Sunnuntaina ei ollut tarkoitus lähteä minnekään Manchesterista, joten kelloja ei laittettu herättämään suotta väsynyttä matkaajaa. Siitä huolimatta heräsimme jo kukonlaulun aikaan ja olimme valmiina lähtemään liikkeelle. Mitäpä sitä suotta lomamatkaa kuluttamaan nukkumalla liikoja. Lähdimme etsimään Deansgatelta aamupalapaikkaa, jonka löytäminen osoittautuikin visaiseksi. Vaan löytyihän sellainen kuitenkin.
Aamupalan jälkeen kävelimme Deansgaten toiseen päähän päämääränämme
tieteen ja teollisuuden museo ja etenkin sen
ilmailua ja avaruusmatkailua koskeva osa.
Museo löytyi ja sisäänpääsykin oli ilmainen, mistä päättelimme etteivät museot taida
olla Manchesterissa kävijöiden suosiossa. Ilmailupuoli oli mahtava ja etenkin aidot
sotalentokoneet säväyttivät suuresti myös tällaista asepalveluksesta kieltäytyvää
hippisivariretkua saati sitten muita porukkamme sotamiehiä. Spitfire on ollut
lapsuuden koottavien lennokkien leikeistä lähtien maailman kaunein lentokone ja on
sitä edelleenkin. Museossa vierähti kovasti aikaa ja kun Jussi vielä halusi koluta
muitakin osastoja, niin retkueen loppuosa lähti aurinkoiselle terassituopille museon
ikkunoista näkyneeseen Oxiin. Ox osoittautui
hienoksi pubiksi ja ruokalistaltaan vallan mainioksi paikaksi. Päätimme ottaa tuopit
Black Sheep -bitteriä, jonka olimme
jo edellisellä reissulla havainneet maittavaksi olueksi. Valitettavasti sitä saa
kovin harvoista paikoista, mutta Oxissa sitä oli. Jussikin saapui pian paikalle ja
kun meillä ei vielä ollut kovin kova nälkä aamupalan jäljiltä, niin päätimme jättää
syömisen väliin Oxissa sillä erää ja tulla sinne joskus toiste. Näin tapahtuikin
reissun loppupuolella.
Oxin jälkeen porukkamme jakaantui kahtia, kuten niin hyvin oli jo ajoissa ennustettavissa. Jussi halusi lähteä kiertelemään ja leikkimään turistia, muut taas johonkin pubiin katsomaan näköradiosta pelejä Bolton - Everton ja Chelsea - Arsenal. Löysimme pubin, jonka ulkopuolella olevassa mainoksessa mainittiin tarjolla olevan iltapäivän spesiaalikotiruokaa ja Ekin suupielistä alkoi valumaan kuolaa. Paikassa oli myös isot kankaat ja videotykit, mutta siellä näytettiin jotain säälittävää "tapahtumarikasta" formulaykköstä ja kisaa johtavaa rääpälettä kimiräikköstä. Hetken luulimme Scottyn (R.I.P.) sädettäneen meidät takaisin Suomeen, mutta onneksi baaritäti ymmärti yskän ja vaihtoi näkymään jalkapalloa.
Eki ja Jukka vetivät maittavan näköiset lähinnä nakitjamuusilta näyttäneet annokset
kitusiinsa ja katselimme molemmat pelit ko. paikassa. Pelit olivat pettymyksiä, sillä
huonommat/väärät joukkueet (Toffeemiehet ja Arse) voittivat, mikä
näytti etenkin Eskoa korpeavan. Jussi oli tällä välin kierrellyt turistinähtävyyksiä
ja käynyt katsastamassa jopa Manchester Cityn
kotistadionin, uutuuttaan kiiltelevän City of Manchester Stadiumin.
Pelien jälkeen lähdimme tapaamaan Jussia Chinatowniin, jossa oli tarkoituksemme ruokkia itseämme jollain epämääräisellä sapuskalla. Sieltä löytyikin International Buffet & Restaurant, joka ei nyt välttämättä ole niin älyttömän eksoottinen paikka verrattuna esimerkiksi edellisen reissun Kailashiin, mutta josta sai seisovasta päydästä itämaista ruokaa laidasta laitaan alkupaloista pääruokien kautta jälkiruokiin. Hintaa lystillä oli vain £6.50 ja paikka näytti olevan kovin suosittu. Minä olin kuin taivaassa ja olinkin säästellyt syömisiäni koko päivän tätä varten (söin vain aamulla aamupalan) ja sekä Jussi että Eskokin näyttivät nauttivan tarjoilusta. Sen sijaan Jukka, vaikka reilusti söikin, valitteli ruoan olevan lähinnä teurasjätettä hänen silmissään. Ruoan jälkeen olikin hyvä kirmata parin pubin kautta hotellille nukkumaan.
Seuraavaksi osa IV eli päiväreissu Chesteriin ja Wrexhamiin tai takaisin pääsivulle.
Päivitetty 20.2.2006, reportterina Hapa