Maailmankartta

Oppilaat ottavat kuvakaappaukset Google maps-ohjelmasta, jonka he kopioivat kuvankäsittelyohjelmaan. Kuvankäsittelyohjelmalla oppilaat muokkaavat maapallon kuvasta tasokartan sivulla olevia ohjeita seuraten.

Kohderyhmä: 5-6 -luokat tai yläkoulu

Kesto: yksi-kaksi oppituntia

Keskeiset tavoitteet maantiedon ja historian kannalta:

• Karttojen historiallisuuden ja vaihtelevuuden huomaaminen
• Eri maiden sijaintien oppiminen
• Maapallon pyöreyden oppiminen
• Kolmiulotteisen maapallon tasokartalle projisoinnista aiheutuvat muunnokset
• Innostaminen tutkimaan vanhoja karttoja ja niiden heijastamaa maailmankuvaa

Keskeiset oppimistavoitteet tietotekniikan kannalta:

• Ruutukaappauksen ottaminen ja copy-pasteaminen
• Kuvan rajaus, tekstin lisääminen kuvaan
• Hiiren käyttötaitoa ja tarkkuutta

• Biologia ja Maantieto, Vuosiluokat 5-6
  • ... Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. ... Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaanmaailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.
  • Tavoitteet:
    • Laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä
    • hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön
  • Keskeiset sisällöt:
    • Eurooppa osana maailmaa: Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva
    • Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla: maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot
  • Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä
  • Karttataidot, oppilas
    • osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja
    • osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä
    • osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja
  • Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla, oppilas
    • tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet
• Historia, vuosiluokat 5-6
  • Tavoitteet, oppilas oppii
    • ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
    • tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
    • esittämään muutoksille syitä
  • Keskeiset sisällöt
    • Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit: maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään
    • Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri, d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
• Maantieto, vuosiluokat 7-9
  • Tavoitteet, oppilas oppii
    • käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä
    • määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
    • ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla
  • Keskeiset sisällöt
    • Maa – ihmisen kotiplaneetta: maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen
    • Suomi maailmassa: Suomen karttakuva ja maisema, sekä Suomi osana maailmaa
• Historia, vuosiluokat 7-9
  • Tavoitteet, oppilas oppii
    • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
    • käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
    • ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
    • selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
  • Keskeiset sisällöt
    • Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen: imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
    • Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
• Matematiikka, vuosiluokat 3-5
  • Tavoitteet, oppilas
    • oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä
    • oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
  • Keskeiset sisällöt, Geometria:
    • ympyrä ja sen osia
    • piiri ja pinta-ala
    • kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen
• Matematiikka, vuosiluokat 6-9
  • Tavoitteet, oppilas oppii
    • ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
    • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
    • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
  • Keskeiset sisällöt, Geometria
    • ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä
• Materiaali on mahdollista integroida joko ala- tai yläkouluun. Yläkoulussa (tai ennemminkin lukiossa) on mahdollista integroida pallogeometria ~ tasogeometria -yhteyksien ja erilaisuuksien vaikutusta arkielämään - nyt: karttaprojektioihin. Tälläinen geometrinen syvempi havainnointi menee kuitenkin alakoulun oppimateriaalin osalta opetussisöllöstä ylitse, eikä oppilailla ole vielä riittävästi ajattelun työkaluja käsitellä aihetta. Eri karttaprojektiot ovat enemmän yläkoulun materiaalia.

• Maapallon pallogeometrisesti näyttävä ohjelma (esim. Google Earth)
• Kuvankäsittelyohjelma (esim. GIMP, Paint.net, Photoshop, Pain Shop Prto jne.)

• Ruutukaappausten ottaminen näppäimistön avulla
• Kuvankäsittelyä: kuvan rajausta, venytystä sekä teksti liittäminen kuvaan
• Hallintalaitteiden käyttöä: Google Earth -ohjelman pyörittelyä

