Tasapuolisuutta maalaiskunnan koulukeskusteluun!
Tikkakoskiset kunnanvaltuutetut Merja Hautakangas ja Aila Ahonen esittivät puheenvuoron oman kylän lukion puolesta (KSML 31.10.2005). Merkittävissä kunnallisissa luottamustehtävissä toimivien edellyttäisi kuitenkin tarkastelevan asioita monipuolisemmin ja koko kunnan näkökulmasta – ei ainoastaan oman taajaman.
Kirjoittajat itse toteavat, että ”kuntaa tulee tarkastella kokonaisuutena ja kunnan perustetehtävistä tärkeimpiä on peruskoulutuksen tarjoaminen”. Olemme samaa mieltä, mutta ilmeisesti asuinpaikasta johtuen ymmärrämme tarvittavat toimenpiteet hieman eri tavoin.
Jo tällä
hetkellä Palokan koulupiiri on maalaiskunnan suurin perusopetuksessa olevien
lasten määrällä mitattuna, ja ennusteiden mukaan kasvu jatkuu tässä kunnan
osassa kaikkein voimakkaimmin. Erityisesti Palokan
taajaman suurissa kouluissa kärsitään tilanahtaudesta ja paikoin myös vakavista
sisäilmaongelmista. Ongelmat eivät tule lähivuosina helpottumaan, jos
koulutoimen tilakysymykseen ei tartuta. Kun Palokan koululaiset - lähinnä suurissa alakouluissa Keski-Palokassa
ja Jokelassa sekä yläkoulu-lukiossa - joutuvat opiskelemaan todella suurissa
ryhmissä ahtaissa ja osin epäterveellisissäkin tiloissa, on samanaikaisesti
esim. Tikkakoskella merkittävää väljyyttä. Palveluiden kysyntä ja tarjonta ovat
kunnassamme pahasti epätasapainossa. Kun säästötalkoita on opetustoimessakin
pakko jatkaa, on nyt syytä puuttua rakenteisiin.
Kouluverkon,
tarkemmin sanottuna kiinteistöjen, tarkastelu kunnassa on nyt välttämätöntä,
sillä mielestämme itse opetusresurssien leikkaukset eli säästöt tuntikehyksestä
ja oppimateriaaleista on perusopetuksessa jo viety lähelle kipupistettä. Jos
suurten koulujen ahtaudella ja ryhmäkokojen maksimoinnilla kustannetaan
pienten, vajaatäytössä olevien kyläkoulujen – mukaan lukien Tikkakosken
yksisarjainen lukio - ylläpitoa, on kyse räikeästä epäkohdasta ja lastemme
epäreilusta kohtelusta. Kuinka on mahdollista, että
Tikkakosken lukiolle annetaan jatkoaika, vaikka kunnalla ei todellisuudessa ole
tähän varaa ja oppilaat ovat jo äänestäneet jaloillaan ja suurelta osin
hakeutuneet muualle? Onko niin, että pieni kovaääninen joukko saa tahtonsa
läpi, jolloin muut jäävät maksumiehiksi?
Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä ovat Hautakankaan ja Ahosen konkreettiset esitykset esim. Palokan kirjasto– ja nuorisotilaongelman ratkaisemiseksi. Toteamus siitä, että ”Palokassa on löydettävä nuorisotiloille, kirjastolle ym. muita ratkaisuja ja että lukiorakentamiselle on otettava aikalisä”, on ympäripyöreää paikallispolitikointia.
Kun puhutaan Palokan lukion uudisrakentamisesta, on nähdäksemme kyse paljon laajemmin palokkalaisia lapsia ja nuoria ja miksei aikuisiakin palvelevasta ”monitoimitalosta”, jossa saman katon alla toimisivat mm. kirjasto ja kansalaisopisto. Talo tarjoaisi kipeästi kaivattuja tiloja myös liikunnan ja kulttuurin harrastajille. Meiltähän täältä kunnan suurimmasta taajamasta puuttuvat riittävät liikunta- ja harrastetilat ja nuorten kokoontumispaikka. Emme suinkaan ole vaatimassa tänne uimahallia, jäähallia, konserttisalia tai muuta tikkakoskisille jo itsestään selviksi käyneitä palveluita vaan asianmukaisia tiloja. Esimerkiksi nykyisessä kirjastotilassa olevaa aineistoa eivät kaikki edes pysty lainaamaan, sillä herkimmät saavat kirjaston homeitiöitä sisältävästä materiaalista oireita. Tämä ei ole kunnallista tasa-arvoa, eivätkä Hautakankaan ja Ahosen esittämät aikalisät tässä tilanteessa auta!
Emme halua
asettaa kunnan eri osia tukkanuottasille, mutta ei ole perusteltua, että maalaiskunnan
suurin ja nopeimmin kasvava taajama jää vuodesta toiseen nuolemaan näppejään.
Palokan lukio-kirjasto-kansalaisopisto-uudisrakennus on viipymättä
toteutettava.
Varpu Savolainen, puheenjohtaja
Keski-Palokan koulun vanhempainyhdistys ry
Merja Kauppinen, puheenjohtaja
Jokelan koulun koulutoimikunta