Kansalaisen näkökulmasta koronavirukseen liittyvä päätöksenteko on vaikuttanut reagoinnilta vallitsevaan tilanteeseen: uusia rajoitteita otetaan käyttöön, kun tautitapausten määrän havaitaan jatkavan nopeaa kasvua. Päätöksenteossa on usein järkevää kokeilla ensin lieviä keinoja ja siirtyä vahvempiin keinoihin, jos tarve vaatii. Eksponentiaalisesti leviävän tartuntataudin tapauksessa tämä on kuitenkin vaarallinen strategia: jos ensimmäiset toimet ovat alimitoitettuja, tilanne ehtii kehittyä erittäin vakavaksi ennen kuin tarve lisätoimille havaitaan.
Ennakointi tarkoittaa sitä, että toimimme tänään siten kuin reagoisimme viikon kuluttua. Ennakointi vaatii tuekseen ennusteita. Tästä syystä olemme perjantaista 13.3. alkaen päivittäneet ennustetta todettujen koronavirustartuntojen lukumäärälle Suomessa ja muissa Euroopan maissa.
Ennuste on nähtävillä sivulla http://users.jyu.fi/~jovetale/korona/
Ennuste perustuu tilastolliseen malliin, joka on sovitettu eri Euroopan maista raportuituun dataan. Oletuksena on siis se, että muiden Euroopan maiden kehitystä voi käyttää ennustamaan kehitystä Suomessa. Data tukee oletusta: kun tarkastelun alkupisteeksi kussakin maassa valitaan päivä, jolloin tautitapauksia oli raportuitu yhteensä vähintään 30, epidemian alkuvaiheen kehitys on hyvin samankaltaista kaikissa Euroopan maissa.
Datan heikko laatu aiheuttaa ongelmia mallinnuksessa. Todettujen tautitapausten määrä merkitsee eri asiaa epidemian vaiheesta ja maasta riippuen. Aineistomme perustuu WHO:n tietoihin, joita olemme täydentäneet maakohtaisista lähteistä viime päivien osalta.
Epävarmuuden hallintaan olemme käyttäneet Bayes-menetelmiä. Mediaaniennusteen lisäksi raportoimme ennusteen 95 % luottovälin (posteriorivälin). Bayes-malli mahdollistaa suoran todennäköisyystulkinnan eli tautitapausten määrän ennustetaan olevan tällä välillä todennäköisyydellä 0.95.
Datatieteessä puhutaan usein kuvailevasta, ennustavasta ja ohjaavasta analytiikasta. Kuvaileva analytiikka tarkoittaa tässä tapauksessa todettujen tapausten raportointia. Mallimme edustaa ennustavaa analytiikkaa, joka kertoo, kuinka tautitapausten määrä kasvaa tulevaisuudessa, jos samanlainen kehitys jatkuu. Ohjaava analytiikka edellyttäisi kausaalimallia, jonka avulla erilaisten toimenpiteiden vaikutusta voi arvioida. Tähän tietämyksemme ja käytettävissä oleva data ei vielä anna mahdollisuuksia.
Pyrimme jatkamaan ennusteen päivittämistä mikäli saatavilla olevan tiedon laatu sen sallii.
Juha Karvanen, professori, matematiikan ja tilastotieteen laitos, Jyväskylän yliopisto
Jouni Helske, tutkijatohtori, matematiikan ja tilastotieteen laitos, Jyväskylän yliopisto