| • | •• | ••• | •••• | ••••• | ••••• • | ••••• •• | ••••• ••• | ••••• •••• | ••••• ••••• | |
| 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
| • | •• | ••• | •••• | ••••• | ••••• • | ••••• •• | ••••• ••• | ••••• •••• | ••••• ••••• | |
| 0 | 1 | 10 | 11 | 100 | 101 | 110 | 111 | 1000 | 1001 | 1010 |
| • | •• | ••• | •••• | ••••• | ••••• • | ••••• •• | ••••• ••• | ••••• •••• | ••••• ••••• | ••••• ••••• • | ••••• ••••• •• | ••••• ••••• ••• | ••••• ••••• •••• | ••••• ••••• ••••• | ••••• ••••• ••••• • | |
| 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | A | B | C | D | E | F | 10 |
Desimaaliluvun muuttaminen binääriluvuksi voidaan
toteuttaa jakamalla luku kahdella (binäärijärjestelmän
kantaluvulla), ja sen jälkeen saatu tulos taas kahdella,
niin kauan kun tulokseksi saadaan nolla. Jakojäännökset
käänteisessä järjestyksessä on desimaalilukua vastaava
binääriluku.
Esim. 1 A=(65)10
32 16 8 4 2 1 0
2 65 2 32 2 16 2 8 2 4 2 2 2 1
64 32 16 8 4 2 0
1 0 0 0 0 0 1
(binääriluku saadaan lukemalla jakojäännökset oikealta)
⇒ A=(65)10 = (1000001)2
Esim. 2 V=(86)10
43 21 10 5 2 1 0
2 86 2 43 2 21 2 10 2 5 2 2 2 1
86 42 20 10 4 2 0
0 1 1 0 1 0 1
(binääriluku saadaan lukemalla jakojäännökset oikealta)
⇒ V=(86)10 = (1010110)2
Desimaaliluku heksaluvuksi menee samalla periaatteella,
nyt jakaja on heksaluvun kanta (16) ja jakojäännökset
on merkitään heksalukuna. Kun ne luetaan käänteisessä
järjestyksessä saadaan desimaalilukua vastaava
heksadesimaaliluku.
Esim. 1 A=(65)10
4 0
16 65 16 4
64 0
1 4
(heksadesimaaliluku saadaan lukemalla jakojäännökset oikealta)
⇒ A=(65)10 = (41)16 = 0x41
Esim. 2 V=(86)10
5 0
16 86 16 5
80 0
6 5
(heksadesimaaliluku saadaan lukemalla jakojäännökset oikealta)
⇒ V=(86)10 = (56)16 = 0x56