ITKP104 Tietoverkot - Teoria 1
Ari Viinikainen
Johdanto tietoverkkoihin
Teoria 1 luentokalvojen sisältö
Informaatiota kurssin suorituksesta
Johdantoa kurssin aiheisiin
Internet: tekninen, palvelu- ja hallintanäkökulma
Internetoperaattorit ja Internetin rakenne
Verkkoon pääsy ja fyysinen media
Verkkotopologiat
Kerrosarkkitehtuuri
Datan paketointi
Pakettikytkentä vs. piirikytkentä
Viive ja hävikki pakettivälitteisissä verkoissa
Yhteydellinen vs. yhteydetön palvelu
Mikä on Protokolla?
Verkot ja tietoturva
Sovelluskerroksen protokollat
Kurssin sisältö
Kurssi koostuu 5 kappaleesta 1 op laajuisia osioita.
Teoria 1 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää perusteet Internetin rakenteesta, palveluista, arkkitehtuureista sekä yleisimmistä sovellusprotokollista
Teoria 2 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää tietoverkkojen toteutuksen haasteet sovellus-, kuljetus-, verkko- ja linkkikerroksilla sekä Internetissä toteutetut ratkaisut haasteisiin.
Teoria 3 - Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää luotettavaan tiedonsiirtoon, reititykseen sekä kanavan jakamiseen liittyvät haasteet sekä niiden toteutukseen valitut ratkaisut Internetin eri kerrosten protokollissa.
Analysaattorityö - Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii käyttämään yksinkertaisia protokollia sekä analysoimaan niiden generoimaa verkkoliikennettä.
Ohjelmointityö - Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii alkeet verkko-ohjelmoinnista käyttäen UDP ja TCP protokollia sekä toteuttaa yksinkertaisen protokollan.
Kurssi korpissa
Kurssin aikataulua
Kurssin suoritus
Merkitse korppiin tavoittelemasi opintopistemäärä ja kerää vaaditut pisteet.
Voit suorittaa mitkä tahansa osiot missä tahansa järjestyksessä
Opitaan tietoverkoista
Etsimällä vastauksia kysymyksiin
Tekemällä demoja
Osoitetaan opittu tenttimällä
Mikä on verkko? Mitä ovat verkon laitteet?
Muutamien termien selityksiä
Mikä on palvelin?
Palvelimeksi kutsutaan tietokoneen ohjelmistoa joka odottaa asiakkaan yhteydenottoja ja joka vastaa asiakkaan pyyntöihin tarjoten palveluita tai resursseja. Esim. Web -palvelimet vastaavat selainten pyyntöihin.
Esimerkkejä palvelimista?
Web tai WWW -palvelin eli HTTP palvelin, palvelee asiakkaita HTTP protokollalla
Sähköpostipalvelin, palvelee asiakkaita sähköpostiprotokollilla (SMTP, POP3, IMAP4)
DNS -palvelin eli nimipalvelin, palvelee asiakkaita DNS protokollalla
Mikä on asiakas?
Asiakkaaksi kutsutaan ohjelmistoa tai laitetta joka pyytää palveluja tai resursseja palvelimelta.
Lisää termien selityksiä
Mikä on selain?
Selain on (asiakas)ohjelmisto, jolla pyydetään sisältöä Web -palvelimilta. Selaimelle annetaan URL,
joka kertoo (a) miten , (b) mistä
ja (c) mitä pyydetään.
Mikä on URL?
URL (uniform resource locator) on viite joka määrittelee jonkin (c) resurssin
(b) sijainnin tietoverkossa
sekä (a) mekanismin resurssin hakemiseen. Esim. https://www.jyu.fi/opiskelu/index.html missä
(a) httpswww.jyu.fiwww
on palvelimen nimi eli laite ja jyu.fi on verkkotunnus (domain nimi) eli laitteen sijainti verkossa ja
(c) opiskelu/index.html
RFC 3986 ja RFC 3305
Vielä lisää termien selityksiä
Mikä on reititin?
Reititin yhdistää eri verkkoja siten että niiden välillä voidaan välittää (data)paketteja.
Mikä on paketti?
Tiedonsiirrossa paketti on pieni määrä dataa joka siirretään verkkolaitteiden välillä.
Esim. kuva pilkotaan pieniin osiin, jotka paketoidaan (laitetaan pieneen pakettiin ja siihen osoite)
ja lähetetään jokainen paketti erikseen verkon läpi.
