Luento 1: Kurssi-info ja esitietojen varmistaminen

ti 22.5.

Yhteenveto luennolla puhutusta

• Kalvosarja: Kuka luennoi, kenelle, mit�, miksi ja mill� tavoin
• Arkihavaintoja k�ytt�j�rjestelm�st�:
  • Auditorion tietokoneessa on Windows; k�ytt�j� voi klikkailla kuvakkeita ty�p�yd�ll� ja useita ohjelmia aukeaa eri ikkunoihin
  • Digitaalikameran k�ytt�j� voi painella painikkeita; kamerassa on valikoita ja toimintoja; valos�hk�inen ilmi� tallentuu kameraan ja tulostuu sen LCD-n�yt�lle.
  • Jalava-koneessa on monta k�ytt�j�� duunailemassa omia puuhiaan yht� aikaa. Pystyn n�kem��n muiden k�ytt�jien kotihakemistot ulkopuolelta, mutta niiden sis�ll�n listaaminen on kielletty�. "Permission Denied". Luotan, ett� vastaavasti muut eiv�t n�e minun tiedostojani.
• "Kertauksena" katsottiin l�pi kuvia Tietotekniikan Perusteet -monisteesta (sivuilta 3,6,17,19,26,27,31,26,29,41,43,45):
  • Tietokone on automaatti (v�h�n niinkuin juoma-automaatti mutta pienempi ja useampitilainen)
  • Tietokone rakennetaan yksinkertaisista elektroniikkakomponenteista koostamalla
  • Digitaalinen j�rjestelm� ottaa vastaan koodatun sy�tteen ja palauttaa koodatun vasteen
  • Sy�tteen ja vasteen koodaus ykk�sin� ja nollina, jotka ilmenev�t s�hk�j�nnittein� niiss� pikkukomponenteissa
  • Turingin kone on pieni, kuvitteellinen puksutin ��rett�m�n pitk�ll� nauhalla; toistaiseksi ei ole tietokonetta, joka tekisi sellaista mit� kyseinen puksutin ei saisi aikaan.

Lis�materiaalia

• "Esitieto:" Tietotekniikan perusteet -moniste
• Laskennan teoriasta jatkokurssi: Automaatit ja kieliopit

Luento 2: K�ytt�j�rjestelm� konepellin p��lt�, alta ja rajapinnasta

ke 23.5.

Monisteviitteet

• Luentomonisteen sivut 1-5
• Tulkittiin kuvia Tietotekniikan Perusteet -monisteesta (sivuilta 52,58-62,64,68,92-93,96);

Yhteenveto luennolla puhutusta

• Tietokonearkkitehtuuri: keskusyksikk�, muisti, v�yl�, I/O-laitteet
• Tunnetaan usein nimell� Von Neumann -arkkitehtuuri, vaikka John Von Neumann ei ollut ainoa keksij�
• V�yl�n rakenne: ohjauslinja, osoitelinja, datalinja ("piuhoja" elektronisten komponenttien v�lill�, yksi bitti per "piuha"; kukin linja yhdistet��n tai katkaistaan tilanteen mukaisesti v�yl�n ohjauskoneiston hoitamana.)
  • Osoitev�yl�n leveys (bittipiuhojen lukum��r�) m��rittelee osoiteavaruuden laajuuden eli montako muistiosoitetta tietokoneessa voi olla
  • Osoiteavaruus: V�yl�n kautta p��see k�siksi moniin paikkoihin, ja osoiteavaruus jaetaan usein (laitteistotasolla) osiin siten, ett� tietty osoitteiden joukko tavoittaa ROM-muistin (tehtaalla kiinnitetty), osa RAM-muistin (jota ohjelmat k�ytt�v�t), osa I/O-laitteet, osa prosessorin rekisterit.
  • Datav�yl�n leveys (bittipiuhojen lukum��r�) m��rittelee kuinka paljon tietoa v�yl� korkeintaan voi siirt�� yhdell� siirto-operaatiolla
• Keskusyksik�n eli prosessorin rakenne: ALU, kontrolliyksikk�, rekisterit, sis�inen v�yl�
  • V�ltt�m�tt�m�t rekisterit:
    • PC (program counter) kertoo, mist� haetaan (v�yl�n kautta) seuraava suoritettava k�sky
    • IR (instruction register) tallentaa v�liaikaisesti t�ll� hetkell� suoritettavan k�skyn
    • V�hint��n yksi datarekisteri laskutoimituksia varten
    • V�hint��n yksi osoiterekisteri muistiosoitteiden tallentamista varten
    • Lippurekisteri kertomaan suorituksen j�lkitilanteesta, esim. yhteenlaskun muistibitti
  • K�skykanta: se joukko konekielisi� komentoja (bittijonoja) jotka joku tietty prosessorimalli osaa suorittaa; vaihtelee mallien v�lill�; yleens� k�skyj� on melko v�h�n ja ne tekev�t varsin pienen operaation kerrallaan (kuten yhteenlasku, kertolasku, bittien siirto rekisterist� toiseen, bittien siirto muistipaikan ja jonkun rekisterin v�lill�, suoritusj�rjestyken muuttaminen hypp��m�ll� eli k�skyosoiterekisterin arvon muuttaminen).
  • Prosessoriarkkitehtuuri: Tietyn prosessorimallin k�skykanta ja lis�ksi ne tavat, joilla k�skyt muunnetaan biteiksi; t�h�n liittyy prosessorista l�ytyv�t rekisterit ja tavat, joilla rekistereit� voidaan k�ytt�� k�skyiss�

