Tasapuolisuutta maalaiskunnan koulukeskusteluun!

 

Tikkakoskiset kunnanvaltuutetut Merja Hautakangas ja Aila Ahonen esittivät puheenvuoron oman kylän lukion puolesta (KSML 31.10.2005). Merkittävissä kunnallisissa luottamustehtävissä toimivien edellyttäisi kuitenkin tarkastelevan asioita monipuolisemmin ja koko kunnan näkökulmasta – ei ainoastaan oman taajaman.

 

Kirjoittajat itse toteavat, että ”kuntaa tulee tarkastella kokonaisuutena ja kunnan perustetehtävistä tärkeimpiä on peruskoulutuksen tarjoaminen”. Olemme samaa mieltä, mutta ilmeisesti asuinpaikasta johtuen ymmärrämme tarvittavat toimenpiteet hieman eri tavoin.

 

Jo tällä hetkellä Palokan koulupiiri on maalaiskunnan suurin perusopetuksessa olevien lasten määrällä mitattuna, ja ennusteiden mukaan kasvu jatkuu tässä kunnan osassa kaikkein voimakkaimmin. Erityisesti Palokan taajaman suurissa kouluissa kärsitään tilanahtaudesta ja paikoin myös vakavista sisäilmaongelmista. Ongelmat eivät tule lähivuosina helpottumaan, jos koulutoimen tilakysymykseen ei tartuta. Kun Palokan koululaiset - lähinnä suurissa alakouluissa Keski-Palokassa ja Jokelassa sekä yläkoulu-lukiossa -  joutuvat opiskelemaan todella suurissa ryhmissä ahtaissa ja osin epäterveellisissäkin tiloissa, on samanaikaisesti esim. Tikkakoskella merkittävää väljyyttä. Palveluiden kysyntä ja tarjonta ovat kunnassamme pahasti epätasapainossa. Kun säästötalkoita on opetustoimessakin pakko jatkaa, on nyt syytä puuttua rakenteisiin.

 

Kouluverkon, tarkemmin sanottuna kiinteistöjen, tarkastelu kunnassa on nyt välttämätöntä, sillä mielestämme itse opetusresurssien leikkaukset eli säästöt tuntikehyksestä ja oppimateriaaleista on perusopetuksessa jo viety lähelle kipupistettä. Jos suurten koulujen ahtaudella ja ryhmäkokojen maksimoinnilla kustannetaan pienten, vajaatäytössä olevien kyläkoulujen – mukaan lukien Tikkakosken yksisarjainen lukio - ylläpitoa, on kyse räikeästä epäkohdasta ja lastemme epäreilusta kohtelusta. Kuinka on mahdollista, että Tikkakosken lukiolle annetaan jatkoaika, vaikka kunnalla ei todellisuudessa ole tähän varaa ja oppilaat ovat jo äänestäneet jaloillaan ja suurelta osin hakeutuneet muualle? Onko niin, että pieni kovaääninen joukko saa tahtonsa läpi, jolloin muut jäävät maksumiehiksi?

 

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä ovat Hautakankaan ja Ahosen konkreettiset esitykset esim. Palokan kirjasto– ja nuorisotilaongelman ratkaisemiseksi. Toteamus siitä, että ”Palokassa on löydettävä nuorisotiloille, kirjastolle ym. muita ratkaisuja ja että lukiorakentamiselle on otettava aikalisä”, on ympäripyöreää paikallispolitikointia.

 

Kun puhutaan Palokan lukion uudisrakentamisesta, on nähdäksemme kyse paljon laajemmin palokkalaisia lapsia ja nuoria ja miksei aikuisiakin palvelevasta ”monitoimitalosta”, jossa saman katon alla toimisivat mm. kirjasto ja kansalaisopisto. Talo tarjoaisi kipeästi kaivattuja tiloja myös liikunnan ja kulttuurin harrastajille. Meiltähän täältä kunnan suurimmasta taajamasta puuttuvat riittävät liikunta- ja harrastetilat ja nuorten kokoontumispaikka. Emme suinkaan ole vaatimassa tänne uimahallia, jäähallia, konserttisalia tai muuta tikkakoskisille jo itsestään selviksi käyneitä palveluita vaan asianmukaisia tiloja. Esimerkiksi nykyisessä kirjastotilassa olevaa aineistoa eivät kaikki edes pysty lainaamaan, sillä herkimmät saavat kirjaston homeitiöitä sisältävästä materiaalista oireita. Tämä ei ole kunnallista tasa-arvoa, eivätkä Hautakankaan ja Ahosen esittämät aikalisät tässä tilanteessa auta!

 

Emme halua asettaa kunnan eri osia tukkanuottasille, mutta ei ole perusteltua, että maalaiskunnan suurin ja nopeimmin kasvava taajama jää vuodesta toiseen nuolemaan näppejään. Palokan lukio-kirjasto-kansalaisopisto-uudisrakennus on viipymättä toteutettava.

 

 

Varpu Savolainen, puheenjohtaja

Keski-Palokan koulun vanhempainyhdistys ry

 

Merja Kauppinen, puheenjohtaja

Jokelan koulun koulutoimikunta