Tiedossa on kiva kes�kurssi
Etusivu -- Materiaali -- Luennot Miksi Ajatuksia  

ITKA203 K�ytt�j�rjestelm�t --- kes� 2007 --- Kirjallinen materiaali ja ohjeistus

Nelj�n opintopisteen (108 tuntia) sis�lt�rajaus

T�ss� on lopullinen versio kirjallisesta materiaalista, joka kurssilla k�ytiin l�pi kes�ll� 2007. Jotakin on j�tetty pois, ja joitakin kohtia on t�smennetty aiemmasta. Kiit�n kaikkia, jotka ovat antaneet rakentavaa palautetta ja esitt�neet pyynt�j�.

Tenttit�rpeist� ilmenee oppimistavoitteet:

Luentomoniste on perusrunko my�s kes�ll� 2007:

Demoissa ja harjoitusty�ss� l�pik�yty materiaali kuuluu my�s kurssiin:

Luennoilla esitellyt esimerkkiohjelmat valaisevat teoriaa:

Yll�oleva materiaali on siis kurssin t�m�nkertainen aiherajaus. Alla on lis�tietoa, kirjallisuutta ja nettilinkkej�.

Kirjallisuutta / Reference material

Olen sit� mielt�, ett� mik��n ei korvaa kunnon oppikirjaa. Kovakantinen on kallis, mutta se on sijoitus tulevaisuuteen (ja n�ytt�� hyv�lt� hyllyss�). Luentomoniste on aina v�ist�m�tt� referaatti ja paikallinen tulkinta. K�ytt�j�rjestelmist� kertovia kirjoja on paljon; seuraavassa on muutamia hyvi� poimintoja. Kirjallisuusviitteet on kopioitu luentomonisteesta. Googlella l�ysin joitakin linkkej� kirjojen kotisivuihin.

On otettava huomioon, ett� nelj�n opintopisteen kurssiin ei voi mahtua kuin pintaraapaisu siit�, mit� esim. noissa oppikirjoissa kerrotaan todellisesta maailmasta.

K�ytt�j�rjestelmist� / About operating systems

Unixista / About Unix

Windowsista / About Windows

+ Sivist�v�� iltalukemista

Seuraavat dokumentit ovat vapaasti saatavilla netist�:

Linkkej�

N�m� linkit kertyiv�t kes�ll� 2005, kun viimeksi pidin K�ytt�j�rjestelm�t. Ne liittyv�t aihepiireihin, joita k�yd��n luennolla l�pi jossakin j�rjestyksess� my�s kes�ll� 2007.

Kokonainen k�ytt�j�rjestelm� l�hdekoodina

Okei, t�m� on vain k�ytt�j�rjestelm�n ydin eli "kernel" ...

Lis�tietoa muutamista k�ytt�j�rjestelm�n osista

Laitteistosta

S�ikeist� ja yhdenaikaisohjelmoinnista (concurrent...)

Shell-ohjelmoinnista

Oletusarvoisesti C-shell on se interaktiivinen shell, jota porukka meill� k�ytt��. Sen voi vaihtaa, ja jostain syyst� min� k�yt�n bashi� kun joskus olen siihen tottunut. Shell-skriptej� tullaan opiskelemaan k�ytt�en esimerkkin� joko C-shelli� tai bashi�. Paljon k�ytt�v�t maailmalla molempia ja my�s muita.

Tekstieditointia mm. Unixeissa

Mm. ohjelmointi on tekstin eli l�hdekoodin editointia. T�ss� on linkkej� sellaisiin tekstieditority�kaluihin, jotka yleens� l�ytyv�t Unix/Linux-koneiden perusasennuksista. Jos sinulla ei ole kokemusta, suosittelen, ett� editoit nanolla (ei hajoa p�� heti alussa):

Yll� mainitut ovat helppoja ja siksi hyvi� aloittelijalle. Nano n�ytt�� olevan asennettu JY:n Tietohallintokeskuksen Linux-koneisiin, joita me kaikki voidaan k�ytt�� (ja ainakin t�ll� kurssilla k�ytet��n). Mutta sitten kun/jos sinulla on kokemusta, sinulla ei ole vaihtoehtoja vaan on siirrytt�v� eteenp�in:

My�s n�m� l�ytyv�t THK:n tarjoamilta suorak�ytt�koneilta. Vi-editori itse asiassa l�ytyy suurin piirtein maailman jokaisesta Unix-koneesta. Se on my�s tehokas ja k�tev�, sanovat aktiivik�ytt�j�t. Min� osaan kirjoittaa rivej� Vi-improvedilla, tallentaa tekstin ja poistua ohjelmasta. En juuri muuta sill� osaakaan... Vi on osittain v�h�n ty�l�s hahmottaa... Emacsissa on kaikki, mit� voin kuvitella tarvittavan tekstink�sittelyyn. Jos voisin kuvitella jotain muuta tarpeellista, voisin periaatteessa laajentaa Emacsia tekem��n juuri sen. Mutta editorin valinta on n�it� subjektiivisia makuasioita! Ymm�rt��kseni kuitenkin n�rtti osaa joko Emacsin tai Vin k�yt�n tai se ei ole oikea n�rtti. Windowsilla teksti� voi editoida my�s esimerkiksi ConText-ohjelmalla, joka on asennettu ainakin Agoran mikroluokkiin.

Aiempien kurssikertojen linkkilistaa

T�ss� on suoria linkkej� J. Ernvallin kirjoittamaan materiaaliin sek� nettil�hteisiin, joihin aiemmilla kurssikerroilla on ollut linkkej�. En tied� viel�, onko 8086 se arkkitehtuuri, jota kes�ll� 2007 k�ytet��n esimerkkin�. Voi olla; voi olla ett� ei... ja joka tapauksessa tarkemmin ajatellen prosessori kuin prosessori on abstraktisti ajateltuna vain joku prosessori; ei ne niin kovin erilaisia ole.

Vastaavan aiheen opetusta muualla maailmalla

K�ytt�j�rjestelm�t ovat elimellinen osa informaatioteknologiaa. Niinp� sit� opetetaan joka paikassa. Alla on yhden Google-session antama lista muiden oppilaitosten j�rjest�mist� vastineista. Ehk� se auttaa suhteuttamaan aiheen t�rkeytt�, ja ehk� kurssien painotuserot auttavat n�kem��n, miten monta muuta asiaa k�ytt�j�rjestelmiin liittyy:

Viimeksi kajottu 2007-07-31.

(Validoi sivu WDG:n validaattorilla)