• Virtuaalikone virtuaalikonehierarkia k�sitteen�, esimerkkein� Emacs-editori ja Javalla tehty Fotoalbumi; kerrokset ja rajapinnat
• K�ytt�j�rjestelm�n tarkoitus ja teht�v�t: k�ytt�� fyysisen laitteiston rajapintaa, tarjoaa yleisemm�n (so. virtuaalisen) rajapinnan seuraavalle tasolle eli ohjelmointikielille ja niiden apukirjastoille. Ilmeisesti tarkoituksen toteuttamiseksi t�ytyy toteuttaa keinoja, joilla hallitaan useita ohjelmia, tietokonearkkitehtuurin osia, tiedostoja ja k�ytt�ji�

HUOM: Yksinkertaisuuden vuoksi ei mainittu ainakaan t�ss� kohtaa mit��n nykyprosessorien ominaisuuksista kuten ennakkonoudosta, liukuhihnoista, mikrokoodista tai v�limuisteista. Olennaisia toki, mutta eiv�t K�ytt�j�rjestelmien ymm�rt�misen kannalta. Moniprosessoriarkkitehtuureista puhutaan pari sanaa s�ikeiden yhteydess� parin viikon p��st�. Muistinhallintaan liittyv�st� prosessoriteknologiasta puhutaan hieman muistinhallinnan yhteydess�.

Lis�materiaalia

• "Esitieto:" Tietotekniikan perusteet -moniste
• Laitteistosta ja prosessoreista jatkokurssi: TIES523 Laitteistol�heinen ohjelmointi

• Intel Pentium -prosessorin manuaalit ("hardcore"...) -- Huolella kirjoitettua teknist� dokumentaatiota (lueskele, "jos j�� luppoaikaa"). T�t� aikansa silm�ilem�ll� ymm�rt�� jo aika paljon tietokoneen sielunel�m�st�. Muistit, prosessorin toimintatilat ja rekisterit, kaikki Intelin konekieliset k�skyt ja kuinka ne muutetaan bittikoodiksi...
• SPARC -prosessoriarkkitehtuurin kuvaus ("hardcore"...) -- vertailun vuoksi toinen manuaali. Ei prosessori vaan arkkitehtuuri sellaiselle. N�k�j��n atk-keskuksen (edesmenneet) koneet tukki ja kanto olivat Sparceja. Mikroluokissa, t�iss� ja kotona meill� useimmilla lienee x86-prosessori kuten Pentium.
• The Java Virtual Machine Specification kertoo miten Java-virtuaalikone toimii. (my�s hiukan HC, mutta ei liene paha hieman silm�ill� t�t�kin joskus kun kaipaa jotain kivaa tekemist�)

Luento 3: Ohjelmointi ja ohjelmointikieli ==> suoritus ja konekieli

to 24.5.

