 |
|
Opinnot ja virkaura
Lea Pulkkinen (o.s. Marttunen, Pitkänen 1960–1975, Pulkkinen 1975-) on kirjoittanut teoksen Tutkijan omakuva (Kustannusosakeyhtiö Teos, 2022), jossa hän kuvaa elämän monien säikeiden kietoutumista toisiinsa (ks. myös tämän kotisivun lopussa olevaa luetteloa Elämäkerrallisia julkaisuja sekä luetteloa videoista. http://users.jyu.fi/~leapulkk CV Suomeksi esittelee yksityiskohtaisesti hänen koulutustaan ja tieteellisiä asemiaan, kansainvälisiä ja kotimaisia tehtäviään, tutkimusprojektejaan sekä palkintoja ja tunnustuksia. Seuraavassa on hänen elämästään muutamia poimintoja.
Lea Pulkkinen tuli opiskelemaan silloiseen Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun 1958 (muuttui yliopistoksi 1965) päästyään samana vuonna ylioppilaaksi Heinolan Yhteislyseosta. Hän väitteli Jyväskylän yliopistossa 1969 psykologian alalta (väitöskirja) ja sai vuonna 1970 silloisen Kasvatustieteellisen tiedekunnan nimen mukaan oppiarvon kasvatustieteiden tohtori. Hän aloitti opintonsa suomen kieli pääaineenaan 1958, ja samoihin aikoihin alkoi työ kirjastoharjoittelijana. Psykologia vaihtui pääaineeksi seuraavana vuonna ja 1961 alkoi hänen työuransa psykologian laitoksessa, joka eteni tutkimusassistentista akatemiaprofessoriksi 1996.
Lea Pulkkinen suoritti tohtorintutkinnon jälkeisiä opintoja Sussexin yliopistossa Englannissa 1972–73. Hän on ollut vierailevana professorina Yhdysvalloissa Arizonan valtionyliopistossa 1993, ja tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, Pohjois-Karoliinan yliopistossa Chapel Hillissä ja Indianan yliopistossa Bloomingtonissa sekä Euroopassa Cambridgen yliopistossa Englannissa ja Friedrich Schiller -yliopistossa Jenassa, Saksassa.
Lea Pulkkinen on Academia Europaean ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Joensuun yliopiston kunniatohtori kehitys, kasvatus ja koulutus -painoalalla. Hän oli kansainvälisen ja monitieteisen ihmisen kehityksen tutkijoiden yhdistyksen (International Society for the Study of Behavioural Development, ISSBD) presidentti 1991–1996. Hän järjesti tämän yhdistyksen kansainvälisen konferenssin Jyväskylässä 1989.
Hän saanut monia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia, joita ovat mm. Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto elämäntyöstä 2023, Suomen tiedepalkinto 2001, Aristoteles-palkinto 2003 ja Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki 2002, ks. http://users.jyu.fi/~leapulkk CV Suomeksi.
Tutkimustyö
Lea Pulkkinen johti kansallista huippututkimusyksikköä Jyväskylän yliopistossa, nimeltään Ihmisen kehitys ja sen riskiryhmät, vuosina 1997–2005. Sen päärahoittajia olivat Suomen Akatemia ja Jyväskylän yliopisto. Huippututkimusyksikön työ kattoi kolme pääaluetta: Pitkittäistutkimus sosiaalisesta ja persoonallisuuden kehityksestä, pitkittäistutkimus dysleksiasta ja kaksosia koskeva pitkittäistutkimus. Varajohtajana toimi professori Heikki Lyytinen, joka vastasi dysleksiatutkimuksesta kahden muun alueen ollessa Lea Pulkkisen vastuulla.
Lea Pulkkisen väitöskirjatyö oli alkuna Lapsesta aikuiseksi -tutkimukselle (englanniksi: the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS). Tutkimuksessa on seurattu samojen henkilöiden (s. 1959, N = 369) kehitystä kouluiän alusta keski-ikään (8-, 14-, 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaaana). Lea Pulkkinen saavutti pakollisen (tuolloin 65 v) eläkeiän vuonna 2004, mutta hän sai Suomen Akatemialta rahoituksen tutkimusryhmälleen vuosiksi 2009–2012 aineiston kokoamiseksi tutkimushenkilöiden täyttäessä 50 vuotta.
