Hakemistosivulle
Emme suosittele, että ihmiset ottaisivat hoidettavakseen luonnon lintuja. Luonnonsuojelullisesti erikoisen arvokkaan linnun löytyessä esimerkiksi siipirikkona on pikemminkin syytä tarkkailla tilannetta ja ottaa tarvittaessa yhteyttä eläinlääkäriin tai poliisiin.
Lepakot voivat kantaa hengenvaarallista raivotautia. Kuolleet lepakot voi lähettää tutkittaviksi, mutta niitä samoin kuin eläviä lepakoita on käsiteltävä äärimmäisen varovasti - ei koskaan paljain käsin.
Euroopan Unionin alueella on tavattu H5N1-tyypin lintuinfluenssaa, joka on linnuille ja ihmisillekin hengenvaarallinen sairaus. Tauti on harvinainen, se ei tartu helposti linnusta ihmiseen eikä lainkaan ihmisestä toiseen. Pelättyä epidemiaa ei ole syntynyt. Kuitenkin on viisasta varoa, sillä etenkin heikkokuntoinen tai kuollut lintu voi olla H5N1:n saastuttama. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ohjeita, joita noudattaen vältetään tartunnat.
On viisainta olla koskematta kuolleina löytyneisiin lintuihin ilman suojakäsineitä. Lintujen kuoleminen on tavallinen ilmiö; miljoonia lintuja kuolee Suomessa vuosittain. Siksi kunnan eläinlääkärille tai poliisille kannattaa ilmoittaa kuolleena löytyneistä linnuista vain, jos niitä on yli kymmenen samalla alueella tai niistä on haittaa tai vaaraa esimerkiksi lapsille.
H5N1-tyypin lintuinfluenssavaaran vuoksi useimmat lintuhoitolat ovat lakanneet ottamasta vastaan uusia potilaita. Hämeen Lintuhoitola Anser ei toistaiseksi ota vastaan lintuja. Erityiseen varovaisuuteemme on lisäsyynä vaara lintuinfluessan leviämisestä läheiselle kiljuhanhitarhalle.
Yleisohjeet
Mitä teet löytäessäsi maastosta hoitoa tarvitsevan loukkaantuneen linnun tai muun luonnoneläimen?Elämän suojelu on hyvä ja tärkeä asia. Kuka tahansa saattaa kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa ei ole ollenkaan selvää, mitä tämä merkitsee käytännössä. Pian oikea hetki voi olla ohi ennen kuin on ehtinyt toimia.
Tämä opas auttaa sinua miettimään ennakkoon, miten toimia kohdatessasi luonnossa apua tarvitsevan eläimen, vaikkapa linnun. Tositilanteessa tämä lappu tai tietokone tuskin on mukanasi, vaikka voitkin kopioida almanakkaasi tai kännykkääsi puhelinnumeron tai kaksi. Siksi ohjeet on kirjoitettu aika pitkästi ja niiden syyt selitetty, onhan helpompi muistaa sääntö, jonka on itse ymmärtänyt oikeaksi.
Älä ota hoitoon mitään luonnon eläintä, ellet ole aivan varma, että se todella on avun tarpeessa. Hylätyltä vaikuttava eläin ei yleensä kuitenkaan ole hädässä, vaan muuten vain kesy tai väsynyt. Linnunpoikasten emot tarkkailevat usein tilannetta lähistöltä ja palaavat poikasen luo, kun olet lähtenyt. Oma emo on poikasten paras hoitaja, mutta ihmisen hoivissa monet poikaset menehtyvät. Hoidettu poikanen voi myös oppia liian luottavaiseksi ja joutua vapauduttuaan pedon tai metsästäjän helpoksi saaliiksi. Tiellä tai avoimella paikalla olevan poikasen voit kuitenkin siirtää lähipensaikkoon tai turvaan puun oksalle, mistä emo sen löytää.
Älä koske näihin:
- melkein kaikki nisäkkäiden poikaset
- heikkokuntoiset linnut
Auta näitä: (lintuinfluenssavaaran vuoksi älä turhaan äläkä ilman hanskoja.)
