Kiitoksia Kimmo Suomen asiantuntevasta
puheenvuorosta Keskisuomalaisessa torstaina 29.5.2008. Uuden kunnan syntymisen jälkeenkin
entisen maalaiskunnan alueelle jää kolme merkittävää taajamaa. Näistä Palokan
seutu on nopeimmin kasvava. Terveen järjen mukaisesti ja ministeri Sarkomaankin vasta pitämän puheen nojalla palvelut pitäisi
tuoda lähelle käyttäjiä. Merkittävimpiä
palveluja, joita asukkaat asuinpaikkaansa valitessaan pitävät silmällä ovat
koulupalvelut. Lukiot ovat näistä tärkeä
osa. Vanhemmat haluavat, että heidän lapsillaan on mahdollisuus järkevään
ajankäyttöön, eikä linja-autossa matkustaminen ei ole sitä. Sitä paitsi se käy
jokaisen vanhemman kukkarolle (20 v aikana n. 5M€ kustannussiirto).
Jos riittävä määrä haluaa keskittyä nimenomaan opiskeluun, on syytä kuulla ja
palvella myös heitä. Kannattaisiko asiassa kysyä myös nuorten mielipidettä?
Uuden Jyväskylän lukioverkkoa on lähdetty konsulttien toimesta
suunnittelemaan vain taloudelliselta pohjalta ja laskemalla mitä mikin ratkaisu
säästäisi. Kliseenomaisesti on todettu opetuksen
laadun nousevan suurissa yksiköissä. Onko
tästä minkäänlaisia todisteita? Ainakin yksilöiden
syrjääntyminen kasvaa yksikkökoon kasvaessa. Jos lukioiden yksi päätavoite on tuottaa
terveitä, omin aivoin ajattelevia yksilöitä yhteiskuntaan, ei tämä tavoite
välttämättä toteudu suunnitelmien kokoisissa yksiköissä. Kaiken Jyvässeudun lukio-opetuksen
keskittäminen Viitaniemeen, johon ei edes ole kunnon kulkuyhteyksiä, eikä siellä
palveluja, alkaa jo muistuttaa pääkaupunkiseudun innovaatioyliopisto-huumaa.
Eiköhän nimitetä tätäkin suunnitelmaa innovaatiolukioksi? Muistettakoon
kuitenkin, että innovaatioyliopisto tarvitsee entistä mittavampaa rahoitusta,
mikä taas on vastoin konsultin ohjenuoraa.
Järkevimmältä ratkaisulta opetuksen, oppimisen ja kestävän kehityksen
kannalta huomioiden tuntuisi, että kussakin maalaiskunnan taajamassa olisi
lukio. Työryhmän laadukkaalla
opetuksella varmaankin tarkoittama monipuolinen kurssitarjotin on mahdollista
saada aikaiseksi myös hajautetussa lukioverkossa erikoisaineiden
”blokkipäivinä” ja etäopetuksella sekä tiukalla verkostoitumisella, josta on jo
Jyvässeudulla hyviä kokemuksia. Palokassa ja Vaajakoskella pitäisi olla noin 250-400 oppilaan lukio sekä Tikkakoskella oma yläasteen
yhteydessä oleva pohjoista Jyvässeutua palveleva lukio. Jos kustannustehokkuutta katsotaan, niin itse
asiassa Palokan lukiossa opettajamäärä suhteessa
oppilasmäärään oli toiseksi paras Jyvässeudun lukioista (KSML 20.5). Itse asiassa kannattaisi harkita olisiko
nykyisen keskustan eteläpuolellakin paikka yhdelle lukiolle. Lähellä urheilupaikkoja sijaitsevan
perinteikkään Voionmaan lukion siirtäminen pois terveistä tiloista tuntuu tässä
yhteydessä täysin perusteettomalta. Jyväskylän Lyseo kannattaa saneerata
entiseen "formaattiinsa", eikä tehdä siitäkään turhan isoa.
Nyt ne poliitikot jatka haluavat päästä uuden kunnan valtuustoon
ei-ydinkeskustan äänillä, voivat näyttää kykynsä. Tarvitsemme päättäjiä joilla on taitoa nähdä
tilikirjan viimeisen rivin ylitse tuleviin vuosiin ja kaiken ikäisten
kansalaisten hyvinvointiin. Sellaisia päättäjiä kaipaamme, jotka ymmärtävät,
että keskittäminen ja/tai halvin ei ole aina paras ratkaisu.
FT Vesa
Lappalainen
Yksi monen palokkalaisen oppilaan ja vanhemman puolesta.