Tutkimuksen kantavana oivalluksena oli selvittää tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn merkitystä yksilöiden välisten erojen muodostumiselle sosioemotionaalisessa käyttäytymisessä ja vastaiselle kehitykselle elämän eri aloilla, kuten persoonallisuus, koulutus ja työura, psykologinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys ja terveyskäyttäytyminen. Kokonaisesitys tutkimustuloksista on laadittu Suomen Kulttuurirahaston kirjoittajalle myöntämän eminentia-apurahan tukemana: Pulkkinen, L. (2017). Human development from the middle childhood to middle age: Growing up to be middle-aged. (Yhteistyössä Katja Kokon kanssa). Lontoo: Routledge. Avoin tieto: www.doi.org/10.4324/9781315732947
Pulkkinen johti tutkimusta vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen sen johtajana on dosentti, tutkimusjohtaja Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopistossa. Hän on koonnut uuden tutkimusaineiston tutkittavien ollessa 61-vuotiaita. Tutkimusaineisto on talletettu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon http://www.fsd.uta.fi ja se on tutkijoiden käytettävissä tietoarkiston ilmoittamin edellytyksin. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
Lea Pulkkinen on osallistunut varajohtajana kaksosten sosiaalista kehitystä ja terveyttä koskevaan seuruututkimukseen (FinnTwin12) 1990-luvun alkupuolelta lähtien; kaksosten kehitystä on seurattu 12 vuoden iästä lähtien. Tutkimusta on johtanut professori Richard Rose Indianan yliopistosta Yhdysvalloista ja toisena varajohtajana on ollut professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta. Katsaus tutkimuksen tuloksiin on artikkelissa: Rose, R. J. et al. (2019). FinnTwin12 Cohort: An updated review. Twin Research and Human Genetics 22(5), 1–10. DOI: 10.1017/thg.2019.83 Tutkimuksen päärahoitus on tullut USA:sta (National Institute Health) ja Suomen Akatemiasta.
Kokeilu sosiaalista kehitystä koskevien tulosten soveltamiseksi kouluun tuli mahdolliseksi, kun eräiden kansanedustajien taholta pyydettiin tutkimusehdotusta tätä tarkoitusta varten. Näin syntyi eheytettyä koulupäivää koskeva kolmivuotinen tutkimus 7 koulussa (Pulkkinen, L. & Launonen, L. Eheytetty koulupäivä. Helsinki: Edita, 2005). Kokeilussa pyrittiin lievittämään lasten yksinäisyyttä, edistämään kodin, koulun ja vanhempien työelämän yhteensovittamista ja tarjoamaan lapsille mieluisaa harrastustoimintaa koulupäivään kytkettynä. Tulokset osoittivat varsinkin taideharrastusten merkitystä lasten sosiaaliselle kehitykselle, työskentelytaidoille ja koulumenestykselle. Vuonna 2004 toteutettiin peruskoululain muutos aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi.
Opetusministeri Krista Kiurun pyynnöstä Lea Pulkkinen toimi selvityshenkilönä vuonna 2015 tehtävänään koota tutkimukseen ja toimiviin käytänteisiin perustuvaa tietoa joustavan koulupäivän hyvinvointivaikutuksia sekä tehdä ehdotus siitä, miten joustava koulupäivä on tarkoituksenmukaista rakentaa. Työn tuloksena valmistui raportti: Pulkkinen, L. (2015). Innostava koulupäivä: Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:6.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-341-5 Vuoden 2023 alusta on nuorisolakiin sisältynyt Harrastamisen Suomen malli, joka tarjoaa mahdollisuuksia järjestää harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä.
Lea Pulkkisen julkaisut kattavat noin 600 nimikettä, joista osa on suomen kielellä tutkimustiedon välittämiseksi kotimaassa, ks. http://users.jyu.fi/~leapulkk Publications. Julkaisut on ryhmitelty kategorioihin, kuten kirjat, artikkelit kirjoissa ja artikkelit aikakauslehdissä. Ne esitetään aikajärjestyksessä siten, että tuoreimmat ovat ensin. Järjestys antaa kuvaa siitä, miten julkaisutyö on alkanut ja edennyt, millaisia teemoja niissä on eri ajankohtina esiintynyt ja keiden kanssa julkaisuja on kirjoitettu. Lasten aggressiivisuudesta alkaneesta opinnäytetyöstä aihepiirit ovat laajentuneet niin aikuisen toimintaan elämän eri aloilla kuin kansainvälisiin vertailuihin sosioemotionaalisen käyttäytymisen geneettisestä perustasta.
Yhteiskunnallisia tehtäviä
Lea Pulkkinen on toiminut kansainvälisissä työryhmissä ja arviointitehtävissä, joihin kuuluvat muun muassa osallistuminen psykologisen tutkimuksen arviointiin yhdeksässä Hollannin yliopistossa 2017, Uppsalan yliopiston psykologian alan tutkimuksen arviointi 2007, 2011 ja 2017. Kotimaassa hän on ollut jäsenenä useissa valtakunnallisissa toimikunnissa, joita ovat muun muassa: pääministerin johtama Tiede- ja teknologianeuvosto, Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus, tilastokeskuksen johtokunta, yliopistoverkosto Psykonet, psykologian tieteellinen neuvottelukunta, Sipilän hallituksen kärkihankkeen "Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelma” tieteellinen neuvosto, päivähoidon kasvatustavoitekomitea ja varhaiskasvatuksen neuvottelukunta. Hän toimi Haukkalan säätiön hallituksen puheenjohtajana 2013–2020.
