainakin agilityharkoissa käyvissä koirissa, joten kaikki harjotukset on nyt tauolla. |
29.8.2005 Taas harjoteltiin käännöksiä, mutta tällä kertaa vähän useammanlaisilla esteillä. Aluksi otettiin rataa aidalta (A) pujottelulle (B) ja takaa leikaten putkelle (C), jonka ulostulolle valssi ja renkaalle (D), muurille (E) ja vielä aidalle (F). Vähän jännitin tuota rengasta, koska Redi on aina välillä sukeltanut sen ali tai livahtanut jostain sivusta, mutta tällä kertaa se meni hienosti läpi. Oikeastaan tuo viimeisten kolmen esteen ympyrä meni yllättävän hyvin, ja Redi olisi ollut täyttä päätä jatkamassa uudestaan putkelle, mikä tehtiin sitten toisella kerralla eli jatkettiin putki (C), pujottelu (B) ja aita (A). Käännöksissä mun pitää vaan muistaa malttaa mieleni, etten kiirehtimällä luo Redille kiirettä ja sitä mukaa rimoja/muurin palasia alas. |
|
22.8.2005 Tehtiin muutamalla esteellä kääntämis- ja valssiharjotuksia. Ensin otettiin aidoista muodostuva U niin, että C-aidalla piti tehdä valssi. Mulla on ennenkin ollut ongelmia 180 asteen kääntämisten kanssa, kun ite olen aitojen toisella puolella, en vaan jotenkin osaa käyttää kahta kättä, ja tässä piti vielä sitten muistaa "vaihtaa koira toiseen käteen". Meikäläisen aivotoiminnalle melko vaativa toimitus, mutta saatiin se sitten jotenkin tehtyä. Toisessa harjotuksessa otettiin kolme ensimmäistä aitaa (A, B ja C), sitten putki (E) ja viimeiseksi aita (D). Ensin yritettiin tehdä harjotus niin, että taas C-aidalla tehtiin valssi ja jäätiin koiran vasemmalle puolelle, josta ohjaus putkeen, valssi sen ulostulolle ja sitten viimeinen aita. Mä sekosin jaloissani aina sillä kolmannella aidalla, joten muutettiin niin, että mä jäin koiran oikealle puolelle siinä kohdin, vein sen putkelle ja sitten ehdin sinne toiseen päähän tehdä valssin ja vieläpä juosta viimeiselle aidalle. |
|
|
15.8.2005 Alotimme uudessa ryhmässä, uudella koulutusohjaajalla (Virpillä), joka oli ekalle kerralle tehnyt harjotukset sillä ajatuksella, että näkee, mitä kukin osaa. Ensimmäisessä harjotuksessa piti saada koira kääntymään aidalta (A) ihan koiran näkymättömissä olevalle putkensuulle (B), sitten pujottelu (C), aita (D), keinu (E) ja vielä aita (A). Meikäläiseltä ei se putkeen ohjaus meinannut onnistua millään, vaikka putki onkin Redin lemppareita, mutta sitten jotenkin sähläten se meni. Sitten piti ehtiä pujottelun oikealle puolelle, koska en osaa viedä koiraa "väärältä puolelta", jonka jälkeen aidalle ja takaa leikaten keinulle, jolla Redi malttoi tosi hienosti. Viimeinen aita meni sitten jo helposti. Toinen harjotus oli sitten helppo, koska putken suu näkyi lähtöpaikalle ja veti kuin imuri... Mulla oli siis helposti aikaa juosta "neliöjuuri kakkosta" viimeiselle aidalle, mutta en kuitenkaan saanut hosua liikaa, ettei Redi jäisi liikaa musta, koska kun sille tulee mielestään kiire, se pudottelee rimoja. |