Kurssin suorittaja: Anna-Maria Laattala
Sähköposti: anna.laattala@jyu.fi
Vertaile Windowsia (joko yleisesti tai haluamaasi versiota) ja Linuxia (joko yleisesti tai haluaamaasi jakelua). Kerro molempien vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Etsi tietoa ja käyttökokemuksia Internetistä.
*****
Koska olen käyttänyt sekä windowsia että linuxia, päätin tehdä demon 8 esseenä, jossa vertailen windowsia ja Linuxia. Windowsista olen käyttänyt XP:tä ja 2000-versiota eniten, Linuxista Ubuntua, eeebuntua, joten etsin enimmäkseni tietoa niistä.
*****
Linux on vapaiden ohjelmistojen käyttöjärjestelmä, jonka Linus Torvalds kehitti vuonna 1991. Ubuntu (Linux) sisältää asennettaessa oletuksena peruskäyttöön tarvittavat ohjelmat, kuten tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, nettiselain ja pikaviestin, sekä lisää ohjelmia on helppo asentaa asennustyökalulla. Uusimmat Ubuntu-järjestelmät ovat sekä asentaessa että käytettäessä graafisia.
Windows on graafisten käyttöliittymien ja käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985. Windows on ammattilaisten rakentama käyttöjärjestelmä, joka tulee pakettitietokoneissa valmiiksi asennettuna.
Windows-käyttöjärjestelmään löytyy ajurit lähes kaikille laitteille. Linuxissa ei välttämättä.
Linuxissa on erillisiä työtiloja, joissa voi suorittaa eri projekteja. Windowsissa ei ole kuin yksi työtila, jollei eri profiileja lasketa, eikä niiden välinen siirtymä ole kovin käytettävä ratkaisu.
Windowsille löytyy useita eri ohjelmistoja eri tarkoituksiin, joskin melkein kaikki ovat maksullisia tai täytetty mainoksilla. Linuxin vapaat ohjelmistot ovat kevyitä suorittaa, niissä ei ole mainoksia.
Linuxin ohjelmistot tosin voivat olla kenen tahansa kehittämiä ja niitä ei välttämättä ole kaikkiin eri tarkoituksiin.
Windowsin ohjelmistot on tehnyt alan ammattilainen työkseen. Linuxin vapaat ohjelmistot ovat vapaissa käsissä.
Windowsin suurin ongelma on tietoturvariskit, joista ihmiset eivät ole kovinkaan tietoisia. Tietokoneen, virustorjunnan, palomuurien hankkiminen ja jatkuva päivittäminen ovat korvaamattomia... Suurin osa viruksista ja haittaohjelmista on koodattu windowsille. Esimerkiksi sähköpostien liitteenä tulevat makro-virukset, jotka pääsevät tekemään hallaa tietokoneelle kun seuraavan kerran avaa office-paketin.
Unixin rakenteen (ja siihen liittyvien perinteiden) sekä vapaiden ohjelmien runsauden ansiosta virukset ja "spyware" eivät juurikaan vaivaa Linuxia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Linux olisi haittaohjelmille immuuni.
Suurimmat riskit työpöytä-Linuxeissa ovat palvelujen säätö- tai ohjelmointivirheet (varo siis turhien palvelujen avaamista maailmalle) ja selainten tietoturva-aukot. Kannattaa huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle: Linuxeja koetelleet madot ovat hyödyntäneet ongelmia, jotka asianmukaisesti ylläpidetyissä asennuksissa oli korjattu aikoja sitten.
Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää palomuuria (joka helpottaa palvelujen rajaamisen aiotuille käyttäjille), tcpwrappersia (tavallaan palvelukohtainen palomuuri), SELinuxia ja IDSia (hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). Kaksi ensinmainittua ovat helppoja ottaa käyttöön eivätkä vaikuta koneen tavalliseen käyttöön (ellei palomuuria säädä liian tiukaksi).
Kaikista ohjelmistoista löytyy ajoittain ohjelmointivirheitä, jotka heikentävät tietokoneen turvallisuutta. Valmistajat julkaisevat päivityksiä jotka korjaavat ohjelmistojen virheitä, mutta päivitysten asentaminen on käyttäjän vastuulla.
Esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän 2.2- ja 2.4-sarjan ytimistä on löytynyt vakava tietoturva-aukko, jota hyödyntämällä mahdollisilla kräkkereillä on mahdollisuus hankkia järjestelmän pääkäyttäjän oikeudet itselleen. Haavoittuvuutta ei kuitenkaan voi hyödyntää etäältä, vaan hyökkääjällä pitää olla hallussaan käyttäjätunnus kohteena olevaan tietokoneeseen.
Linux-ytimestä on jo julkaistu haavoittuvuuden korjaavat päivitykset sekä vanhemmalle 2.2- että uudemmalle 2.4-versiosarjalle. Haavoittuvuuden oli löytänyt puolalainen Linux-kehittäjä Andrzej Szombierski, joka myös kirjoitti ensimmäisen korjauspäivityksen. Kaupallisista Linux-jakelijoista Red Hat on julkistanut korjauspäivitykset Red Hat 7.1, 7.2, 7.3 ja 8.0-käyttöjärjestelmille. Myös muilta Linux-jakelijoilta on odotettavissa vastaavia korjauspäivityksiä.