Miksi Korpin kalenteri Jyväskylän Yliopiston kalenteriksi

1. Se toimii

Korpin kalenteri on ollut aktiivisessa käytössä jo keväästä 2002.

2. Kalenteri on suunniteltu nimenomaan opetus- ja kokouskäytäntöjä varten

Korpin kalenterin suunnittelun lähtökohtana on ollut nimenomaan sopivuus opetuksen järjestelyjen tukemiseen.

Samalla sivutuotteena tulee erinomainen kalenteri erilaisia kokouskäytäntöjä varten.

3. Muut ovat kateellisia nimenomaan Korpin kalenterin saumattomasta integroinnista

Jyväskylän yliopiston ulkopuoliset tahot, jotka ovat tutustuneet Korppiin, ovat olleet kateellisia Korpin kalenterin saumattomasta integroinnista kurssitapahtumiin, salivarauksiin ja ryhmäkalenteriin.

4. Täydellinen integrointi salivaraukseen

Yliopiston aikaisempi Sali-järjestelmä oli osin samojen tekijöiden tekemä. Siksi kaikki se kokemus mitä yliopiston salivarauksista oli opittu 15 vuodessa, on pystytty hyödyntämään Korpissa. Kun salivaraus on integroitu kurssihallintaan, päästään tilanteeseen jossa kurssitapahtuman luominen yksi ainoa toimenpide jolla tulee tieto salivarausjärjestelmään, opettajan lukujärjestykseen sekä kaikkien kurssille ilmoittautuneiden opiskelijoiden lukujärjestykseen.

"Sali" voi toki olla ihan mikä tahansa yhteinen tarvittava resurssi, kuten siirrettävä videoprojektori, auto, vene tms.

5. Täydellinen ajantasaisuus

Korpin kalenterin tekniikan ansiosta kalenterit ovat aina ajan tasalla (ks. oma luku). Kun esim. salivaraus poistetaan, on tieto välittömästi kaikkien niiden kalenterissa joita muutos koskee. Haluttaessa esim. lisäyksestä ja perumisesta tulee myös sähköpostiviesti.

6. Ryhmäkalenteri

Tekniikan ansiosta ryhmäkalenteri tulee lähes sivutuotteena. Ryhmäkalenterin ansiosta voidaan helposti tarkastella tietyn ryhmän esimerkiksi yhteisiä vapaita aikoja. Niiden osalta jotka eivät käytä Korpin kalenteria, lähetetään automaattisesti sähköpostia uusista tapahtumista.

7. Vastaanottoaikojen varaus

Korpista voidaan varata vastaanottoaikoja (esim. opettajilta). Varattu aika näkyy opettajan ja opiskelijan kalenterissa. Jos jompikumpi peruu ajan, poistuu se molempien kalenterista ja tiedoksi lähtee vielä sähköpostiviesti. Varaajana voi olla myös useamman opiskelijan ryhmä ja varaukseen voi liittää lisätietoa, jonka perusteella opettaja voi valmistautua tapaamiseen.

Ominaisuutta on käytetty myös esim. UPJ-neuvotteluaikojen varaamiseen.

8. Kalenterin käyttö mobiiliselaimella (mm. kännyköillä)

Korpin kalenteriin on erillinen mobiilikäyttöliittymä, jolla kalenteria voidaan käyttää hieman rajoitetummin mistä tahansa laitteesta jossa on alkeellinenkin WWW-selain.

Normaalia käyttöliittymää voidaan myös riisua niin, että kaikki Korpin kalenteritoiminnot, salinvaraus mukaan lukien, voidaan tehdä mobiililaitteelta. Tämä edellyttää yleensä riittävän (väh n.200x300) kokoista näyttöä laitteelta, eli silloin tarvitaan ns. uudemman sukupolven "bisenespuhelin" tai mobiili internetlaite.

Jos mobiililaite tukee synkronointia, niin Korpin kalenteri voidaan synkronoida mobiililaitteen kanssa.

9. Synkronointi (mm kännykän kalenteriin)

Korpin kalenteri voidaan synkronoida mihin tahansa SyncML-standardia noudattavaan kalenterijärjestelmään. Esimerkiksi useimpiin mobiililaitteisiin, erilaisiin kolmannen osapuolen kalentereihin kuten MS Outlook yms.

Synkronointi tarkoittaa tässä sitä, että kahden kalenterijärjestelmän välillä toiseen lisätyt uudet tapahtumat lisätään myös toiseen. Samoin toisesta poistetut poistetaan myös toisesta. Myös jos jommassa kummassa muutetaan tapahtuman tietoja, niin sama muutos tehdään toiseen. Korpin tapauksessa kuitenkin niillä oikeuksilla, joita synkronoijalla on kalenteriin. Esim. kurssitapahtuman poistaminen omasta kalenterista tarkoittaa Korppiin synkronoituna sitä, että ei osallistuta tapahtumaan. Muille osallistujille tapahtuma jää.

Jatkos synkronointi on helppo ulottaa myös muistiinpanoihin, osoitekirjaan ja tehtävälistaan.

Korpin kalenteriin on haettavissa myös helposti tapahtumia Yliopiston tapahtumakalenterista.

