Kreikassa saarihyppelyllä 22.6.-6.7.2008

Paros 2.7.-4.7.

Laiva saapui illalla Parokselle ja Mike oli meitä vastassa satamassa. Ehdottomasti paras isäntä ja majoitus koko reissulla. Täällä olisi voinut viipyä pidempäänkin. Mike oli selvästi pyhittänyt elämänsä turistien palvelemiselle. Ensin hän kierrätti meitä molemmissa paikoissaan ja esitteli, miten liikkenne toimii pääkaupungissa. Kun olimme nähneet molemmat paikat, saimme päättää, kumpaan haluamme ja hän vie meidät sinne. Jälkimmäinen oli ehdottomasti parempi ja päätimme ottaa sen, vaikka hinta olikin 5e kalliimpi. Tästä juttelimme Suomeksi ja Mike ilmeisesti luuli, että mietimme korkeampaa hintaa, joten hän vielä päätti laskea hintaa. Jääkaapissa oli vedet odottamassa, saimme vielä illalla kyydin kauppaan ja kuulemma, jos haluamme autovuokraamoon, niin sinnekin pääsee vain kysymällä kyytiä. Kaikki tuntui olevan "no problem" Mikelle. Alla ensimmäisessä kuvassa on Mike ja loput on otettu majoituspaikasta tai sen pihasta.

Ensimmäisenä iltana tavattiin samassa majapaikassa asuva aussipariskunta, joka oli maailmanympärysmatkalla. Käytiin syömässä läheisessä ravintolassa porukalla ja aamulla lähdettiin Miken vaimon kyydillä keskustaan vuokraamaan kulkupelejä. Meidän kohtaloksi tuli täysin lelu mönkijä, joka hyytyi pienimpiinkin mäkiin eikä ns. oikeen kulkenut. Liikenne oli vilkkaampaa kuin aiemmilla saarilla ja etanavauhtia matelevalla mönkijällä olimme kaikkien tiellä. Ensimmäinen etappi oli saaren pohjoisosassa oleva Naousa.

Syömässä käytiin Lefkesissä, jossa törmättiin myös autoileviin ausseihin. Marathissa poikettiin antiikin ajalta peräisin olevissa luolissa. Syvälle ei uskallettu mennä, koska seudulla ei näkynyt meidän lisäksi ketään muita, mutta jo luolan suullakin pääsi nauttimaan viileydestä. Luolille johti marmoritie.

Viimeisenä etappina poikettiin perhoslaaksossa Parikian eteläpuolella ja illalla lähdettiin porukalla Parikiaan syömään.

Viimeinen saaripäivä. "No problem"-Mike järjesti meidän tavarat sataman lähellä olevaan majapaikkaan, jossa saimme käydä myös suihkussa ennen lautan lähtöä. Kierreltiin siis hetki Parikiassa, poikettiin 100 oven kirkossa ja kierrettiin satamassa. Loppupäivä maattiin Parasporos-rannalla. Illalla Blue Star Ferries lähti kohti Ateenaa. Tällä kertaa meillä oli istumapaikat, muksut huusi ja televisio meuhkas. Kaikenkukkuraksi kukaan ei edes koko töllöä tainnut katsoa. Noh, kävin jossain vaiheessa pyytämässä, josko toosaa saisi hieman pienemmälle ja loppumatka sujui jo huomattavasti miellyttävämmin.