VIDEO
Mikä on palomuuri?
Palomuuri on tietoturvajärjestelmä haitallisen verkkoliikenteen estämiseksi.
Palomuuriin voidaan asettaa säännöt miten kontrolloidaan sisääntulevaa ja uloslähtevää liikennettä.
Mikä on soketti ja protokolla? Mikä on Internet?
Mikä on protokolla?
Protokolla määrittelee kommunikaation säännöt kahden tai useamman laitteen välille
Säännöt sisältävät
syntaksin: symbolien yhdistelmät, jotka ovat sallittuja kommunikaatiossa, eli 'protokollan käyttämässä kielessä'
semantiikan: symboliyhdistelmien tarkoituksen kommunikaatiossa
ajoituksen: sallitut viestien järjestykset kommunikaatiossa
virheistä toipuminen: mahdolliset mekanismit virheistä toipumiseen
Mikä on soketti?
Käyttöjärjestelmän tarjoama rajapinta (kuljetuskerroksen) protokollien käyttöön
Mikä on Internet?
Internet on... verkko? verkkojen verkko? Paljon yhdistettyjä verkkoja?
Tämä kurssi kertoo sen mikä Internet on sekä miten ja miksi Internet toimii!
Soketti PHP:llä
Klikkaa painiketta, niin muodostat soketin, luot TCP yhteyden
www.example.com palvelimeen ja tulostat HTTP vastauksen ja HTML sivun.
Ota TCP yhteys ja hae sivu HTTP:llä
Tietoverkot esimerkkinä Internet
Mikä on Internet?
Mikä on Internet: Palvelunäkökulma
Tietoliikenneinfrastruktuuri (verkko) mahdollistaa hajautetut sovellukset (palvelut)
Mikä on Internet: Hallintanäkökulma
Mikä on Internet: Tekninen näkökulma
Laitteita: Palvelimet, reitittimet, tietokoneet, mobiililaitteet
Linkkejä: langallisia ja langattomia - Kaistanleveys (eng. bandwidth) = “tiedonsiirtonopeus”
Protokollia: Sääntöjä joiden mukaan laitteet keskustelevat toistensa kanssa
Verkkoja: yhteenkytkettyjä kotiverkkoja, yritysten verkkoja, Internet palveluntarjoajien verkkoja, ...
Mikä on Internet: Palvelunäkökulma
Informaation tuottaminen ja jakaminen?
Sähköposti
Tiedostonsiirto
World Wide Web
"Palvelumallit"
Pilvipalvelut
Ohjelmisto palveluna (SaaS)
Voidaan käyttää olemassaolevia (pilvi)sovelluksia
Ilmaisia tai maksetaan käytön mukaan
Käytettävissä miltä tahansa Internettiin yhteydessä olevalta laitteelta
docs.google.com , docs.com , pixlr.com , ...
Palvelinalusta palveluna (PaaS)
Infrastruktuuri palveluna (IaaS)
Voidaan ajaa mitä tahansa sovellusta palveluntarjoajan laiteistossa
Sen sijaan että on oma palvelin(keskus), niin sovellukset ajetaan palveluntarjoajan palvelimissa
Fyysisiä tai virtuaalisia palvelimia
Amazon EC2 , Rackspace , GoGrid , DataCenter , TNNet , ...
Mikä on Internet: Hallintanäkökulma
"Fortunately, nobody owns the Internet, there is no centralized control, and nobody can turn it off. Its evolution depends on rough consensus about technical proposals, and on running code. Engineering feed-back from real implementations is more important than any architectural principles."
— B.Carpenter, RFC 1958 [page 3]; June, 1996.
Request for Comments (RFC)
Teknisiä ja muunlaisia muistioita Internetistä
Protokollien määrityksiä
Verkkosovellusten toteutuksesta
Mielipiteitä ja huumoria ...
Kaikki RFC:t eivät ole standardeja! RFC 1796
Internet standardien standardointi prosessi on kuvattu RFC 2026 dokumentissa.
