Heidelbergin yliopistossa on valmistunut laaja Saksan Liittotasavallan rahoittama tutkimus, jossa on selvitetty tarhoissa elävien ja Venäjältä hankittujen luonnonvaraisten kiljuhanhien perinnöllisyyttä. Tämä kirjoitus on tutkimusryhmän johtajan, professori Michael Winkin GOOSE 2007-konferenssissa pitämä esitelmän suomennos. Alkuperäinen on saatavissa sivulla http://www.piskulkaconf.tk/ Aiheesta on kirjoitukset myös Kiljuhanhen Ystävässä 2/2005 ja 1/2007.
Professori Michael Wink on Ruprecht-Karls-yliopiston (Heidelberg, Saksa) varsinainen professori ja yliopiston yhteydessä toimivan IPMB-instituutin (Institut für Pharmazie & Molekulare Biotechnologie Universität Heidelberg) biologian osaston johtaja. Wink@uni-hd.de Henkilötiedot (CV) tässä.
Michael Wink (käännös LK)
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli Saksan, Ruotsin ja Suomen tarhakiljuhanhien perimän rakenteen ja vaihtelun selvittäminen. Aineistona käytettiin 270 kiljuhanhinäytettä, joiden alkuperät ovat:
- Saksa (84 tarhalintua)
- Venäjä (27 luonnon lintua)
- Suomi ja Ruotsi (tarhalintuja)
Vertailuaineistona on ollut muutamia kymmeniä näytteitä muista hanhilajeista (merihanhi, metsähanhi, tundrahanhi, kanadanhanhi).
DNA:sta voi lukea tietoa evoluutiosta, populaatioiden ja lajien syntyhistoriasta ja geneettisestä vuorovaikutuksesta, toisin sanoen fylogeniasta ja fylomaantieteestä. Linnun perimässä on noin kaksi miljardia emäsparia, joista saman lajin eri yksilöiden välillä on tyypillisesti yhdestä kymmeneen miljoonaan eroa. Tuman kromosomi-DNA periytyy molemmilta vanhemmilta. Mitokondrioiden DNA periytyy äidiltä jälkeläisille. Fylogeneettinen systematiikka pyrkii selvittämään tutkittavan eliöryhmän kehityshistorian. Molekyylitason systematiikan ja evoluution tutkimuksen menetelmiä ja sovelluskohteita ovat mm. seuraavat:
- Markkerigeenien sekvensointi, siis niiden emäsjärjestyksen määritys (Systematiika, fylogenia ja fylomaantiede)
- Mikrosatelliitti-PCR (populaatiogenetiikka, isyystutkimukset)
- AFLP-PCR; ISSR-PCR (populaatiogenetiikka; geenikartoitus)
- PCR (sukupuolen tunnistus)
- SNP-analyysi (isyysselvitys, rikostutkinta)
- DNA-sormenjäljet (isyysselvitys, rikostutkinta)
Kaikissa menetelmissä näytteistä tehdään geenisekvenssit. Näytteenä on sulkia tyvineen, verta tai lihas-kudosta säilöttynä etanoliin tai DNA-puskuriliuokseen. Niistä eristetään kokonais-DNA, josta monistetaan markkerigeeneiksi sanottuja osia polymeraasi-ketjureaktion (PCR) avulla. Reaktio aikaansaadaan jollakin DNA-polymeraasientyymillä ja syntetisoitavan DNA:n alkupääksi tulevalla primereksi eli alukkeiksi sanotulla DNA-pätkällä. Työn vaiheet ovat
- Kokonais-DNA:n eristäminen
- Markkerigeenien monistaminen polymeraasi-ketjureaktiolla (PCR) tarkoitukseen valitulla primerilla
- Sekvensointi automaattisella DNA-sekvensointilaitteella
- Tuloksena on DNA-sekvenssi, jota vertaillaan sekvenssitietokantoihin tai muihin näytteisiin
Sekvensseistä päästään fylogeniaan ja taksonomiaan vertailemalla eri näytteiden vastaavia DNA-jaksoja. toisiinsa (Taksoni on esim. suku, laji. alalaji jne, jota selvitetään.)
Kuvio 1. Eri taksonien välillä on eroja DNA:ssa.
