Edellinen sivu
Back

 

Tarhakiljuhanhien lajipuhtaus

 

Heidelbergin yliopistossa on valmistunut laaja Saksan Liittotasavallan rahoittama tutkimus, jossa on selvitetty tarhoissa elävien ja Venäjältä hankittujen luonnonvaraisten kiljuhanhien perinnöllisyyttä. Tämä kirjoitus on tutkimusryhmän johtajan, professori Michael Winkin GOOSE 2007-konferenssissa pitämä esitelmän suomennos. Alkuperäinen on saatavissa sivulla http://www.piskulkaconf.tk/ Aiheesta on kirjoitukset myös Kiljuhanhen Ystävässä 2/2005 ja 1/2007.

Professori Michael Wink on Ruprecht-Karls-yliopiston (Heidelberg, Saksa) varsinainen professori ja yliopiston yhteydessä toimivan IPMB-instituutin (Institut für Pharmazie & Molekulare Biotechnologie Universität Heidelberg) biologian osaston johtaja. Wink@uni-hd.de Henkilötiedot (CV) tässä.

 

Saksan, Ruotsin ja Suomen tarhakiljuhanhien perimän rakenne ja moninaisuus

Michael Wink (käännös LK)

1) Tutkimuksen tarkoitus ja aineisto

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli Saksan, Ruotsin ja Suomen tarhakiljuhanhien perimän rakenteen ja vaihtelun selvittäminen. Aineistona käytettiin 270 kiljuhanhinäytettä, joiden alkuperät ovat:

Vertailuaineistona on ollut muutamia kymmeniä näytteitä muista hanhilajeista (merihanhi, metsähanhi, tundrahanhi, kanadanhanhi).

 

2) Molekyylitason systematiikkamenetelmät ja evoluutio (yleisiä periaatteita)

DNA:sta voi lukea tietoa evoluutiosta, populaatioiden ja lajien syntyhistoriasta ja geneettisestä vuorovaikutuksesta, toisin sanoen fylogeniasta ja fylomaantieteestä. Linnun perimässä on noin kaksi miljardia emäsparia, joista saman lajin eri yksilöiden välillä on tyypillisesti yhdestä kymmeneen miljoonaan eroa. Tuman kromosomi-DNA periytyy molemmilta vanhemmilta. Mitokondrioiden DNA periytyy äidiltä jälkeläisille. Fylogeneettinen systematiikka pyrkii selvittämään tutkittavan eliöryhmän kehityshistorian. Molekyylitason systematiikan ja evoluution tutkimuksen menetelmiä ja sovelluskohteita ovat mm. seuraavat:

Kaikissa menetelmissä näytteistä tehdään geenisekvenssit. Näytteenä on sulkia tyvineen, verta tai lihas-kudosta säilöttynä etanoliin tai DNA-puskuriliuokseen. Niistä eristetään kokonais-DNA, josta monistetaan markkerigeeneiksi sanottuja osia polymeraasi-ketjureaktion (PCR) avulla. Reaktio aikaansaadaan jollakin DNA-polymeraasientyymillä ja syntetisoitavan DNA:n alkupääksi tulevalla primereksi eli alukkeiksi sanotulla DNA-pätkällä. Työn vaiheet ovat

Sekvensseistä päästään fylogeniaan ja taksonomiaan vertailemalla eri näytteiden vastaavia DNA-jaksoja. toisiinsa (Taksoni on esim. suku, laji. alalaji jne, jota selvitetään.)

1. taksoni

ATG CAT GGG CTT TAA GGC CT

2. taksoni

ATG CAT GGG CTT TAA GGC CT

3. taksoni

ATG CAA GGT CTA GAA GGT CT

4. taksoni

ATG CAT GGT CTA TAA GGT CT

5 taksoni

ATG CAA GGG CTT TAA GGT CT

Kuvio 1. Eri taksonien välillä on eroja DNA:ssa.

 

Fylogenian rekonstruointiin käytettyjä algoritmeja joilla lasketaan ja kuvaillaan aineistoon kuuluvien taksonien DNA-jaksojen samankaltaisuuden määrää, ovat mm.

Saadut tuotokset, fylogeneettiset puut, edustavat ehdotuksia tutkittavien näytteiden sukulaisuussuhteiksi. Algoritmeja toteutetaan käytännössä valmiilla tietokoneohjelmilla, jollaisia ovat esimerkikis PAUP*, PHYLIP, MEGA, MrBayes. Esimerkkinä tällaisen analyysin tuloksesta olkoon hanhien ML-"sukupuu". Mainittakoon, että Anser on nuori ryhmä, ts. hanhet ovat lajiutuneet suhteellisen lyhyen aikaa sitten ja ovat siis suhteellisen läheistä sukua toisilleen ohjelmilla, jollaisia ovat esimerkikis PAUP*, PHYLIP, MEGA, MrBayes. Esimerkkinä tällaisen analyysin tuloksesta olkoon hanhien "sukupuu". Mainittakoon, että Anser on nuori ryhmä, ts. hanhet ovat lajiutuneet suhteellisen lyhyen aikaa sitten ja ovat siis suhteellisen läheistä sukua toisilleen.

Kuvio 2. Hanhien ML-sukupuu

 

3) Kiljuhanhien mitokondrio-DNA:n analyysi

 

Kuvio 3. mtDNA-"sukupuu"!

 

Aineistosta voidaan tehdä myös fylogeneettinen verkostoanalyysi, jolloin näkyy periaatteessa samat asiat. Erityisesti suoraan luonnosta saadut näytteet jakautuvat molemmille päälinjoille.

 
Kaavio 3. mtDNA-analyysin tulos: sekä venäläisiä luonnon kiljuhanhia että tundrahanhia on kummallakin päälinjalla!
 
MitokondrioDNA-analyysin tulos on seuraava:

 

4) Kiljuhanhien STR (mikrosatelliitti) -analyysi

Kuvio 5: STR-analyysin periaate

Kiljuhanhen osalta tehtiin mikrrosatelliittianalyysi, jossa oli 8 polymorfista geenipaikkaa

 

Mikrosatelliittianalyysin tulos on seuraava:

 

4) Kiljuhanhien ISSR -analyysi (geneettinen sormenjälki)

ISSR-analyysin tulos on seuraava:

 

5) Johtopäätökset

Kiitokset: