Lukupiirissä on erinomainen mahdollisuus tutustua alan keskeiseen kirjallisuuteen hyvässä seurassa. Lukupiiri opiskelutapana sijoittuu kirjatentin ja seminaarityöskentelyn väliin sekä tukee tiedekunnan tavoitetta tarjota mielekästä lähiopiskelua. Lukupiiri vaatii sitoutumista sekä aktiivisuutta tapaamisissa ja niiden välissä. Vastineeksi se tarjoaa rennon tavan opinnollistaa alan keskeisten teemojen pohtimista ja edistää tutustumista muihin tiedeyhteisön jäseniin. Käsiteltävät teokset tukevat ja laajentavat opiskelijan ammatti-identiteetin sekä -etiikan kehittämistä. Lukupiiritoiminnasta on yliopiston sivuilla pätevä ohjeistus, jota hyödynnämme soveltuvin osin. Huomaa alussa maininta opettaja- ja opiskelijavetoisuudesta. Pilottitoteutus on niiden väliltä.
Lukupiirissä luetaan ja tulkitaan IT-alaan ja tietotekniikkaan liittyvää kirjallisuutta 3-5 hengen ryhmissä. Jokainen osallistuja laatii vuorotellen lyhyehkön alustuksen lukupiirin kokoontumiselle kurssin teemaan liittyvästä aiheesta ja johtaa siitä keskustelua. Samoin jokainen opiskelija toimii vuorotellen tapaamisen sihteerinä ja kirjaa keskustelun pääpointit ylös. Opintojakso suoritetaan hyväksytysti lukemalla kirjallisuutta, osallistumalla kaikkiin tapaamisiin ja palauttamalla kokoontumisten puhtaiksi kirjoitetut pöytäkirjat. Arvostelu tapahtuu asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakso voidaan sisällyttää informaatioteknologian tutkinto-ohjelmien valinnaisiin aineopintoihin (tai syventäviin) kurssikoodilla TIEA1000 (tai TIES1000). Kurssi sopii lämpimästi myös sivuaineopiskelijoille.
Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija
Opintojaksolla harjoitellaan substanssiosaamisen ohella työelämässä tarvittavia yleisiä valmiuksia, kuten
on jaettu kategorioihin aihepiirien mukaan. Lämpimästi suosittelen, että ryhmät pyrkivät valitsemaan mahdollisimman monipuolisen valikoiman teoksia. Opintopistemäärät ovat suuntaa-antavia ja perustuvat tentaattorin arvioon työmäärästä. 2 op kirja lienee mahdollinen käsitellä puolessa periodissa viikoittain kokoontuen. Pilottitoteutuksella kirjavalikoima ja lukupiiritoiminta lienee ohjatumpaa ja rajatumpaa.
Esseitä avoimesta lähdekoodista ja hakkerikulttuurista. ESR kirjoittaa 90-luvulla suosiota saaneesta pragmaattisesta suhtautumisesta vapaisiin ohjelmistoihin. Luetaan sivut ix-214 eli esipuheet, esseet, jälkipuhe ja liite A. Saatavilla osina ESR:n verkkosivuilta sekä yliopiston kirjastosta.
Free software -liikkeen perustajan Richard M. Stallmanin elämänkerta. Kontrastina edelliseen teokseen, RMS harjoittaa erittäin dogmaattista näkökulmaa vapaisiin ohjelmistoihin. Tämä näkyy pikkutarkkuudessa termien käytössä (GNU+Linux vs Linux, free/libre software vs open source). Luetaan sivut v-216 eli esipuheet, sisältöluvut, epilogi ja liite A. Saatavilla vapaasti FSF:n verkkosivuilta.
"It is a rare kind of biography, where the reader has the benefit of both the biographer's original words and the subject's response."
Ulkopuolinen, antropologinen katsaus hakkerikulttuuriin. Julkaistu kymmenisen vuotta muita teoksia myöhemmin. Luetaan sivut 1-210 eli numeroidut sisältöluvut. Löytyy PDF:nä kirjailijan verkkosivuilta sekä fyysisenä yliopiston kirjastosta.
Tärkeimpänä antina Brooksin laki, "myöhässä olevaan projektiin työntekijöiden lisääminen myöhästyttää sitä entisestään".
Everybody quotes it, some people read it, and a few people go by it.Luetaan vuoden 1995 laitoksesta luvut 1-20. Saatavilla verkosta.
Kuulemma ohjelmoinnin pieniä iloja. Tunnetuin luku tästä teoksesta lienee se, jossa vain 10% ammattilaisohjelmoijista osaa laatia binäärihaun ensimmäisellä yrityksellä. Pitää tutustua tähän tarkemmin.
Huippukoodareiden haastatteluja 15 kappaletta. Valaisee hieman alan huippuina pidettyjen ihmisten sielunmaisemaa, josta voinee ottaa omaan ajatusmaailmaan ja työkalupakkiin eväitä. On melko pitkä, 600 sivua, mutta sen voinee jakaa pidemmälle ajanjaksolle kuin muut kirjat.
IT-järjestelmien suunnittelussa on menty pitkään teknologia edellä ja käyttäjäkokemus on jäänyt toissijaiseksi. Tämä on edelleen useissa järjestelmissä arkipäivää (ks. Sisu tai Apotti). Kirja keskittyy käytettävyyteen nimenomaan IT-näkökulmasta, yleisempää näkökulmaa kaipaaville on tarjolla kirjatenttinä kurssi KOGS2005 Design of Everyday Things (2 op).
Parikymmentä vuotta vanha teos teknillisten alojen sukupuolivinoumasta Suomessa. IT on kaikkien käytössä, joten sitä tekemässä pitäisi olla myös monenlaisia ihmisiä.
Esitys Googlen noususta monopoliasemaan hakukoneiden kentällä, lisäksi pohdintaa mm. metafyysikoiden toiveesta hallita kaikkea informaatiota. Näitä teemoja voinee pohtia myös 2020-luvulla suosittujen kielimalliagenttien kontekstissa. Luetaan sivut 12-254 eli esipuhe, johdanto, sisältöluvut ja epilogi. Saatavilla yliopiston kirjastosta fyysisenä sekä e-kirjana.
Kokoomateos internetin valtarakenteista. Kirjoittajat ovat "uuden polven ajattelijoita Suomesta ja Ruotsista". Saatavilla yliopiston ja kaupunginkirjastosta sekä kustantajan verkkosivuilta huokeasti.
Pääasiassa kulttuurin- ja mediantutkimuksen näkökulmasta esitetty teos. Saatavilla mm. yliopiston kirjastosta.
Kevyt ja tuore, mutta pääasiassa tietoturvapainotteinen esitys suomeksi. Sisältää vähemmän tunnettua nippelitietoa internetin ja sen uhkien kehityksestä. Saatavilla helpoiten kaupunginkirjastosta.
Näillä sivuilla on käytetty HTML-määrityksiä, jotka näkyvät parhaiten Mozilla Firefox -selaimella ja 256 värillä. Ellei toisin mainita, tämän sivun sisällöt on lisensoitu CC BY-SA 4.0 -lisenssillä. Bannerin valokuvat ottanut ja CC0-lisensoinut Carlos Reusser.