Lea Pulkkinen on ollut kiinnostunut tutkimustiedon soveltamisesta käytäntöön päiväkodissa, kotona ja koulussa. Hän oli asiantuntijajäsenenä Päivähoidon kasvatustavoitekomiteassa 1979–1980, jonka pohjalta määriteltiin kodinomaisuutta ja lapsen omaa toimintaa painottavat kasvatustavoitteet, jotka olivat voimassa vuoteen 2015 asti. Tutkimustiedon soveltamista vanhemmuuteen käsitteli kirja Kotikasvatuksen psykologia (1977), jonka eräänlainen nykyaikaan sovitettu, kasvuympäristöä laajemmin tarkasteleva versio on teos: Pulkkinen, L. (2022), Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. Jyväskylä: PS-kustannus. Kiinnostus kasvuympäristöä kohtaan on ulottunut rakentamiseen asti, kuten osoittaa kirja Talo lapsiperheelle (2009): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3511-5
Hän pitää tärkeänä ihmisen kehitystä koskevan tutkimustiedon tulemista yhteiseksi omaisuudeksi kaikille ihmisten parissa toimiville ja heitä koskevia päätöksiä tekeville. Tähän tähtää tietokirja Pulkkinen, L., Ahonen, T. & Ruoppila, I. (toim.) (2023). Ihmisen psykologinen kehitys. 10. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lea Pulkkinen on ponnistellut kahden monitieteisen tutkimusorganisaation perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon, mutta on todennut, että menestyksellisestä toiminnasta huolimatta ne lakkautettiin 2010-luvun puolivälin jälkeen, kuten hän kuvaa kirjassaan Tutkijan omakuva. Ensimmäinen näistä oli perhetutkimusyksikkö, jonka perustamistyö yhdessä psykologian, kasvatustieteen, erityispedagogiikan ja sosiologian kanssa alkoi 1980-luvulla, ja jolle määrättiin johtoryhmä 1990. Yksikkö sai määräaikaisen perhetutkimuksen professuurin 2004 ja sen nimi muutettiin Perhetutkimuskeskukseksi. Toinen oli Agora Center, joka oli omistettu ihmiskeskeiselle näkökulmalle tietotekniikkaan ja joka perustettiin 2000-luvun alussa yhdistämällä Suomen Akatemian huippututkimusohjelmaan kytkeytyvä tukiorganisaatio Psykocenter ja InfoTechCenter.
Elämäkerralliset julkaisut
Pulkkinen, L. (2022). Tutkijan omakuva. Helsinki: Teos.
Pulkkinen, L. (2021). From country girl in Southern Finland to longitudinal research into alternatives to aggression and violence. Teoksessa R. E. Tremblay (toim.), The science of violent behaviour development and prevention: Contributions of the Second World War generation (pp. 71-94). Cambridge: Cambridge University Press. DOI: 10.1017/9781108877138.005
Pulkkinen, L. (2018). Longitudinal Study of Personality and Social Development: Insights about aggression after five decades. Teoksessa A. T. Vazsonyi, D. J. Flannery ja M. DeLisi (toim.), The Cambridge handbook of violent behavior and aggression. 2nd ed. (pp. 31-51). Cambridge, UK: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L. (2014). Self-control at the heart of successful development. Teoksessa R. M. Lerner, A. C. Petersen, R. K. Silbereisen ja J. Brooks-Gunn (toim.), The developmental science of adolescence: History through autobiography (pp. 373-385). New York: Psychology Press Taylor & Francis Group.
Kokko, K. (2014). Lea Pulkkinen: Lasten puolestapuhuja. Teoksessa T. Markkanen, A. Tiitta and P. Havaste (toim.), Suomalaisia tieteen huipulla: 100 tieteen ja teknologian saavutusta (s. 172–173). Helsinki: Gaudeamus.
Psykologit vaikuttakaa: Moneen kertaan palkittu Lea Pulkkinen on lasten asialla. (Haastattelu, E. Heinonen) Psykologiliitto 50 vuotta. Psykologi 8/2007, s. 40–47.
Haastatteluja lehdissä, esimerkiksi Maailman Kuvalehti (2023/3), Kansan Uutiset (2023/5) ja Suomen Kulttuurirahaston Tammenlastuja (2022/4) ja puheenvuoroja muun muassa koulutuksesta Suomen Kuvalehti (2023/32) ja kasvatuksesta Katsaus (2023/verkkojulkaisu).
Videoita
TV 1: Puoli seitsemän -lähetys 15.3.2023:
https://yle.fi/a/74-20022460
Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon 2023 takia tuotettu video 28.4.2023: https://www.youtube.com/watch?v=2jViZk-WCjE
Kriittisen Korkeakoulun tuottama video Lapsen hyvinvointi alkaa kodista (PS-kustannus, 2022) – kirjan julkistamistilaisuudessa otsikolla Unohtuiko lapsen etu? 7.2.2022
https://www.youtube.com/watch?v=q6F3bIc5vgM
Tiedetv:n tuottama video Tieteen päivillä 2021 aiheesta Jääkö lapsi jalkoihin kasvatusvirtauksissa? Suora lähetys 16.1.2021
https://www.youtube.com/watch?v=25RWQGt4Nns
|
13.9.2023 |
http://users.jyu.fi/~leapulkk/ |