Kurssin logoksi tarkoitettu kuva on generoitu komentoriviohjelmalla.
Etusivu -- Materiaali -- Luennot Opettajat  

ITKA203 K�ytt�j�rjestelm�t --- kev�t 2014 --- Kirjallinen materiaali ja ohjeistus

Nelj�n opintopisteen (108 tuntia) sis�lt�rajaus

Materiaalin kehitys tapahtuu julkisessa repossa yousourcessa. T�ll� sivulla julkaistaan kev��n 2014 versiot materiaalista, eli mm. tenttit�rpit ja "yhten�isemm�t" prujut, sitten kun ne ovat kev��n mieless� valmiita. Lis�ksi kurssin sis�lt��n kuuluu olennaisina osina my�s k�yt�nn�n harjoitteet ja luennoilla n�ytetyt esimerkkiohjelmat, joiden listaaminen prujun osana ei olisi tarkoituksenmukaista.

P��asiallinen kirjallinen materiaali:

Tenttit�rpeist� ilmenee oppimistavoitteet:

Kuten meill� kaikessa, tekem�ll� oppii parhaiten tai ainakin hyvin. Siksip� on demoja eli hands-on teht�vi�. Ensiksikin pakolliset demot, joiden ultimaattinen deadline on ensimm�iseen tenttip�iv��n menness�:

Lis�ksi on vapaaehtoisia demoja, joista saa maksimissaan 6p hyvityst� tenttiin. Tenttikysymyksist� on silti saatava puolet pisteist� (12/24), ett� suoritus hyv�ksyt��n. Sama deadline kuin pakollisissa. N�iden teht�vien tarkoitus on toisaalta avartaa aihealuetta hieman pakollisen perussis�ll�n ulkopuolelle, ja toisaalta tukea lis�tekemisen kautta perussis�lt��n kuuluvien asioiden ymm�rt�mist�. Teht�vien pisteytys on ty�m��r�arvion mukainen (1-2p):

Tenttikysymykset julkaistaan t�ss� arkistona j�lkik�teen. Uusinnassa voi olla samoja tai eri kysymyksi� - p��telmi� suuntaan tai toiseen ei siis kannata tehd� edellisten kysymysten pohjalta:

Alla on lis�tietoa, kirjallisuutta ja nettilinkkej�.

Kirjallisuutta / Reference material

Olen edelleenkin sit� mielt�, ett� mik��n ei korvaa kunnon oppikirjaa. Kovakantinen on kallis, mutta se on sijoitus tulevaisuuteen (ja n�ytt�� hyv�lt� hyllyss�). Luentomoniste on aina v�ist�m�tt� referaatti ja paikallinen tulkinta. K�ytt�j�rjestelmist� kertovia kirjoja on paljon; seuraavassa on muutamia hyvi� poimintoja (kopsittu aiemmilta kurssikerroilta; uudemmat painokset ovat varmasti jo saatavilla).

On otettava huomioon, ett� nelj�n opintopisteen kurssiin ei voi mahtua kuin pintaraapaisu siit�, mit� esim. noissa oppikirjoissa kerrotaan todellisesta maailmasta. T�ll� kurssilla toivottavasti saa pienen alkusys�yksen, joka helpottaa asian varsinaista opiskelua siin� vaiheessa kun se tulee tarpeelliseksi ty�teht�vien tai oman kiinnostuksen vuoksi.

K�ytt�j�rjestelmist� / About operating systems

Unixista / About Unix

Windowsista / About Windows

+ Sivist�v�� iltalukemista

Seuraavat dokumentit ovat vapaasti saatavilla netist�:

Linkkej�

N�m� sekalaiset linkit ovat kertyneet 2005, 2007 ja 2011 K�ytt�j�rjestelm�t -kurssin ilmentymi� pit�ess�ni. Ne liittyv�t aihepiireihin, joita k�yd��n luennolla l�pi jossakin j�rjestyksess� my�s nyt. Osa linkitetyist� sivuista on varmaan poistunut vuosien varrella; kaikenlaisia korjauksia saa etsi� ja ehdottaa.

Kokonainen k�ytt�j�rjestelm� l�hdekoodina

Okei, t�m� on vain k�ytt�j�rjestelm�n ydin eli "kernel" ...

Lis�tietoa muutamista k�ytt�j�rjestelm�n osista

Laitteistosta

Emulaattoreita

S�ikeist� ja yhdenaikaisohjelmoinnista (concurrent...)

Shell-ohjelmoinnista

T�ss� muutama linkki erilaisiin shelleihin:

Tekstieditointia mm. Unixeissa

Mm. ohjelmointi on tekstin eli l�hdekoodin editointia. T�ss� on linkkej� sellaisiin tekstieditority�kaluihin, jotka yleens� l�ytyv�t Unix/Linux-koneiden perusasennuksista. Jos sinulla ei ole kokemusta, suosittelen, ett� editoit nanolla (ei hajoa p�� heti alussa):

Yll� mainitut ovat helppoja ja siksi hyvi� aloittelijalle. Nano n�ytt�� olevan asennettu JY:n Tietohallintokeskuksen Linux-koneisiin, joita me kaikki voidaan k�ytt�� (ja ainakin t�ll� kurssilla k�ytet��n). Mutta sitten kun/jos sinulla on kokemusta, sinulla ei ole vaihtoehtoja vaan on siirrytt�v� eteenp�in:

My�s n�m� l�ytyv�t THK:n tarjoamilta suorak�ytt�koneilta. Vi-editori itse asiassa l�ytyy suurin piirtein maailman jokaisesta Unix-koneesta. Se on my�s tehokas ja k�tev�, sanovat aktiivik�ytt�j�t. Min� osaan kirjoittaa rivej� Vi-improvedilla, tallentaa tekstin ja poistua ohjelmasta. En juuri muuta sill� osaakaan... Vi on osittain v�h�n ty�l�s hahmottaa... Emacsissa on kaikki, mit� voin kuvitella tarvittavan tekstink�sittelyyn. Jos voisin kuvitella jotain muuta tarpeellista, voisin periaatteessa laajentaa Emacsia tekem��n juuri sen. Mutta editorin valinta on n�it� subjektiivisia makuasioita! Ymm�rt��kseni kuitenkin n�rtti osaa joko Emacsin tai Vin k�yt�n tai se ei ole oikea n�rtti. Windowsilla teksti� voi editoida my�s esimerkiksi ConText-ohjelmalla, joka on asennettu ainakin Agoran mikroluokkiin.

Aiempien kurssikertojen linkkilistaa

T�ss� on joitain sekalaisia nettil�hteit�, joihin aiemmilla kurssikerroilla on ollut linkkej�.

Vastaavan aiheen opetusta muualla maailmalla

K�ytt�j�rjestelm�t ovat elimellinen osa informaatioteknologiaa. Niinp� asiaa opetetaan joka paikassa. Alla on yhden Google-session antama lista muiden oppilaitosten j�rjest�mist� vastineista. Ehk� se auttaa suhteuttamaan aiheen t�rkeytt�, ja ehk� kurssien painotuserot auttavat n�kem��n, miten monta muuta asiaa k�ytt�j�rjestelmiin liittyy (suurin osa linkeist� on tottakai rikkoutunut nelj�ss� vuodessa, mik� paikattaneen jossain vaiheessa kes�� 2011 uudella Google-sessiolla):

Viimeksi kajottu 2014-08-26.

(Validoi sivu WDG:n validaattorilla)