- maahan pudonneet terva-, haara ja räystäspääskyset
- auton yliajamaa emoa seuranneet poikaset
- harakan, variksen tai kissan vahingoittamat linnut ja nisäkkäät
- pihalla kyyhöttävät heikkokuntoiset siilinpoikaset
- tiaisten pesästä maahan pudonneet pienet poikaset.
- talven tullen liian pieniin suliin jääneet vesilinnut, etenkin kuikat, uikut ja joutsenet on vietävä selvemmille vesille.
Ensiapu: Hoitoa todella tarvitseva pieneläin on usein kylmissään ja tarvitsee lämpöä. Yleensä ei ole kiire antaa sen syödä tai juoda. Sitä voi kuitenkin yrittää virvoittaa kamferitipalla ja ensiapujuomaksi voi koettaa tarjota tippaa sokeripitoista limonadia, esimerkiksi Coca-Colaa. Veden kanssa ei pidä lotrata: kastunut linnunpoika kuolee pian kylmään.
Varo vahingoittamasta itseäsi. Eläin voi purra, ja petolinnuilla on uskomattoman terävät kynnet. Varsinkin kuikka voi yrittää nokkaista silmään. Käytä suojalaseja. Lintua voi rauhoittaa peittämällä sen pään hupulla. Pese lopuksi kätesi; kiinni saatu eläin voi levittää tauteja.
Jatkohoito-ohjeista kannattaa oikeastaan muistaa vain tämä: Soita johonkin eläinhoitolaan! Jos et saa yhteyttä, niin voit katsoa alla olevasta lajikohtaisesta listasta joitakin ohjeita ja koettaa soveltaa niitä.
Kaikkiin hoitopaikkoihin on soitettava etukäteen, jotta kuljetus ja vastaanotto järjestyvät eikä otus menehtyisi matkalla. Kysymys on yleensä tunneista. Lintu pysyy kuljetuksen aikana rauhallisena pimeässä, riittävän ilmavassa pahvilaatikkossa, jossa on paljon ilmareikiä. Älä laita mukaan vettä äläkä ruokaa.
Klikkaa niin kartta suurenee
- Heinolan lintutarha (Ottaa vastaan lintuja ja tarjoaa parhaat mahdollisuudet käydä jälkeenpäin katsomassa, miten hoitoon tuotu lintu voi.):
- 050 595 1415 ja 050 595 1416
- A.F. Airon katu 3, 18100 Heinola.
- Eläinsuojelukeskus
- 09-7774225
- Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys
- - Juha Juuti p. 0500 221 213 (Ruokolahti, Lappeenrannan Joutseno)
- - Anniina Kontiokorpi p. 040 530 6455 (Parikkala, Rautjärvi)
- - Eero Kivimäki p. 050 371 8646 (Lappeenranta)
- - Liisa Laitinen p. 040 843 6280 (Lappeenranta)
- - Harri Ekholm, p. 040 5033 833 (Lappeenranta, Imatra)
- - Raine Kekäläinen p. 040 412 5066 (Lappeenranta, Taipalsaari)
- - Seppo Pousi p. 040 586 3741 (Imatra)
- Hoitola Sari Valtanen, Orimattila
- 040-7354470.
- Takamaantie 63, 16310 Orimattila.
- Porvoon eläinhoitola (Mieluiten linnut)
- 019-666 662, 0400-714 862 Seppo Vuoksenturja, Sikosaari, 06100 Porvoo,
- 019-524 6959, 0400- 976 547, Tapio Korkolainen, Myrskyläntie 183, 06500 Porvoo,
- tapio.korkolainen@pp.inet.fi
- Pyhtään eläinhoitola:
- 05-3433940 tai suoraan Arto Hokkanen: 040-518 8976.
- Harjuntie Hiomonraitti, 49270 Pyhtää,
- Ajo-ohje: Pyhtään kirkolta: Pyhtääntieltä käännytään pohjoiseen Hirvikoskelle menevälle tielle. Teiden risteyksestä on 1,1 km:n matka lintuhoitolaan. Lintuhoitola on Stockforsin vanhalla teollisuusalueella.
