Se on juridinen suhde, johon sisältyvät molemminpuoliset velvoitteet määritellään työlainsäädännössä.

5. sopimuksen perusteella ( työnteon tulee perustua osapuolten väliseen sopimukseen).

Siihen ei ole mitään laillista estettä. Asia on herättänyt hämmästystä lähinnä kehitysvammahuollon puolella. Esimerkiksi invalidihuoltolain mukaisessa suojatyössä vuonna 1994 noin 40 % työntekijöistä oli samalla kertaa eläkkeellä ja työsuhteessa.

Siihen ei ole mitään laillista estettä. Työkeskus voi jopa maksaa työosuusrahaa henkilölle, joka on muualla palkkatyössä.

Henkilö voi solmia työsuhteen, vaikka hänellä olisi holhooja tai uskottu mies (Työsopimuslaki 320/1970).

Työsopimus voidaan tehdä joko toistaiseksi tai määräajaksi. Määräaikaiseen työsopimukseen vaaditaan perusteltu syy.

Työntekijästä pääsee aina asiallisin syin eroon. Työntekijä on kuitenkin suojattu mielivaltaista erottamista vastaan. Työnantaja voi irtisanoa sopimuksen vain, jos hänellä on siihen laissa määritelty erityisen painava syy.

On mahdollista, että ei voi. Ongelma voidaan välttää niin, että työnantaja palkkaa henkilön ensin koeajaksi. Koeaikana toteutunutta työnteon tasoa voidaan pitää vertailukohtana, jonka alittaminen oikeuttaa työnantajan purkamaan työsuhteen.

Työsuhde alkaa usein koejaksona. Kunkin alan työehtosopimuksessa määritellään koe- tai harjoittelujakson enimmäiskesto ja palkkaus. Usein palkka on 80 % harjoitteluajalta.

On selvää, että vaikeavammaisen henkilön työkyky on rajoittunut. Työtehtävät voidaan kuitenkin suunnitella niin, että henkilö selviytyy niistä tukitoimien avulla.

Näin voi tapahtua ja työnantaja voi joutua maksamaan takautuvasti palkkaa työntekijälle, jos hänen saamansa palkka todetaan oikeudessa kohtuuttoman alhaiseksi.

Yhteensä henkilösivukustannukset ovat noin 25 % palkkasummasta. Lisäksi on otettava huomioon vuosilomapalkka, jonka suuruus on 8,5 - 11 % koko palkkasummasta ja lomaraha, joka on 50 % lomapalkasta.

Eivät ole.

Vammainen henkilö ei välttämättä tarvitse muita useammin terveystarkastuksia.

Pitkäaikaissairaus tai esimerkiksi kehitysvammadiagnoosi ei sinänsä ole sairasloman laillinen peruste.

Yhdysvaltaisten tutkimusten mukaan tuetussa työssä oleville henkilöille ei satu työtapaturmia sen enempää kuin muillekaan.

Työntekijän tapaturmavakuutus korvaa työtapaturmien kustannukset.

Jos henkilö jo on työkyvyttömyyden takia eläkkeellä, hän ei tietenkään enää voi tulla työkyvyttömäksi. Jos eläke on kuitenkin välillä lakkautettu, työnantaja on korvausvelvollinen vain silloin, kun uuden työkyvyttömyyden syy poikkeaa aiemmasta.

Työnantajilla on yleensä vastuuvakuutus työntekijän kolmannelle osapuolelle aiheuttamien vahinkojen varalta. Työntekijän vammaisuus ei vaikuta korvausten maksamiseen.

Kansaneläkkeen menettänyt henkilö voi hakea verotonta vammaistukea (414 - 1796 mk/kk).

Ei voi. Kansaneläkkeen joko saa tai ei sitä ei saa.

Pelko eläketurvan menettämisestä on tähän saakka usein ollut esteenä vammaisen henkilön mahdolliselle työllistymiselle. Tähän asiaan on nyt etsitty korjausta hallituksen lakiesityksessä (87/1998), joka on tarkoitettu astumaan voimaan vuoden 1999 alusta. Lakiesityksen mukaan kansaneläke voidaan jättää lepäämään vähintään puolen vuoden ja korkeintaan kahden vuoden pituiseksi ajaksi, jos henkilö menee sellaiseen ansiotyöhön, josta hän saa "kohtuullisen toimeentulon". Jos työllistyminen ei tänä aikana tuota pysyvää tulosta, eläke palautetaan pelkän ilmoituksen perusteella. Kun henkilön eläke on jätetty lepäämään, hänelle maksettaisiin tältä ajalta erityisvammaistuen suuruinen vammaistuki, joka vuonna 1998 oli 1796 markkaa kuukaudessa. Vammaistuki madaltaa sitä mahdollista tulokuoppaa, johon henkilö muuten voisi pudota. Määrältään pienempää eläkkeensaajan hoitotukea henkilö ei kuitenkaan voisi saada.