Kuka tahansa voi ehdottaa muistiota RFC dokumentiksi - RFC 2223
Request for Comments (RFC) - Status
RFC dokumenteilla voi olla erilaisia statuksia, joka on suhteessa niiden Internet standardointi -vaiheeseen
Request for Comments (RFC) - Esimerkkejä
Internet Standard - RFC 3629 - UTF-8, merkistökoodaus jota Internetissä tulisi käyttää
Proposed Standard - RFC 5246 - TLS 1.2, jolla salataan esim. www -liikenne
Draft Standard - RFC 4271 - Operaattoreiden välinen reititysprotokolla
Best Current Practice - RFC 2119 - RFC dokumenteissa käytettävät avainsanat
Informational - RFC 2324 - Hyper Text Coffee Pot Control Protocol (HTCPCP/1.0)
Informational - RFC 2468 - "A long time ago, in a network, far far away, a great adventure took
place!"
Experimental - RFC 1149 - Standard for the transmission of IP datagrams on avian carriers
Historic - RFC 5000 - Internet Official Protocol Standards
Mikä on Internet: Tekninen näkökulma visuaalisesti
ISP:t ja Internetin rakenne
Esimerkkejä Tier operaattoreista
Karkea luennoitsijan esimerkki kolmen operaattorin sijoittumisesta eri renkaisiin:
Tier 1: TeliaSonera
Tier 2: Nordunet
Tier 3: Funet
Internetin verkot liitetään toisiinsa esim. solmupisteiden kautta
Pääsy Internettiin
Verkkoon pääsy ja fyysinen media
Yhteys Internettiin Bitti ja binääriluvut
Fyysisen kerroksen tehtävänä on lähettää bitit fyysiselle siirtotielle
Bitit ja tavut
Bitti = binääriluku, eli luku jonka erilaisia arvoja on vain kaksi
Binäärinumero = useasta bitistä koostuva numero
Tavu = 8 bitin kokoinen binäärinumero
Esim. oheisen kuvan generoivan svg -tiedoston koko on 121 kB (kilotavua)
Nopeus - tavuja vai bittejä sekunnissaNopeus yksi tavu sekunnissa (1 B/s) vastaa nopeutta 8 bit/s
Esim. Suomen ja Euroopan välisten kaapeleiden liikenne vuonna 2016 on n. 7.5 Terabittiä sekunnissa
What are the differences between 1G, 2G, 3G, 4G and 5G?
Fyysinen tekniikka (2017)
Valokuitukaapeli 15-20 Terabittiä sekunnissa, lähiaikoina nelinkertaistunee, ennuste satoja Terabittejä sekunnissa
Parannukset lisäämällä kanavien määriä (eri aallonpituuksia samaan kaapeliin) sekä kasvattamalla yksittäisen kanavan kapasiteettia
Ethernet parikaapeli
'normaali' on 10 Mbit/s - 1 Gbit/s (parannukset kaapelitekniikkaa parantamalla)
10 Gbit/s kuparikaapelilla vain fullduplex (vanhoja kytkimiä ja kaapeleita ei voi käyttää), 10+ Gbit/s sasavutettavissa valokuitu-Ethernetillä
Kaapelimodeemi vs. ADSL
Kaapelimodeemi, jaettu , siirto kaapeli-TV:n koaksiaalikaapelissa , teoreettinen maksimi 100+ Mbit/s
ADSL, dedikoitu , käyttää puhelinkaapeleita eli parikaapelia , ADSL2+ teoreettinen maksimi 24 Mbit/s
Langaton siirtomedia - Nopeuteen vaikuttaa esim. etäisyys, liike, muut käyttäjät, radiotaajuinen häiriö muista laitteista, ...