- Ranuan eläinpuisto
- 016-355 1921
- Rovaniementie 29, 97700 Ranua
- ranuan.zoo@ranua.fi
- Turun kaupungin ympäristövirasto/eläinhoitola
- 02-262 4111
- Kurrapolku 5, 20320 Turku
- Hoitola Markku Alanko
- 040-584 7265
- Juhannusvuorentie 13, 37600 Valkeakoski
- Ähtärin eläinpuisto
- 06- 539 3555, Yhteyshenkilö Mauno Seppäkoski 0400-267393.
- Ähtärinreitin Loma Oy Karhunkierros 130, 63700 Ähtäri
- ahtarinelainpuisto@ahtarinelainpuisto.fi
- Lisätietoja
- Helsingin eläinsuojeluyhdistyksestä saa neuvoja.
- Kunnan pelastuslaitos ja poliisi voivat auttaa hätätapauksissa.
- Kaikkiin hoitopaikkoihin on soitettava, jotta kuljetus ja vastaanotto järjestyvät.
Isot eläimet
Isoja eläimiä et voi hoitaa itse. Vahingoittuneesta tai kuolleesta hirvestä, villisiasta tai karhusta on paras ilmoittaa poliisille. Älä tee mitään muuta! Etenkin vahingoittunut suurpeto tai villisika on hyvin vaarallinen! Poliisiautossa on toimintaohjeet tämän tilanteen varalle sekä yhteystiedot sellaisiin metsästäjiin, jotka pitävät jälkikoiria ja ovat organisoineet vahingoittuneiden eläinten tarkastamisen ja saaneet koulutusta niiden käsittelyyn. Poliisi selvittää myös eläimen vamman mahdollisesti aiheuttaneen metsästys- tai liikennerikkomuksen vastuuksymykset ja eläintautiriskin.
Kuolleena löytyneet eläimet
Kuolleena luonnosta löytynyt tai lopettamaan jouduttu eläin ei tietenkään tarvitse hoitamista, mutta tilanne voi kuitenkin olla hieman ongelmallinen. Pitäisikö eläin ottaa pois maastosta? Pitäisikö se haudata? Saako sen täyttää? Saako auton kolhiman jäniksen tai teeren käyttää ruoaksi?
Nyrkkisääntö on että pienet eläimet pitäisi jättää maatumaan rauhassa ja isoista on hyvä ilmoittaa poliisille. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin mutkaton.
- Linnusta kannattaa katsoa jalat - sehän saattaa olla rengastettu tai muuten merkitty. Rengas tai ainakin siitä luetut tiedot lähetetään osoitteeseen Rengastustoimisto, Eläinmuseo, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto. Mukaan laitetaan tiedot löytöpaikasta, -ajasta, lintulajista, kuolinsyystä sekä lähettäjän osoitetiedot. Elävästä otuksesta ei pidä kuitenkaan irrottaa merkkiä, vaan kirjata tiedot ja ilmoittaa ne eläinmuseolle.
- Löytynyt riistaeläin kuuluu metsästysaikana useimiten maanomistajalle ja muulloin rauhoitettujen eläinten tavoin valtiolle. Ei löytäjälle.
- Jos haluaa täyttää löytämänsä rauhoitetun eläimen, on viisainta soittaa alueelliselle ympäristökeskukselle. Viralliset luvat ovat tosin aika kallitta, jopa kielteinen päätös maksaa yli 50 euroa. Lue alla oleva selostus!
- Hyväkuntoiset ja harvinaiset eläimet ja epäilyttävät kuolinsyyt saattavat antaa aiheen toimittaa näytteen tutkittavaksi esimerkiksi Eläinlääkintä-ja elintarvikelaitokseen (EELA) tai yliopistolle. Poliisi auttaa. Vaikka eläimen jäännösten haltuunotto on yleisesti ottaen kiellettyä, niin poliisille tai tutkittvaksi saa kuitenkin toimittaa näytteen.