Jos työsuhde kestää korkeintaan kuusi kuukautta, Kansaneläkelaitos ei yleensä lähde tekemään muutoksia asumistukeen. Pidemmissä työsuhteissa ansiotulot voivat vaikuttaa asumistuen suuruuteen siten, että asumistuki asteittain alenee tulojen kasvaessa. Ei ole olemassa mitään yleistä kuukausitulojen rajaa, josta alkaen asumistuki alkaa aleta. Asia selviää vain tapauskohtaisessa neuvottelussa.

Ei vaikuta. Hoitotuen myöntämisen perusteena on henkilön avuntarve, ei hänen suhteensa työelämään.

Ei vaikuta. Palkkatyössä oleva henkilö voi käyttää erityishuoltopalveluja siinä kuin muutkin.

Tietyn rajan jälkeen henkilön tulot muuttuvat veronalaisiksi. Alaraja liikkuu suunnilleen tuhannen markan kuukausituloissa.

Käteen jäävät tulot kasvavat huomattavasti hitaammin kuin bruttotulot, koska asumistuen vähennys vie niistä osan. Laskelmia on syytä tehdä tapauskohtaisesti.

Täydellä työeläkkeellä oleva saa ansaita enintään 40 % eläkkeen perustana olevan palkan määrästä välttyäkseen eläkkeen puolittamiselta. Jos tulot ovat yli 60 %, työeläkkeen maksaminen loppuu kokonaan. Jos työsuhde on lyhytaikainen, työeläkelaitos ei yleensä tee muutoksia. Asiasta on tapauskohtaisesti neuvoteltava työeläkelaitoksen kanssa.

Mitä ovat työsuhteen normaalisti mukanaan tuomat edut?

Kun henkilö on työsuhteessa, voimaan astuu työlainsäädäntö. Työsuhteen tärkeimmät edut työntekijälle ovat:

palkka

sairausvakuutus, sairausajan palkka, äitiysraha, vanhempainraha ja isyysraha.

tapaturmavakuutus, sairausajan palkka ja tapaturmaeläke

palkallinen vuosiloma ja lomaraha,

irtisanomissuoja mielivaltaista erottamista vastaan,

työeläke,

lakisääteinen työterveyshuolto,

työttömyysvakuutus ja työttömyyspäiväraha.

Onko työsuhteesta hyötyä eläkkeelle olevalle vammaiselle henkilölle?

Työsuhteen tuomat hyödyt eläkkeellä olevalle vammaiselle henkilölle ovat pääosin samoja kuin muillekin. Eläkkeen saaminen tuo kuitenkin muutoksia joihinkin asioihin, joita käsitellään seuraavissa kysymyksissä.

Voiko eläkeläinen saada samaa palkkaa kuin muutkin?

Periaate on se, että samasta työstä tulee maksaa sama palkka. Työsopimuslain 17 § velvoittaa työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun.

Voiko eläkeläinen saada sairausajan palkkaa?

Eläkeläinen on oikeutettu normaaliin sairausajan palkkaan. Hän saa myös sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan, vanhempainrahan ja isyysrahan. Kansaneläkettä saava ei voi saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa (paitsi jos eläke on myönnetty kansaneläkelain 22 § toisen momentin nojalla).

Voiko eläkeläinen saada tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa?

Eläkkeellä oleva henkilö saa tapaturmavakuutuslain mukaiset etuudet päivärahaa lukuun ottamatta.

Voiko eläkeläinen saada työttömyyspäivärahaa, jos hän joutuu työttömäksi.

Ei voi.

Karttuuko työeläkkeellä olevan henkilön työeläke edelleen, jos hän menee palkkatyöhön?

Ei kartu.

Karttuuko kansaneläkkeellä olevalle henkilölle työeläkettä, jos hän on palkkatyössä?

Normaalisti palkkatulot kartuttavat työeläkettä, jota aletaan maksaa 65 ikävuoden jälkeen. Eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa ja 2,5 % vuodessa 60 ikävuoden jälkeen. Työeläkkeen enimmäismäärä on 60 % palkasta. Esimerkiksi 3000 markan kuukausituloista täysi työeläke on 1800 markkaa.

Jos henkilön työkyvyttömyys on alkanut ennen työelämään siirtymistä, työeläkkeen myöntäminen on tapauskohtaista ja se on selvitettävä erikseen Eläketurvakeskuksesta. Tähän mennessä on vaadittu, että eläkeläisen työssäolo on kestänyt useita vuosia.

Mitä sivukuluja eläkeläinen joutuu maksamaan palkastaan?

Eläkkeellä oleva palkansaaja joutuu maksamaan työeläkemaksua, josta palkansaajan osuus on 4,7 % palkasta. Lisäksi hän joutuu maksamaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksun, joka 1,4 % palkasta.