WLAN: IEEE 802.11 - 1997 vuonna 1-2 Mbit/s - 2017 vuonna 802.11ac tai 802.11n teoreettinen maksimi satoja megabittejä sekunnissa
3G - 5G: 3GPP tai IEEE pohjaisia ratkaisuja, teoreettinen maksimi 1 Mbit/s - 1000 Mbit/s
Verkkotopologiat
Datan paketointi
Pakettikytkentä vs. piirikytkentä
Esimerkki molemmista (GSM runkoverkko)
Piirikytkentä
Piirikytkennässä
Täytyy varata resurssit (jokaiselta linkiltä kapasiteettia, muodostetaan piirikytkentä)
Varattuja resursseja ei voi muut käyttää
Huono purskeiselle liikenteelle (perinteinen web sivujen selaus)
Hyvä puheliikenteelle... ja olisi hyvä multimedian suoratoistolle
Verkon muu liikenne ei vaikuta omaan tiedonsiirtonopeuteen
Pakettikytkentä
Pakettikytkennässä
Ei erikseen varata resursseja
Pystytään palvelemaan enemmän käyttäjiä
Paljon parempi purskeiselle liikenteelle
Tämän sivun esimerkissä linkkien D ja E kapasiteetti on puolet edellisen sivun piirikytkentäisestä tapauksesta
Verkon muu liikenne vaikuttaa omaan tiedonsiirtonopeuteen
Viive ja hävikki pakettivälitteisissä verkoissa
Pakettien viiveen neljä syytä
Laskenta solmuissa
Jonotus reitittimissä eli ruuhka
Lähetysviive eli paketin koko bitteinä jaettuna tiedonsiirtonopeudella - L/R
Etenemisviive eli etäisyys jaettuna etenemisnopeudella - d/s
Visualisointeja viiveestä ja pakettien putoamisesta
Yhteydellinen vs. yhteydetön palvelu
Yhteydellinen palvelu
Ennen tiedonsiirtoa muodostetaan yhteys (ja lopuksi suljetaan yhteys)
Pakollinen piirikytkentäisessä verkossa, jotta saadaan resurssit varattua
Luotettava tiedonsiirto vaatii käytännössä yhteydellisen palvelun myös pakettikytketyissä verkoissa
Yhteydetön palvelu
Ei yhteyden muodostusta, mikä pienentää viivettä
Yksinkertaisempi toteuttaa
Luotettava tiedonsiirto?
VGXC104 Gvrgbirexbg
Irexbg wn gvrgbghein
Nev Ivvavxnvara
Gvrgbghein gvrgbirexbvffn
Irexbg wn gvrgbghein
Gvrgbgheina xvregäzvara
Wbvgnva unnibvgghihhxfvn
Zvgä ba FFY/GYF?
Fnynhfgra zhegnzvara
Salauksen purkaminen Fr byv EBG13 fnynhfgn
Haittaohjelmat (eng. malware)- pääsy laitteeseen Internetistä
Virus - vaatii käyttäjän toimenpiteen
Mato - esim. haavoittuvan verkkosovelluksen kautta
Suojautuminen: Mieti mitä klikkaat, pidä kaikki päivitettynä, palomuuri ja virustorjunta
Palveluiden esto
(D)DoS (Hajautettu) Palvelunesto Hyökkäys
Tukahdutetaan palvelin tai sen liityntälinkki paketeilla
Suojautuminen: Vaikeaa, esim. IDS (Intrusion Detection System) ja IPS (Intrusion Prevention System)
Pakettien kaappaaminen
onnistuu helposti salaamattomassa WLAN verkossa
salatussa WLAN verkossa vie jonkin aikaa purkaa salaus (Lisää TIES327 Tietoverkkoturvallisuus kurssilla)
HTTPS vs. HTTP protokolla
Suojautuminen: Salataan liikenne
Kuinka NSA et al. pyrkivät kiertämään tietoturvaa (spekulointia)
Kontrolloidaan kansainvälistä salausstandardointia
Aiemmin rajoittamalla salausavainten pituuden 56 bittiin
Esim. patentoimalla salaustekniikoita, jotta niitä ei voi käyttää
Hyväksikäyttämällä implementoinnin haavoittuvuuksia
Tekemällä 'yhteistyötä' salausteknologioista vastaavien yritysten kanssa - lisäten haavoittuvuuksia
Käyttämällä hyväksi löytämäänsä haavoittuvuutta, sen sijaan että julkaistaan se jotta sen voisi korjata
Supertietokoneiden brute force laskenta
Kaikki salausmenetelmät voi purkaa tuntemalla salausavaimen, joten etsitään salausavain
Käytetään järjetön määrä lasketatehoa salausavainten etsimiseen (käydään kaikki vaihtoehdot läpi)
Varastetaan tai muuten saadaan tietoon salausavaimia, jolloin ei tarvitse testata kaikkia vaihtoehtoja
Joitain tietoturvaan liittyviä haavoittuvuuksia
The Heartbleed Bug - Julkisuuteen 11.4.2014 - Viestintäviraston tiedote
SSL/TLS salauksen implementointiin liittyvä ongelma,
SSL/TLS liikenne pysyy salattuna, ei siis tietoverkkohaavoittuvuus, vaan ohjelmistohaavoittuvuus
Ohjelmointi 2 kurssin jälkeen →
C++ lisäosassa tarkemmin → ja sitten ITKST53 Ohjelmistoturvallisuus kurssille
ns. Buffer overflow -bugi, jossa (palvelin)koodi ei tarkista SSL/TLS viestin ilmoittamaa muistipuskurin kokoa
Muuttamalla arvon suuremmaksi kuin palvelimen muistipuskurin todellinen koko, voidaan lukea palvelimen
muistissa olevaa tietoa, sisältäen esim. sertifikaatit, käyttäjätunnukset sekä salasanat
Gemalton SIM korttien Ki avainten varkaus - Julkisuuteen 20.2.2015, tapahtunut vuonna 2010 - Viestintäviraston tiedote
Joitain tietoturvaan liittyviä haavoittuvuuksia jatkuu...