Monisteviitteet

• (Luentomonisteessa ei varsinaisesti ole vastaavaa kohtaa; kielij�rjestelm�t mainitaan sivulla 3, ja er��st� konekielest� on esimerkkej� s. 6-16)

Yhteenveto luennolla puhutusta

• Kalvosarja luennon p��kohdista
• Unix-shellit, interaktiivisen shellin k�ytt�, varoituksia
• P��teyhteys PuTTY SSH Clientilla
• Mikroluokkien U: -asema on sama asia kuin kotihakemistosi THK:n suorak�ytt�koneissa
• Joitakin unix-komentoja; demossa 1 tulee lis��.
• Tiedosto heksaeditorilla n�htyn�: 8-bittisi� tavuja per�kk�in
• Tekstitiedon koodaus; vaihtelevia k�yt�nt�j� mm. ��kk�set ja rivinvaihdot
• Ohjelmointikieli�: k��nt�mist� ja tulkkausta

• Java-ohjelman k��nt�minen, bin��rinen tavukoodi
• Luennolla tehty esimerkkiohjelma: MunOhjelma.java
• Komentorivi ja ohjelman argumentit; kaikille ohjelmille voi antaa argumentteja (toiselta nimelt��n komentoriviparametreja)
• C-ohjelman k��nt�minen, bin��rinen natiivi konekielikoodi
• Luennolla k�sitelty esimerkkiohjelma: bytes_to_bits.c
• em. esimerkki olettaa, ett� char-muuttujan pituus olisi aina 8 bitti�. Vaarallista :-(

• C:n ja Javan vertailua
• Varoituksia C:n vaaroista
• Miksi laitteita tai k�ytt�j�rjestelmi� ei ohjelmoida Javalla (ainakaan toistaiseksi)
• Demossa 2 on k�yt�nn�n harjoitteina C-kielen ja imperatiivisen paradigman pikakurssi Sinulle, joka olet toistaiseksi ohjelmoinut Java-kielell� olioita k�ytt�en

Lis�materiaalia

• Netist� l�ytyi t�llainen: Learning C from Java -- tuntuisi olevan ihan hyv� matsku C-kielen yksityiskohtiin Java-n�k�kulmasta
• Historiaa: Jonkinlainen kartta ohjelmointikielist� 1950-luvulta saakka
• 2500 muuta ohjelmointikielt�

Luento 4: Assembler, konekieli, aliohjelmat ja keskeytykset

ti 29.5.

Yhteenveto luennolla puhutusta

• Aiheotsikot (PDF)
• Ensimm�inen, h�rskisti asiavirheit� sis�lt�v� versio materiaalista, jolla t�ll� kertaa korvataan luentomonisteen sivut 6-21, kunhan teksti v�h�n aikuistuu nykyisest� -- toivottavasti reilusti ennen tentti�.
• Luentomonisteen sivut 6-17 ovat ihan hy�dyllist� lukemista; siin� esitelty arkkitehtuuri on Intel 8086 tai ehk� 80286 (80-luvun prosessoriteknologiaa; pohjimmiltaan nykyinen on samanlaista, vaikka prosessoreissa on enemm�n toiminnallisuutta pienemm�ss� fyysisess� tilassa.)
• Luentomonisteen sivut 18-21

Lis�materiaalia

T�ss� nykyaikaista lis�materiaalia ihmetelt�v�ksi. Ei todellakaan ole tarkoitus lukea 1500 sivua, vaan korkeintaan n�hd� v�h�n p��lt�, ett� millaisen k�ytt�ohjeen prosessorivalmistaja aina julkaisee. Intro-luvut (parikymment� ensimm�ist� sivua) kertovat dokkarien sis�ll�st� ja oletetusta kohderyhm�st�. Terminologian ja k�siteltyjen asioiden pit�isi tulla esille t�ll� kurssilla, eli t��ll� pit�isi synty� pohjat tuollaisten manuaalien lukemiseen jatkossa, tarvittaessa.

• AMD64-arkkitehtuuri
• Erityisesti AMD64 -arkkitehtuurin rekisterit ja k�skykanta (linkki)
• Intel 64 -- Intelin " kopio" kyseisest� arkkitehtuurista
• THK:mme Jalava-kone on 4-prosessorinen Intel Xeon -- olennaisesti yhdenlainen "x86-64".
• IT-porukan ty�- ja opintopalvelimena toimiva Charra puolestaan on 2-prosessorinen AMD Opteron -- siis my�s "x86-64".

Luento 5: Prosessit ja prosessien vuorottelu

ke 30.5.

