Punaisten muistomerkki

Valkoisten muistomerkki

Vuoden 1918 sodan sotasurmat kuolintavan ja osapuolen mukaan

 

Tässä taulukossa on tietoja vuoden 1918 sodan sotasurmista eriteltyinä kuolintavan ja osapuolen perusteella. Vasta viime vuosina on selviytynyt, kuinka paljon ihmisiä Sisällissodassa ja sen jälkeen vankileireissä todella kuoli. Uhrien määrä oli sen mukana suurempi kuin pitkään aikaan tiedettiin.

Miten kansalaissota näkyi ja näkyy vielä nykypäivänäkin?

Kansalaissodasta on jo 87 vuotta ja nykyaikana ei tiedetä tästä aiheesta enää kovin paljon. Mitä nuorempi ihminen, sitä vähemmän hän tietää sen ajan tapahtumista. Vanhemmat ihmiset taas eivät  ole halunneet puhua siitä. Historiantutkija Heikki Roiko-Jokela ajattelee, monet tavalliset ihmiset eivät tiedä tämän sodan tapahtumista paljoa. Useille se on ollut ehkä kipeäkin kysymys, johon liittyy perhetrauma.

Uudet sukupolvet perivät vanhempiensa vakaumuksia; perheet, talot, kylät ovat olleet vihoissaan toistensa kanssa pitkään. Esimerkiksi Jyväskylän lähellä Jämsässä ei ole edelleenkään hyviä suhteita naapurien välillä; pihoilla on vieläkin joitakin merkkejä (enemmän valkoisten). Ihmiset kävivät työväen ja porvareiden kaupoissa. Harrastettiin samaa urheilua, mutta eri urheiluliitoissa – oli työväenurheiluliitto ja porvariliitto, joiden jäsenet kieltäytyivät osallistumasta samoihin kilpailuihin.

Yleensä sisällissodan vaikutus oli nähtävissä noin 1980-luvulle asti. Nyt siitä muistetaan etupäässä muistopäivinä. - Anna, Kristrun, Mari

Kansalaissodassa ihmiset jakaantuivat kahteen ryhmään: punaisiin ja valkoisiin. Punaiset olivat vasemmistolaisia ja yleensä maaseudun maattomia, jotka tukivat Venäjän vallankumousta. He halusivat saman valtiomuodon kuin Venäjällä ja jopa tulla osaksi sosialistista Venäjää. Valkoiset olivat oikeistolaisia ja ylä- ja keskiluokkaa. He eivät halunneet saada venäläistä sosialistista valtiomuotoa. He halusivat, että Suomi tulisi itsenäiseksi, läntiseksi valtioksi, jopa kuningaskunnaksi. Valkoiset alkoivat nimittää sotaa vapaussodaksi koska heidän mielestään Suomi oli vapautettu kommunismista. Punaiset alkoivat nimittää sotaa kansalaissodaksi. Heidän mielestään se oli vain teurastamista. Punaiset saivat tukea maassa vielä olevilta Venäjän armeijan sotilailta. Valkoisten suurin apu olivat Saksassa koulutetut suomalaiset jääkärit sekä Saksasta tulleet sotilaat. Työväenpuolue oli perustettu vuonna 1899. Sosialistisen ohjelma se sai vuonna 1903. Punaisten ja valkoisten sota halkaisi Suomen. Se eheytyi talvisodassa joka käytiin vuosina 1939-40.

 

 

Valkoisen terrorin pääsyy oli huhut ja tiedot punaisesta terrorista. Ne synnyttivät vihaa, kauhua ja kostoa. Valkoiseen terroriin osallistuneet kokivat kostonsa jollain tavoin oikeutetuksi, koska se kohdistui ihmisiin, jotka olivat ryhtyneet kapinaan laillista hallitusta vastaan, suorittaneet ryöstöjä ja syyllistyneet jopa maanpetokseen liittoutuessaan venäläisten kanssa.  Valkoinen terrori muodostaa määrällisesti jatkuvasti nousevan käyrän. Maaliskuun puoliväliin asti se oli yleisesti ottaen varsin vähäistä. Suurin osa (2/3) sodan ensimmäisen kuukauden valkoisesta terrorista tapahtui oikeastaan yhdessä ainoassa paikassa, Varkaudessa. Vankien teloittaminen lisääntyi.

Valkoinen terrori ei tyrehtynyt sotatoimien päätyttyä. Vielä taistelujen tauottua surmattiin neljän viikon aikana ainakin 3100 punaista eli 37 % koko terrorin laajuudesta. Suuri osa näistä surmateoista tapahtui kiinniottamisen yhteydessä tai kenttäoikeudessa annetuissa tuomiossa.

- Kristrun

Punainen ja valkoinen terrori

Punainen terrori oli yleensä luonteeltaan henkilökohtaista, sisällissodan tuoksinassa ”herroille” makseltiin kalavelkoja. Punaiset murhasivat hallitsemillaan alueilla noin 1650 siviilihenkilöä. Useimpien murhien motiivi oli luokkaviha. Monet murhatut olivat tehtaanjohtajia, yritysjohtajia, suurmaatilanomistajia, muita varakkaampia ihmisiä, mutta myös ihan tavallisia kansalaisia. Punaisella terrorilla oli kaksi huippuvaihetta. Kapinan puhkeamisesta surmatyöt lisääntyivät kolmen viikon ajan. Helmikuun puolivälissä punainen terrori väheni ratkaisevasti. Vallankumousjohto yritti estää laittoman menon riistäytymästä valloilleen. Punaisen terrorin toinen huippukausi osui huhtikuuhun jolloin punaisten armeija aloitti nopean perääntymisen. Vetäytymisen yhteydessä sytytettiin murhapolttoja ja tuhottiin viljavarastoja. Ennen lähtöä tehtiin ”tilit selviksi”.

 

Punaiset ja valkoiset—keitä he olivat?

Mitä Mannerheim teki Kansalaissodan aikana?

 

Itsenäisyysmiesten muodostama Sotilaskomitea veti Mannerheimin piiriinsä ja hänet valittiin tammikuussa 1918 komitean puheenjohtajaksi. Itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud kutsui hänet Suomen tasavallan armeijan ylipäälliköksi (16.1.-29.5. 1918). Hänen ansiostaan Pohjanmaalla olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista (27.-29.1.), ja niiltä saaduilla aseilla hallituksen joukot aseistettiin. Mannerheim joutui eroamaan toukokuussa 1918, koska hän oli eri mieltä Suomen hallituksen kanssa Saksan vaikutuksen laajuudesta Suomen ulkopolitiikan ja armeijan järjestämisessä.

http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_ylip18.htm

 

- Anna