Kaikuluotaustutkimuksen tuloksia: esimerkkinä
Simpiänselkä
päivitetty 8.11.2015
(Tähän sivuun
viitattaessa mainittava lähde: Marjomäki T.J.: Kaikuluotaustutkimuksen tuloksia:
esimerkkinä Simpiänselkä. päivitys 8.11.2015. http://users.jyu.fi/~tmarjoma/Luotaustuloksia.htm,)
Puulan kalatiheyttä on seurattu
kaikuluotauksella elokuun loppupuolella vuodesta 1986 lähtien. Vuoteen 2003
asti käytössä oli Simrad EY-M -luotain. Vuodesta 2003 lähtien on käytetty
luotainta Simrad EK-60. Kaikuluotauslinjasto kattaa Puulan keskeiset yli 10 m
syvät selät (Kuva 1).
Kuva 1 Kailulutauslinjasto Puulalla. Simpiänselän
luotauslinjat on merkitty oranssilla värillä, muut punaisella. Paksu oranssi
viiva = Linja 4.
Simpiänselän keskimääräinen kalatiheys
jaksolla 2007–2015 on ollut n. 6 000 kpl/ha (Kuva 2). Pienimmillään tiheys oli
vuonna 2011, n. 4 000 kpl/ha ja suurimmillaan seuraavana vuonna 2012, n. 11 000
kpl/ha. Vuoden 2012 muikkuvuosiluokka oli nuotta- ja troolisaalinäytteiden ikäjaukauman
perusteella hyvin runsas, mikä näkyy keskikokoisen ja osin myös pienen kalan poikkeuksellisen
suurena määränä. Valtaosa pienistä kaloista on kuoreita, mutta kuoreita on myös
keskikokoisten ja suurten kalojen joukossa. Suuren kalan, pääosin yli 12 cm
aikuisen muikun ja isojen kuoreiden, määrä oli koko jakson suurin vuonna 2015.
Tänä vuonna muikkukanta koostuukin valtaosin vuoden 2012 runsaan vuosiluokan
kaloista, jotka nyt elävät neljättä kesäänsä, eli alkavat olla muikuiksi jo
aika vanhoja.
Kuva 2. Simpiänselän yli 10 m syvän
ulappa-alueen (ks. oranssit linjat kuvassa 1) keskimääräinen kalatiheys elokuun
loppupuolella vuosina 2007–2015. (Analysoitu syvyysvyöhyke 4 m - pohja, 3 m
viipalointi, SED threshold -60 dB, amp threshold -62 dB).
Huom: Simpiänselän vuotuinen keskimääräinen kalatiheys
ei ole erityisen tarkka mittaustulos vaan karkea arvio. Suhteellisena 95 % luotettavuusvälinä
ilmaistuna mittaustarkkuus on n. ±20 %. Tämä voidaan tulkita karkeasti siten,
että jos Simpiän kalatiheysarvio kasvaa tai pienenee vuosien välillä alle 1000
kalalla/ha, havaittu muutos ei vielä aivan varmasti ole todellinen vaan voi
johtua mittausvirheestä. Arvio ei ole myöskään täsmällinen eli harhaton, koska
kaikuluotaimella ei voi laskea aivan lähellä pintaa tai pohjaa oleskelevien
kalojen määrää. Laskenta koskee syvyysvyöhykettä 4 m pinnasta 0,5 m pohjan yläpuolelle.
Laskennan ulkopuolelle jää 0–4 m pintavyöhykkeessä lähinnä ensimmäistä kesäänsä
eläviä n. 3–4 cm pituisia kuoreita. Valtaosa muikuista oleskelee välivedessä 10–20
m syvyydessä öisin loppukesällä, joten tällä puuttuvilla vyöhykkeillä ei ole
merkittävää vaikutusta muikkutiheyden laskentaan.
Alla:
Vasen kuvasarja: Esimerkkinä Simpiänselän
linjan 4 (paksu oranssi viiva kuvassa 1, suunta etelästä pohjoiseen) kaikuluotauskuvat
vuosilta 2007–2015. Sinertävät ja vihertävät pisteet pinnan ja pohjan välissä
ovat kaoja.
Oikea kuvasarja: Kaikkien Simpiän linjojen
keskimääräinen kalatiheys kohdevoimakkuusluokittain (dB) vuosina 2007–2015. Akustinen kohdevoimakkuus on yhteydessä kalan
koko siten, että luokka -50–-46 dB vastaa karkeasti 7-10 cm pituisia kaloja.
Ensimmäistä kesäänsä elävät muikut kuuluvat yleensä elokuussa tähän pituusluokkaan.
Myös iso osa kuorepopulaatiosta kuuluu tähän kokoluokkaan. Kaikuluotain ei
valitettavasti erota eri lajeja toisistaan. Usein kysytään, miten todella isot kalat,
siis kilojen painoiset järvilohet, näkyvät tällaisissa kuvissa. Kyllähän semmoisiakin
voi joskus harvoin luotaimen alle osua, mutta niiden tiheys on yleensä korkeintaan
muutama hehtaarilla. Niiden osuus on siis alle promille kokonaiskalatiheydestä,
joten ne eivät näissä kuvissa erotu.
2007
pohja pinta
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