Mitä on SSL/TLS
SSL on Secure Sockets Layer
Uusin SSL versio 3.0 - mikään SSL versio ei ole enää turvallinen
TLS 1.0 on oikeastaan SSL 3.1 versio
Eli SSL on oikeastaan TLS:n edeltäjä ja monesti termejä käytetään tarkoittamaan samaa asiaa joko erikseen (SSL tai TLS) tai yhdistetynä SSL/TLS...
...ja saman suojauksen ne takaavatkin, ja se riippuu palvelimen asetuksista
TLS on Transport Layer Security
2015 - TLS 1.0 ei ole enää turvallinen
2016 - TLS 1.1 ei ole enää turvallinen
2017 - TLS 1.2 versiota pidetään enää ainoana turvallisena versiona
Mutta testaapa itse palvelinten SSL/TLS valmius https://www.ssllabs.com/ssltest/
QUIC - Googlen selaimissa ja palvelimissa - "designed to provide security protection equivalent to TLS/SSL"RFC 7457 - Summarizing Known Attacks on Transport Layer Security (TLS)
and Datagram TLS (DTLS)
Salausten murtaminen
128 bittinen SSL salausavain
Avainvaihtoehtoja on 2128 = 340282366920938463463374607431768211456 = 34 × 1037
Oletetaan että 50 supertietokonetta tarkistaa 1018 (miljardi miljardia) avainta sekunnissa
Avainten läpi käyminen kestää 340282366920938463463 = 34 × 1019 sekuntia
vuodessa on 31 556 926 sekunttia, joten vaadittu aika on 10783127828133 vuotta eli noin 10783 miljardia vuotta.
Salasana esim. jyu thk ohjeet hyvälle salasanalle
Tehdään väärin minimin mukainen eli vähintään 8 merkkiä, esim. 'salasana' → kräkätään heti 'sanakirjan' avulla, kokeilepa itse:
Koodataan salasana SHA-256 hash calculator ja kräkätään salasana Password Hash Cracker
Kokeilepa muuttaa osa kirjaimista isoiksi ja testaa, sitten osa kirjaimista numeroiksi ja viimeisenä kokeile tuplata salasana 'salasana salasana', välilyönnillä tai ilman.
Pieniä kirjaimia 26, salasanan pituus 8 = 268 = n. 208 miljardia läpikäytävää kombinaatiota
Tämän päivän tietokone laskee n. 4 miljardia vaihtoehtoa sekunnissa → Kokeilee kaikki vaihtoehdot 52 sekunnissa. Testaa salasanojen turvallisuutta itse
Hyvä järjestelmä ei tietenkään saisi antaa kokeilla rajattomasti eri vaihtoehtoja
Yksityisyydestä
Tietoturva ei ole vain turvallisia protokollia, turvallista ohjelmointi sekä salausta
Myös yksityisyys (eng. privacy) liittyy tietoturvaan
Eli se mitä tietoa jokainen jakaa itsestään sosiaalisessa mediassa
Video kertonee enemmän kuin sanat...
http://www.takethislollipop.com/
Mikä on Protokolla? Ihmisten kesken ei ole tarkkaan määritelty
TCP asiakas
Mikä on Protokolla? Laitteiden välillä tarkkaan määritelty
ITKP104 Tietoverkot
Ari Viinikainen
Teoria 1 - Sovelluskerros
Sovelluskerros
DNS (Domain Name System)
WWW, HTTP, HTTPS, evästeet, välimuisti
Sähköposti
SMTP, POP3, IMAP
FTP
Verkkotunnuksen hakeminen: esim. www.itkp104.fi
Tarkista onko verkkotunnus varattu: domain.fi
Ja sitten hae verkkotunnusta
5.9.2016 jälkeen .fi verkkotunnukset ja niihin liittyvät palvelut
hankitaan verkkotunnusvälittäjältä
Voiko hankkia verkkotunnuksen www.itkp104.ari ?
