Tieauki-logo00p.gif (11091 bytes) Tieauki-teksti00p.gif (8107 bytes)
Myyttejä ja faktoja tuetusta työllistymisestä 
Myytti 1

Tuettu työllistyminen soveltuu vain lievästi vammaisille henkilöille.

Fakta

Tuettu työllistyminen on tarkoitettu juuri vaikeavammaisille henkilöille. Tie auki! -projekti on pystynyt hankkimaan vähimmäispalkkaan perustuvia työsuhteita henkilöille, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä ja ovat aikaisemmin olleet joko kotona tai käyneet palkattomassa työssä toimintakeskuksessa.

Yhdysvalloissa tuettuun palkkatyöhön osallistui vuonna 1995 useita tuhansia henkilöitä, jotka oli diagnosoitu syvästi tai vaikeasti kehitysvammaisiksi (Wehman, Revell & Kregel, 1997).

 
Myytti 2

Tuettu työllistyminen tulee kalliimmaksi kuin työkeskukset.

Fakta

Tuettu työllistyminen on yhteiskunnalle edullisempaa kuin sen vaihtoehdot, työkeskukset tai päivähuoltolat (kts Tuettu työllistyminen)

Yhdysvalloissa tuetun työllistymisen vertailuhinta oli 40 - 80 % halvempi kuin päivähuoltoloiden tai työkeskusten kustannukset 

 
Myytti 3

Työnantajat eivät palkkaa vaikeavammaisia henkilöitä.

Fakta

Tie auki! -projekti on pystynyt hankkimaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille vähintään minipalkkatasoisia työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta ilman, että työnantaja on voinut  hyödyntää työvoimatoimiston normaalisti tarjoamia työllistämistukia. Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. 

Yhdysvalloissa oli tuetussa työssä vuonna 1995 yhteensä 140 000 vammaista henkilöä (Wehman, Revell & Kregel, 1997)

 
Myytti 4

Palkkatyöhön osallistuva menettää eläke-etunsa.

Fakta

KELA ottaa kansaneläkkeen lopettamisen esille vasta siinä vaiheessa, kun palkkatulot ylittävät pitkäaikaisesti "kohtuullisen toimeentulon" rajan, joka tarkoittaa suunnilleen 3000 - 3800 markan kuukausituloja.

Palkkatulot eivät vaikututa eläkkeensaajan hoitotukeen.

 
Myytti 5

Tuettu työllistyminen ei vastaa osallistujien tarpeita.

Fakta

Tuetussa palkkatyössä käyvät henkilöt ovat toimintaan tyytyväisiä. Heidän tyytyväisyytensä on suurempaa kuin työkeskuksessa olevien henkilöiden. Tuettu työllistyminen edistää osallistujien yhteisöön liittymistä, elämänlaatua, tuloja, ystävyyssuhteita, työtyytyväisyyttä ja taitoja (Saloviita, Lehtinen & Pirttimaa, 1997 s. 72-73).

 
Myytti 6

Vaikeavammaisen oikea paikka on työkeskuksessa tai päivähuoltolassa.. Miksi vammaisen ei anneta olla vammainen?

Fakta

Työkeskukset perustettiin silloin, kun ei vielä tiedetty, että vaikeavammaiset ihmiset voivat menestyksellisesti käydä palkkatyössä tavallisilla työpaikoilla. Jos henkilö pystyy työskentelemään palkkatyössä tavallisella työpaikalla, miksi hänen pitäisi mennä työkeskukseen?

 
Myytti 7

Tuettu työllistyminen on menetelmä.

Fakta

Tuettu työllistyminen tarkoittaa vaikeavammaisten henkilöiden ansiotyötä tukitoimien avulla avoimilla työmarkkinoilla. Se ei ole menetelmä vaan lopputulos, jonka saavuttamiseen voidaan käyttää monia menetelmiä. 

 
Myytti 8

Tuettu työllistyminen luo vaikeavammaisille henkilöille erilliset alipalkatut työmarkkinat. Se on levittämässä työnantajien keskuuteen ja koko yhteiskuntaan uutta normia, jonka mukaan vammaiselle henkilölle ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa.

Fakta

Työsuhteita, joissa alitetaan vähimmäispalkkataso, ei tulisi kutsua tuetuksi työllistymiseksi. Esimerkiksi USA:ssa tämä on lainsäädännöllinen lähtökohta. 

 
Myytti 9

Tuettu työllistyminen etenee Suomessa nopeasti.

Fakta

Tie auki! -projektissa tehdyn tutkimuksen mukaan keväällä 1999 vain muutama tiivistä tukea tarvitseva vaikeavammainen henkilö sai työstään vähimmäispalkan tasolla olevia tuloja. Tuettu työllistyminen oli käytännössä pysähdyksissä (Saloviita & Pirttimaa, painossa).