• Auditiivinen (oppii parhaiten kuulemalla): Ei juuri tue, jää voimakkaasti oppitunnin pitävän opettajan huomioitavaksi
  • Itsetehtävänanto ei tue auditiivista oppijaa kovinkaan paljoa. Jää opettajan huoleksi tukea auditiivista oppijaa. Opettaja voi vahvistaa oppimateriaalin auditiivista puolta esimerkiksi lukemalla tehtävänannon ja kertomalla sanallisesti työn pääkohdat. Opettaja voi eläytyä 1500-luvun Kiinaan ja käyttää erilaista äänensävyä tarinallistamaan tehtävää, jolloin auditiivinen puoli oppimateriaalista voimistuu. Opettajan esitellessä jotain videotykiltä tai oppilaan koneen vieressä neuvoessaan hän voi tukea auditiivista oppimisen puolta.
• Visuaalinen (muistaa sen, mitä on nähnyt): Materiaali ja tehtävätyyppi tukee voimakkaasti, opettaja voi vahvistaa
  • Materiaali tukee visuaalista oppimista vahvasti, koska oppimateriaali on tekstiä ja kuvia. Listaukset ja materiaalissa on lähes-itsensä-selittävät ja havainnollistavat ruutukaappauksia tekstin tukena. Lisäksi ohjelmien käyttö on visuaalista oppijalle ja opettaja voi vahvistaa tätä visuaalisuutta demonstroimalla ohjelmien käyttöä videotykiltä.
• Kinesteettinen (oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla): Materiaali ja tehtävätyyppi tukee erittäin voimakkaasti
  • Oppimistehtävän toteutus tukee voimakkaasti tekemällä oppimista. Materiaali on aluksi seuraa-miten-tehdään tyylistä, mutta ensimmäisen oppimistehtävän (eli Kiinan maailmankartan) tehtyään oppilaan taitoa vahvistetaan, kun hänen täytyy soveltaa samoja taitoja uuteen tehtävänantoon (Suomen tai Australian maailmankartan tekeminen). Oppilas myös itse pääsee tekemään ja sitä kautta hänelle havainnollistuu muun muassa, miten pohjoisten valtioiden (muun muassa Suomen) pinta-ala vääristyy eri karttaprojektioissa. Tehtävän asettelu itsessään tukee voimakkaasti kinesteettistä oppimistyyliä.
• Taktillinen (oppii parhaiten koskettelun ja kokeilemisen kautta): Materiaali ja tehtävätyyppi tukee voimakkaasti
  • Oppilas pääsee liikuttamaan hiirtä ja sormeilemaan näppäimistöä ja näin itse sormin kokeilemaan. Googlemapsin pyörittely ja kuvankäsittely antavat välittömän vaikutuksen sormien liikkeistä näytölle, olkoonkin, että hiiri on työvälineenä niin monikäyttöinen muuhunkin tietotekniikkaan. Hiiren kliksauttelut, eri valikkojen tutkiminen ja ctrl+Z -undo -yhdistelmä tukevat voimakkaasti yritys-erehdys-uusi_yritys -hermeneutiikan kautta tekemällä oppimista. Lisätehtävänä taktilliselle oppijalle opettaja voi antaa itse piirtää kuvankäsittelyohjelmalla

• Kuvankäsittelyohjelmassa layerien käyttö: itse valtakunnan rajojen piirtäminen karttapohjalle ja muiden tietojen liittäminen
• Nuolten ja kaavioiden lisääminen: sotilasyksikköjen (esimerkiksi lukion historia: toisen maailmansodan sotatapahtumat tai Suomen historia -kurssi: Suomen alueiden muutos itsenäistymisen jälkeen) tai nyky-nähtävyyksien liittäminen karttapohjalle (alakoulun 5-6-luokilla)
• Matematiikka: Erilaiset maapallon karttaprojektiot, niiden käyttötarkoitukset sekä eri karttaprojektioiden vääristymät. Säilyykö karttaprojektiossa kulma, matka, pinta-ala vai mikä - ja mitkä muut seikat vääristyvät. Myös pallogeometria ~ tasogeometria erojen havainnollistaminen. Googlemaps on hyvä ohjelma näiden havainnollistamiseen - tasokarttakuvien ruudulla/videotykillä näyttämisen tai paperikarttojen ohessa ihmettelyn lisäksi.
• Historia: Erilaiset historialliset kartat, niiden kehitys ja niiden heijastama ajankuva.
• Maantieto: Maiden, tärkeimpien kaupunkien, jokien, vuoristojen jne. sijainnin opettelu (alakoulu)
• Maantieto: Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla: sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä, sekä luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä -opetussuunnitelman kohtien integroiminen.