- Kuolleena löydetyt hirvet ja muut isot haaskat voivat olla terveysriski.
- Lepakot voivat kantaa hengenvaarallista raivotautia. Kuolleet lepakot pitäisi lähettää tutkittaviksi, mutta niitä on käsiteltävä äärimmäisen varovasti - ei koskaan paljain käsin.
Täytetyt linnut
Rauhoitettuja lintuja ei saa pitää hallussaan eikä myydä ilman lupaa, ei kuolleitakaan. Luvista päättää toistaiseksi Suomen ympäristökeskus SYKE. Jos myytävänä on esim. täytetty pöllö tai varpushaukka, niin myyjällä on oltava SYKEn myöntämä myyntilupa, nk. EU-todistus. Myyntilupa petolinnuille ja muille rauhoitetuille lajeille myönnetään vain poikkeustapauksessa. Luvan edellytyksenä on, että linnut on hankittu laillisesti. Jos myyjällä ei ole myyntilupia täytetyille linnuille, niin asiasta voi ilmoittaa poliisille. Ennen poliisi-ilmoitusta kannatta varmistaa Suomen ympäristökeskuksesta, onko sieltä kuitnkin annettu myyntilupa. Lisätietoja antaa Harry Helmisaari (SYKE, Luontoyksikkö, mm. CITES-sopimuksen ja luonnonsuojelulain mukaiset lupa-asiat. )
Pykälät
Eläinsuojelulaki 13 § ja metsästyslaki 84 §:n mukaan: Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan.Riistaeläinten osalta asiasta on pyrittävä ilmoittamaan alueen omistajalle, metsästysoikeuden haltijalle tai paikalliselle poliisille. Luonnonsuojelulaki 41 §.n mukaan: Autettava eläin saadaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista ja tilapäistä hoitoa varten.
Kuolleina löydettyjen eläinten kohtelusta säädetään pääasiassa metsästyslain 83 §:ssä.
Selitystä: Avuttomassa tilassa olevaa eläintä on pyrittävä auttamaan. Eläimen - rauhoitetunkin - saa siis ottaa haltuunsa hoitoon kuljettamista ja tilapäistähoitoa varten. Luonnonvaraisten eläinten pito kotioloissa on kuitenkin luonnonsuojelulain 41 §:n mukaan luvallista ainoastaan välttämättömän hoidon ajan.
Jos eläin on niin huonona, että sen hengissä pitäminen on julmaa, on huolehdittava siitä, että se lopetetaan. Käytännössä lopettamisoikeus on jokaisella, joka tapaa tällaisessa tilassa olevan eläimen ja lopettaminen näissä tapauksissa on tällöin eläinsuojelulain mukaista eläimen auttamista. Luonnonvaraisten vahingoittuneiden eläinten hoidosta ja käsittelystä tietävät kunnaneläinläälärit.
- Luonnonvaraisten eläinten hoito on tulossa viralliseksi ja nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva hoitolatoiminta on osa uuden EU:n säädösten mukaisen järjestelmän luomista.
Hämeen Lintuhoitola Anser
Hämeen Lintuhoitola Anser ei toistaiseksi ota vastaan lintuja. Suomen eläinhoitolat toimivat yhteistyössä keskenään. Soita jollekin eläinhoitolalle ennen kuin alat viedä tai lähettää lintua!
Hoitolaan saapuneet loukkantuneet tai nääntyneet linnut saavat huolellisen hoidon - tarvittaessa eläinlääkäri tutkii ne. Toipuvat linnut jäävät asumaan kunnes voivat palata luontoon.
Useimmat hoitolat toimivat vähäisin voimavaroin eivätkä voi valitettavasti ottaa vastaan yleisökäyntejä. Heinolan lintutarhoilla voi sitäkin vapaammin käydä katsomassa niin hoidettavia kuin muitakin lintuja. Paikka on kaunis ja kiintoisa. Suosittelemme kaikille käyntiä Heinolassa!
< kahanpaa@math.jyu.fi> update oct. 12.2017