Periaatteessa... Alternative DNS root
... jos joku suostuu ylläpitämään .ari verkkotunnusta ja lisäksi sivuston löytämiseen tarvittaisiin erillinen ohjelmisto tai lisäosa selaimeen
HTTP (Hypertext Transfer Protocol)
HTTP Evästeet
Web välimuisti
HTTP ja tietoturva (HTTPS)
HTTP persistent vs. non-persistent
HTTP/2
HTTP (Hypertext Transfer Protocol)
Tekstipohjainen protokolla (vielä)
WWW sivujen siirtoon palvelimelta asiakkaalle (selaimelle)
Selain lähettää pyynnön johon palvelin vastaa
Yleisin pyyntö on GET ja palvelin vastaa status koodilla, joka kertoo miten pyyntöön vastaaminen onnistui
HTTP Evästeet
HTTP on yhteydetön protokolla, ei ylläpidä yhteyttä palvelimeen (alapuolinen kuljetuspalvelu on yhteydellinen, mikä on eri asia)
HTTP on tilaton protokolla, eli HTTP protokolla ei välitä informaatiota mahdollisesta aiemmasta vierailusta sivulla
Evästeillä palvelin pystyy tunnistamaan/muistamaan käyttäjän (selaimen) aiemmat vierailut
Palvelin pystyy tallentamaan lomakkeilla syötettyä tietoa ja yhdistämään sen evästeen avulla käyttäjään
Web välimuisti (cache)
Tallennetaan väliaikaisesti HTTP protokollalla haettuja objekteja
Web sivu tulee näkyviin nopeammin, kun se haetaan lähempää
Pienentää tiedonsiirron tarvetta, helpottaa ruuhkia pullonkaula -linkeillä
Selain tallentaa hakemiaan resursseja välimuistiin (browser cache)
ISP:llä tai organisaatiolla voi olla välimuistipalvelin (Web cache tai HTTP cache)
Web proxy on eri asia, ei tallenna välimuistiin, välittää pyynnön eteenpäin
Joskus Web cache:sta käytetään nimitystä Web proxy cache, korostamaan että välimuisti on erillisessä palvelimessa
HTTPS ("HTTP over TLS ", "HTTP over SSL", "HTTP Secure")
Keneen luotetaan? Sertifikaatin myöntäjiin, Selainten valmistajiin
Selainten valmistajat valitsevat luotetut juurisertifikaatit
Palvelimen admin luo julkisen avaimen sertifikaatin , jonka joku (luotettu) Sertifikaatti auktoriteetti allekirjoittaa
Jos Sertifikaatti auktoriteetti on selaimen valmistajan mukaan luotettu, niin selain ei anna varoitusta
Tulossa 2015: ilmainen automatisoitu sertifikaatin myöntäjä: Let's Encrypt
HTTP protokolla kehittyy hitaasti
(HTTP/1.0) HTTP non-persistent: Voidaan siirtää vain yksi objekti samalla TCP yhteydellä
(HTTP/1.1) HTTP persistent: Voidaan siirtää useita objekteja samalla TCP yhteydellä
Mutta ei voida siirtää rinnakkain samalla TCP yhteydellä →
Selaimet avaavat useita rinnakkaisia TCP yhteyksiä
HTTP/2: voidaan siirtää useita objekteja rinnakkain samalla TCP yhteydellä
HTTP/2 muita muutoksia: binäärinen, otsikoiden pakkaaminen, palvelin voi työntää sivuja välimuistiin ilman selaimen pyyntöä,...Demo: HTTP/1.1 vs. HTTP/2
HTTP persistent vs. non-persistent
FTP
FTP protokollaa käytetään tiedostojen siirtoon
Esimerkki selaimella ftp://ftp.funet.fi
Tarkemmin Protokollista opitaan Teoria 2 osuudessa
Karkea luennoitsijan esimerkki kolmen operaattorin sijoittumisesta eri renkaisiin:
.jpg)