• Luentomonisteen sivut 22-34
• Muistiavaruudet (fyysinen ja prosessin oma virtuaalinen) luentotuhruna.
• Muistiosoitteet: mist� prosessori milloinkin noutaa k�skyj�.
• Alustus prosessin k�sitteeseen
• Lopullisempi versio nouto-suoritus -syklist�, sis�lt�en keskeytyksen k�sittelyn
• FLIH eli first level interrupt handling; prosessorin atomiset toimenpiteet ennen paluuta nouto-suoritus -sykliin
• Keskeytysvektori
• Moniajon idea, aikaviipale, prosessin tilat running, ready ja suspended
• Prosessorin siirtyminen keskeytysk�sittelij��n
• k�ytt�j�rjestelm�kutsu, "prosessin itse pyyt�m� keskeytys"

Luento 6: Prosessit ja prosessien vuorottelu, jatkoa
Prosessien synkronointi ja kommunikointi (IPC), alkua

to 31.5.

• Luentomonisteen sivut 22-34
• Luentomonisteen sivut 35-42
• Luentosuhrut t�ydennettyn�: prosessikasitteita.txt
• Lis�� prosessien tiloista ja vuorontamisesta
  • Tilanvaihdokset keskeytysten ja k�ytt�j�rjestelm�kutsujen kohdalla
  • Vuorontamismenettelyj�: er�ajo (yksi prosessi alusta loppuun, sitten seuraava ==> hukkaa prosessoriaikaa I/O-suorituksiin), kiertojono (round robin, yksi aika-annos Ready-jonon prosesseille aina samassa j�rjestyksess� paitsi I/O:ta odottavat prosessit Blocked-jonossa normaalikierron ulkopuolella), prioriteettimenettelyt (vuorontaja ratkaisee jollakin perusteilla, mik� prosessi tarvitsee juuri nyt seuraavan aika-annoksen)
• Prosessitaulu, prosessielementti (PCB)
• Konteksti ja kontekstin vaihto
• Prosessin luonti: Unixin fork() -kutsu. Koodiesimerkki: minish.c -- yksinkertainen shell-ohjelma Unixille
• Alustus prosessien v�liseen kommunikointiin (IPC)
  • Viestijonot PCB:ssa
  • Signaali. Koodiesimerkki: sigesim.c -- ohjelma, joka m��rittelee signaalien k�sittelyn itse.
  • ensi viikolla lis��

Luento 7: Prosessien synkronointi ja kommunikointi, jatkoa. S�ikeet.

ti 5.6.

• Luentomonisteen sivut 22-42
• Lis�� prosessien kommunikoinnista ja synkronoinnista
• Motivointia moniohjelmointiin: tausta-ajot ja GUIt yht�aikaa
• S�ikeet vs. prosessit
• ULT ja KLT -s�ikeistys. Pienet lis�huomiot: saie.txt
• Prosessien v�linen kommunikointi viestijonon avulla ("send()- ja receive()"). Esimerkkikoodi: chattomyself.c
• Moniohjelmoinnin ongelmakohtia, jotka pit�isi ratkaista, mm. poissulkeminen ja lukkiutumisen v�ltt�minen
• Esimerkkikoodi, jossa s�ikeet tulostavat coolisti Matrix-elokuvatyyppisesti merkki kerrallaan yhteiseen tulostusvirtaan: Linkki alkuper�iseen netist� l�ydettyyn esimerkkiin, joka on siis ihan jonkun muun kurssimateriaalia, jonka p�llin huolella t�ysin luvatta. K��nt�minen jalavassa vaati pari muutosta; rohkenen laittaa t�h�n n�m�, vaikkeiv�t ole omia tekeleit�ni: thread_nosem.c (ongelmallinen) ja thread_sem.c (ongelma ratkaistu). K��nn�s vaatii s�iekirjaston eli k��nt�j�option -lpthread.
• HUOM! Vaikka Java tarjoaa sovellusohjelmoijalle helpot tavat moniohjelmointiin, on n�k�kohdat otettava huomioon siell�kin! Katso esimerkiksi Deadlock.java (Sunin Java-s�ieohjelmointi -introsta)
• Em. intro muuten opastaa s�ieohjelmointiin Java-n�k�kulmasta, joten siihen kannattaa jossain vaiheessa tutustua, jos ei viel� ole ehtinyt. Ja kirkkaana mieless� t�ll� kurssilla opitut yleiset ongelmat perusteluineen! Ratkaisut vaan on tehty Java-ohjelmoijan kannalta helpoiksi sill�, ett� v�liss� on se virtuaalikone JVM ja ohjelmointikieli tukee suoraan moniohjelmoinnin k�sitteit�, avainsana synchronized ym. S�ieohjelmien tekeminen ei siis ole t�m�n kurssin asiaa, mutta s�ikeiden toteutus, yleiset ongelmat, ratkaisut ja ratkaisuun osallistujat "konepellin alla, p��ll� ja rajapinnassa" ovat.

