Kiinassa Petteriä ja Liliä tapaamassa. Täällä ei kyllä ilman kiinaa puhuvia ihmisiä olisi pärjännytkään. Kuvia klikkaamalla näet ne suurempana. Kuvat, joissa on päivämäärä, on ottanut Mikko.
Kuva talosta, josta meille oli vuokrattuna pieni kaksio sekä näkymä parvekkeelta Shenzhenissä. Kämppä oli 24. kerroksessa.
Makuuuhuone ja olkkari.
Olkkari toisesta suunnasta ja parveke.
Työntekijöille pidetään aina tsemppaustilaisuuksia.
Kivipolku läheisessä puistossa. Teki kipeää!!!
Paikallisia kulkuneuvoja. Näitä oli sekä moottorilla että manuaalisena versiona.
Ja niiden päällä saatiin kuljetettua jos jotakin.
Taijia läheisessä puistossa.
Leijojen lennätys oli paikallisten vapaa-ajan puuhaa.
Puistosta löytyi myös teehuone.
Teehuoneen teelista (josta on otettu kuva vähän väärin.. Yhdessä puulastussa on aina yhden teen nimi ja hinta, kuva olisi siis pitänyt ottaa vaakasuoraan) sekä ruokapaikan ensimmäisen ruokalaji, alla olevasta ruokalistasta voi valita syötävän.. jos osaa...
Toisena päivänä suunnistettiin metrolla katsomaan kahta nähtävyyttä, china folk culture villages ja splendid china. Ensimmäisessä oli esitelty kiinalaisia asumistapoja ja jälkimmäisessä oli minikoossa Kiinan nähtävyyksiä. Lippujen hinnoittelu oli aika erikoista. Länsimaalaisille aika huono diili.
Länsi ja itä suunnistaa.. Minä ja Lili etsimässä kartalta, missä ollaan.
Kiertelyn jälkeen iski nälkä. Päästiin kokeilemaan, miten tehdään jotain liisterimäistä makeaa ruokaa riisistä hakkaamalla. Ruokapöydän kalusteet oli lastenkokoa, mutta nuudelit hyviä. Oikeanpuoleinen kuva P. Kaartinen.
Ilmeisesti joku namusetä sekä kiinalainen apteekki.Oikeanpuoleinen kuva P. Kaartinen.
Tiibetissä oleva luostari (muistaakseni..). Kuva P. Kaartinen.
Kallioon hakattuja Buddhia. Oikeanpuolenen P. Kaartinen.
Luolassa oleva Buddha sekä rahan lahjoittajan kampaus.
Kivimetsä sekä Pekingin kielletty kaupunki.
Kiinan muuria. Petteri loikkaa muurin yli.
Hurjat ilmajuuret. Rankan päivän jälkeen mentiin jalka- ja hartiahierontaan. Kahden tunnin hieronta maksoi hurjat 5 euroa. Siihen hintaan muistaakseni sai vielä juotavaakin.. Kipeää teki, mutta jälkikäteen loistava fiilis. Tosin meidän olis varmaan pitänyt pyytää rahaa, sen verran mielenkiinnolla meitä tutkittiin ja Lilille esiteltiin kiinaksi kysymyksiä ja kommentteja. Minkä kokoiset jalat minulla on? Onpa isot käsivarret jne.
Kolmantena päivänä matkustettiin Guangzhoun eli Kantoniin junalla. Guangzhoun asema oli iso ja väkeä paikallisten loman takia paljon.
Ensin suunnistettiin Shamian-saarelle, joka ei itse asiassa enää ole saari. Sinne ovat aikanaan länsimaalaiset rakentaneet asumuksiaan ja suurlähetystöjä. Siistiä aluetta. Oikealla taidonnäyte kukkien kastelusta.
Saarella oli puisto, jossa kiinalaiseen tapaan taas kivipolkuja sekä erilaisia vempeleitä.
Puistossa oli parhaimmillaan 7 avioparia kuvattavana. Kiinalaiseen tapaan kuuluu tehdä ennen naimisiin menoa parista valokuvakansio erilaisissa asuissa ja paikoissa. Kuvat: P. Kaartinen.
Isoja puita ja vanhoja rakennuksia. Vasen kuva P. Kaartinen.
Pappa oli lähtenyt kalaan.. Kuva: P. Kaartinen.
Matka jatkui kohti Qingping Markettia, jossa voi nähdä, mitä kaikkea kantonilaiset syövät. Myynnin välillä näemmä ehti pelata erän kiinalaista shakkiakin.
Tästä se alkaa: Kuivattuja sammakoita ja merihevosia.
Vasemmalla etualalla mm. torakoita ja käärmeitä kuivattuina. Oikealla isoja kärpäsiä kuivattuna. Kuvat: P. Kaartinen.
Mitähän muinaisliskoja nämä ovat? Oikealla kuivattuja käärmeitä.
Kauppakojuja, joiden yläpuolella ilmeisesti asuntoja. Oikealla yhden kojun tarjontaa.
Sitten ajauduttiin elävien puolelle. Tarjolla oli mm. eläviä kilpikonnia, sammakoita ja käärmeitä. Onneksi ei nisäkkäitä näkynyt. Liekö oikealla Pekingin ankan aineksia..
Vasemmalla mies pilkkoo kanaa. Ei tehnyt mieli jäädä syömään tuohon kaupunkiin.. Seuraava olisi pitänyt kiertää kaukaa. Lemmikkieläinmarket. Muutama katu täynnä myytäviä koiranpentuja, kissoja, kaneja, jyrsijöitä, lintuja ja kaloja. Onneksi oli pilvinen päivä, näky olisi paahteessa ollut pahempi. Pienimmät jyrsijät kuolevat kuumuuteen. Onneksi mukana oli kiinaa puhuva kaveri, edes pari kania sai vettä meidän pyynnöstä.
Ja kuinkas sitten kävikään.. Junassa matkalla takaisin Shenzheniin.
Ei ei ei..
Kiellot jatkuu. Metroon ei myöskään saa viedä esim. kirvestä, kas kummaa..
Metrossa oli yleensä hyvin tilaa ja siistiä. Tunnetuissa automerkeissäkin oli hassuja piirteitä..
Kun nukuttaa, niin eihän sille mitään voi.
Kiinalaiset näytti kykenevän nukkumaan missä vain. Kuvat: P. Kaartinen.
Viimeinen päivä shoppailtiin Luohun ostoskeskuksessa.
Väsyttävää meininkiä. Pieniä liikkeitä, hirveä tinkaaminen ja DVD-levyjen tuputusta. Vartija innostui poseeraamaan.
Kiinan matka päätettiin Dragon-hedelmän syömiseen. Hyvää oli!