Lukuja Korpin kalenterin käytöstä

6.8.200726.5.200924.3.2010
Korpissa käyttäjiä 4671158960119989
Kuinka monella on kalenteritapahtumia 24462 3249036631
Kuinka moni on tehnyt omia tapahtumia 6796 933610194
Kuinka moni on toiminut opetustehtävissä 426755595848
Kuinka moni on varannut saleja 26813211531
Korpissa erilaisia ryhmiä 114403175182209967
Korpissa tapahtumia 8144689245421059135
Sähköpostilistoja 102261588819095
Kalenterihakuja minuutissa 3020-3020-40
Kalenterisivun yleisyys 3.1.-6.1.-3.
Synkronointikäyttäjiä 581772

Mitä Korpin kalenterissa on eri tavalla kuin muissa kalentereissa

1. Tekniikka

2. Ryhmät

Esimerkkejä ryhmistä

Korpin ryhmät pyritään muodostamaan suurelta osin automaattisesti. Esimerkiksi kun opiskelija ilmoittautuu kurssille, niin hän liittyy kurssin ryhmään. Kun opiskelija ilmoittautuu johonkin harjoitusryhmään, niin hän liittyy harjoitusryhmän Korppi-ryhmään. Samalla kun opiskelija menee katsomaan omaa kalenteriaan, niin hän näkee siinä kaikki kurssiin liittyvät tapahtumat automaattisesti. Toki on vielä suunnittelutila, jossa voi "kokeilla" miltä kalenteri näyttäisi jos osallistuisi jollekin kurssille.

Jokaisesta Korpin ryhmästä voi muodostaa postilistan. Listan muodostuksen helppoutta kuvannee se, että postilistoja on yli 10000. Monikertaisesti enemmän kuin yliopiston muissa järjestelmissä.

Korpin ryhmät ovat myös Korpin oikeusjärjestelmän perusta. Ryhmään kuuluminen tuottaa tiettyjä oikeuksia Korpissa. Esimerkiksi oikeuden lähettää sähköpostia muille ryhmäläisille. Tai opettajaryhmään kuuluville oikeuden luoda uusia kursseja. Käyttömahdollisuudet ovat rajattomat.

3. Tapahtumat

Jokaiseen Korpin tapahtumaan liittyy ryhmät, joita tapahtuma koskee. Ei koskaan yksittäisiä henkilöitä. Nimenomaan tällä taataan tietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus. Tieto tulee siitä, miten se on määritelty.

Jokaiseen tapahtumaan liittyy myös tila, jossa tapahtuma pidetään. Toki tila voi olla tyhjäkin. "Normaaleissa" tilanteissa tila on esimerkiksi joku yliopiston saleista. Tällöin tapahtumaan ja tilaan liittyy salivaraus. Tapahtuman poistaminen poistaa salivarauksen automaattisesti. Kun sali liitetään tapahtumaan, varmistetaan tiedon yksikäsitteisyys, eli kukaan toinen ei voi enää samaksi ajaksi varata samaa tilaa.

Tapahtumaan liittyvä tila voi olla myös "käsin kirjoitettu". Tällainen tulee kyseeseen esimerkiksi henkilökohtaisten tapahtumien yhteydessä.

Ei ole mielekästä juuri koskaan luoda tapahtumaa, jossa on salivaraus ja osallistujana vain yksi henkilö. Korppi varoittaa tästä ja ehdottaa, että tapahtuma kannattaa luoda ryhmälle (esimerkiksi laitosneuvosto). Tällöin pelkästään salivarauksella saadaan tieto myös kaikkien osallistujien kalenteriin.

4. Salit (eli tilat)

Kalenterin käyttöesimerkkejä

1. Kurssit

2. Kokoukset

2.1 Laitosneuvostot ja vastaavat

2.2 Ketkä osallistuvat

2.3 Yhteisen ajan löytäminen seuraavalle kokoukselle ja tapahtuma kännykkään

2.4 Päätinpä perustaa ryhmän ja kutsua sen kokoukseen

Varsin usein on seuraava tilanne:

2.5 Pippalot tai vapaaehtoinen tapahtuma

Halutaan pitää tapahtuma, josta tiedotetaan osallistujille ja annetaan heille mahdollisuus lisätä tapahtuma kalenteriinsa.

Jos halutaan vielä esim. kysellä ruoka-allergiota tms, niin luodaan Korpin "kurssi" johon liittyvä saa kyselyn ja vastaamalla kyselyyn, menee tapahtuma hänen kalenteriinsa ja järjestäjä saa kootun yhteenvedon erikoistoiveista.

No eikö kaikkea tätä voi hoitaa valmiilla tusinakalenterilla

Ei voi. Jyväskylän Yliopiston päätehtävä on opetus ja tutkimus. Tietojärjestelmien tulee tukea näitä toimintoja. Osa toiminnoista hoituisi muillakin kalentereilla, mutta sitten päätehtävän kannalta marginaaliset ryhmät määräisivät kahden tai useamman erillisen järjestelmän käyttöön.

1. Ryhmätietoa ei ole missään muualla kuin Korpissa

Yhteensä 2400
opetushenkilöstö 780
tutkimushenkilöstö 690
muu henkilöstö 1011

2. Muulta saatava tieto ei sisällä riittävää informaatiota

3. Erilainen tapa käsitellä kalentereita

4. No mitä sitten voi tehdä muilla järjestelmillä?

5. Korpissa on rumempi käyttöliittymä

Entä Korpin suhde käytettyyn sähköpostijärjestelmään

Kalenteri ja sähköposti pitää olla integroitu saman valmistajan tuotteeseen

Alkuperäinen kirjoitus: Vesa Lappalainen vesal@jyu.fi