1. taksoni
ATG CAT GGG CTT TAA GGC CT
2. taksoni
ATG CAT GGG CTT TAA GGC CT
3. taksoni
ATG CAA GGT CTA GAA GGT CT
4. taksoni
ATG CAT GGT CTA TAA GGT CT
5 taksoni
ATG CAA GGG CTT TAA GGT CT
Fylogenian rekonstruointiin käytettyjä algoritmeja joilla lasketaan ja kuvaillaan aineistoon kuuluvien taksonien DNA-jaksojen samankaltaisuuden määrää, ovat mm.
- maksimiparsimonia MP
- Neighbor Joining NJ
- Maximum likelihood ML.
Saadut tuotokset, fylogeneettiset puut, edustavat ehdotuksia tutkittavien näytteiden sukulaisuussuhteiksi. Algoritmeja toteutetaan käytännössä valmiilla tietokoneohjelmilla, jollaisia ovat esimerkikis PAUP*, PHYLIP, MEGA, MrBayes. Esimerkkinä tällaisen analyysin tuloksesta olkoon hanhien ML-"sukupuu". Mainittakoon, että Anser on nuori ryhmä, ts. hanhet ovat lajiutuneet suhteellisen lyhyen aikaa sitten ja ovat siis suhteellisen läheistä sukua toisilleen ohjelmilla, jollaisia ovat esimerkikis PAUP*, PHYLIP, MEGA, MrBayes. Esimerkkinä tällaisen analyysin tuloksesta olkoon hanhien "sukupuu". Mainittakoon, että Anser on nuori ryhmä, ts. hanhet ovat lajiutuneet suhteellisen lyhyen aikaa sitten ja ovat siis suhteellisen läheistä sukua toisilleen.
Kuvio 2. Hanhien ML-sukupuu
Kuvio 3. mtDNA-"sukupuu"!
Aineistosta voidaan tehdä myös fylogeneettinen verkostoanalyysi, jolloin näkyy periaatteessa samat asiat. Erityisesti suoraan luonnosta saadut näytteet jakautuvat molemmille päälinjoille.
Kaavio 3. mtDNA-analyysin tulos: sekä venäläisiä luonnon kiljuhanhia että tundrahanhia on kummallakin päälinjalla!
MitokondrioDNA-analyysin tulos on seuraava:
- Kiljuhanhella on havaittu 2 perimän päälinjaa, joissa on yhteensä 9 haplotyyppiä
- Kummassakin päälinjassa esiintyy 2 sellaista haplotyyppiä, joita on tundrahanhellakin.
- Saksan tarhakiljuhanhissa ei havaittu äidinpuoleista perimää, joka viittaisi risteymiseen merihanhen, valkoposkihanhen, metsähanhen, sepelhanhen tai kanadanhanhen kanssa German LWFG: no evidence for maternal hybridisation with greylag, barnacle, bean, brent, or Canada geese
- 20% Suomen ja Ruotsin tarhakiljuhanhista ovat risteymiä merihanhen kanssa.
Kuvio 5: STR-analyysin periaate
Kiljuhanhen osalta tehtiin mikrrosatelliittianalyysi, jossa oli 8 polymorfista geenipaikkaa
Kuvio 6: Mikrosatelliittianalyysin tulos. Klusterianalyysi antaa tulokseksi "sukupuun", johon on rastilla x
merkitty Venäjältä tuodut näytteet luonnon kiljuhanhista
- Kiljuhanhen, tundrahanhen ja merihanhen alleelit kerääntyvät (klustereiksi) eri osastoihin(clades, ryhmä, jolla on yhteinen edeltäjä)
- Yleensä ei risteymiä!
- Kiljuhanhi ja tundrahanhi erottuvat toisistaan
- Joukossa on kiljuhanhen risteymiä tundrahanhen ja merihanhen kanssa, mitkä kumpikin erottuvat selvästi.
- Hedi Sauer-Gürth
- Javier Gonzalez
- Wolfgang Scholze
- Johan Mooij
- Torsten Larsson
- Ake Andersson
- Lauri Kahanpää
- Deutsche Bundesstiftung Umwelt (DBU)
- Aktion Zwerggans
- Friends of LWFG
- Swedish Environmental Protection Agency