Yrit�n eksplikoida motivaatioajatuksen: Tietoj�rjestelm�n tekij�n (konepellin p��ll�) tulee ymm�rt�� j�rjestelm�ss� olevien ohjelmakomponenttien suorituksiin (konepellin alla) liittyv� pelikentt�, jotta h�n osaa tehd� tarvittavat suunnitteluratkaisut (abstraktisti). Lopputulos toteutuu rajapinnan avulla (mutta se on pikkujuttu em. yleiskuvaan verrattuna, ja se on ty�kalusta riippuen erilainen). T�m� kurssin puoliv�liin sijoittuva motivaatioajatus ei liity ainoastaan s�ikeisiin, vaan kaikkeen muuhunkin. Se nyt vaan tulee heitetty� sanoiksi t�ss� kohtaa.

Luento 8: Prosessien synkronointi ja kommunikointi loppuun
Pikkuhuomioita microkernel-mallista ja moniprosessorikoneista.

ke 6.6.

• Luentomonisteen sivut 22-42
• Jaettu muistialue kommunikointitapana, esimerkiksi rengaspuskuri
• Moniohjelmoinnin ongelmakohtia, jotka pit�isi ratkaista, mm. synkronointi eli vuoronnusj�rjestyksen hallinta, tuottaja-kuluttaja -ongelma
• Semafori: k�ytt�j�rjestelm�kutsujen ohjelmointi sovelluksen kriittisen alueen ymp�rille; kyseisten k�ytt�j�rjestelm�kutsujen toteutus ja toiminta KJ-tasolla
• Semaforin k�ytt� poissulkemiseen
• Semaforien k�ytt� synkronointiin, tuottaja-kuluttaja -ongelman ratkaiseminen kolmella semaforilla
• Luennolla kirjoitettu esimerkkiteksti: synkronointi.txt. (luennolla mulla tuli joku oikosulku logiikkaan, mm. unohdin mik� alkuper�inen ongelma olikaan; teksti on nyt koetettu t�ydent�� paremmaksi ja rautalankamaisemmaksi)

• Pari huomiota microkernel-toteutuksesta verrattuna monoliittiseen k�ytt�j�rjestelm��n
• Flynn-luokitus
• Moniprosessorit: Prosessoriteknologian nykytilanne ja tulevaisuus: rinnakkaiset prosessorit ja yksi keskusmuisti; haasteellinen k�ytt�j�rjestelm�n ja laitteiston toteutustavoille; k�ytt�j�n ja sovellusohjelmoijan kannalta moniohjelmoinnin hy�dyt (mm. ohjelmien moniajo, ohjelman sis�iset tausta-ajot, ohjelmien modulaarisuus) sek� ongelmakohdat (mm. lukkiutuminen, suoritteiden synkronointi, poissulun tarve) ihan samoja kuin yhden prosessorin moniajossa.

Luento 9: Muistinhallinta, virtuaalimuisti.

ti 12.6.

• Luentomonisteen sivut 43-47
• Luentomonisteen sivut 48-57
• (ja osittain my�s alkup��n sivut korvaava lis�materiaali)
• muistit_sivutus.txt Tekstimuotoinen luentohuhru. Graafinen tulossa oikopiirrettyn�...
• Fyysinen muisti, muistin jakaminen prosesseille
• Yleisidea, oheismuistin (kovalevyn) k�ytt�
• Segmentointi, sivutus
• Toteutuksesta: K�ytt�j�rjestelm�n tietorakenteet, laitteistotason tuki prosessoreissa, TLB
• Sivuviittausvirhe ja sen k�sittely
• Muistin organisointi: v�limuistit

Luento 10: Oheislaitteet ja I/O. Tiedostoj�rjestelmist�

ke 13.6.

• Luentomonisteen sivut 58-64
• Fyysinen laite, esim. moderni kovalevy (+huomioita muista laitteista; n�pp�imist�, hiiri, monitori, verkkoyhteys)
• V�yl� ja I/O -moduulit (t. kanavat, ohjaimet, kontrollerit)
• Keskeytykset, DMA
• K�ytt�j�rjestelm�n vastuut, tarvittavat ohjelmat ja tietorakenteet
• Laiteriippuva- ja laiteriippumaton ohjelmisto; abstraktiot
• Laiteajuri
• Kovalevyjen ja tiedostoj�rjestelmien kentt��: v�limuistit, RAID, journalointi
• (jatkuu/tarkennetaan luennolla 11 tai 12, jos j�� kesken)

Luento 11: Pieni syvennys shell-ohjelmointiin

to 14.6. (huomioi paikka: Beeta)
Ensin k�yd��n eilinen aihe loppuun; ehk� n. 20 minuuttia tjsp. eli sivutaan aihetta "laiteajurin toteutuksesta"

• K�ytiin l�pi demo 1:n lisukkeena ollutta skripti�, joka mm. k�sittelee grafiikkaa komentoriveill� apuohjelmiston avulla
• Ohjelmoinnin perusrakenteita shelliss�: muuttujat, ehdot, toistot, aliohjelmat, argumentit, rekursio (k�sittely j�i hiukan lyhyeksi; lis�� demossa 4 tai sitten tulevat vastaan joskus my�hemmin)
• K�ytt�tarkoituksia: mm. login-asetukset, ajoitetut teht�v�t, usein toistuvat komentorimpsut
• Ymp�rist�muuttujat (ei ehditty k�sittelem��n; demossa 4 tai sitten tulevat vastaan joskus my�hemmin)

Luento 12: Valaistuneempi n�k�kulma tietokoneeseen

ti 19.6.

• K�ytiin l�pi kertaavia poimintoja aiemmista luennoista, ja yritettiin liitt�� asioita toisiinsa; tuli v�h�n sellanen monologinpajattajaolo.
• Tietokone tietokoneessa: emulaattorit ja simulaattorit; toteutustapoja ja k�ytt�tarkoituksia

Lis�materiaalia

• Bochs -- yksi avoin toteutus "tietokoneelle tietokoneessa". T�llaisen kun asennat, voit kokeilla x86-64 -koneellasi (siis sill� asennetulla virtuaalisella Bochsilla) vaarattomasti ihan mit� vaan (eksoottiset k�ytt�j�rjestlm�t, oman k�ytt�j�rjestelm�n tekeminen, ohjelmalliset tietoturvahy�kk�ykset ...)

Luento 13: Linux Kernel

ke 20.6.

• Linux Kernel l�hdekoodi ja dokumentaatio: n. 8M rivi� koodia (ja dokumentaatiota), n. 2% assembleria, loput C-kielt�. Paljon laitespesifisi� ajureita.
• Moduulijako toiminnallisen samuuden mukaan; p��tasolla suurin piirtein kurssillamme k�siteltyjen aihekokonaisuuksien nimet (ja pari sellaista, joita emme ehdi t�ll� kurssilla k�sitell�); monta kerrosta moduulihierarkiaa
• Prosessielementin toteutus Linuxissa: task_struct -tietorakenne
• Initialisointi: Linuxin ensimm�iset toimenpiteet heti koneen k�ynnist�misen j�lkeen (itse asiassa ns. boot loaderin suorituksen j�lkeen); erilaisia konekieli�.
• Tiedostoj�rjestelm�n tietorakenteita k�yt�nn�n toteutuksena (n�ihin ei ehditty, mutta siell� ne tietenkin ytimess� olisivat, omassa moduulissaan)

Lis�materiaalia

• Linux kernel
• Pieni "kartta", josta voi ottaa suuntaa koodien tutkimisessa. T�m� on osa isompaa nettijulkaisua.

Luento 14: Kertaus, paikkaukset, loppukeskustelu, tenttit�rpit

to 21.6.

• Kes�n 2007 tenttit�rpit (PDF)
• Mit� k�siteltiin, mik� oli t�rkeint�; mit� seuraavaksi
• Paikattu kirjallinen materiaali julkaistaan sivulla Materiaali. Luennoilla suusta p��sseihin sammakoihin ja asiavirheisiin on aika vaikea t�ss� vaiheessa puuttua muuten kuin kirjoittamalla ne niin kuin ne piti sanoa. Ja sekin on edelleen luennoitsijan (aina) ep�t�ydellinen ymm�rrys asioista. Kriittisyys ja kuulijan vastuu t�ss�kin ...
• Loppukeskustelu jopa tapahtui! Yhteenveto sivulla Ajatuksia.
• SUURI KIITOS luennoilla istuneille; teid�n edess� oli mukava yritt�� selvennell� t�rke�ksi n�kem��ni asiaa!