Arvoisa Tuija Mäkinen,

Saanko tiedustella heti alkuun, että miten olette laskeneet kaupungista maalaiskunnan puolella käyvien oppilaiden määrän? Oletteko myös ottaneet laskuissa huomioon sen, että Vaajakosken lukio ei sijaitse tällä hetkellä maalaiskunnan puolella, joten sinne hakevat kaupunkilaiset käyvät käytännössä katsoen "Jyväskylän lukiossa". Vaajakosken lukioon hakeneiden määrä nimittäin kasvoi hurjasti täksi vuodeksi heidän siirryttyään Harjun väistötiloihin - heille siis haki suuri määrä kaupungin lukiolaisia. Oletteko nyt laskeneet nämä kaikki Harjulla käyvät kaupunkilaiset "Maalaiskunnassa käyviksi kaupunkilaisiksi"? Itse en nimittäin Palokan lukiolaisena tunne henkilökohtaisesti yhtään kaupungista lukioomme tulevaa; kaverini kanssa pohdimme että "ykkösellä taisi olla joku". Olisi siis mielenkiintoista tietää miten olette laskeneet luvut.

Taloudellisuus-argumentti on nykyisellään hieman vaarallinen, sillä kuten olemme lehdestä voineet lukea, edes nykyiset valtuutetut eivät pidä sitä enää ainoana perusteena lukioiden sijoittelussa. Tällä hetkellä kurssien toteuttaminen Palokassa onnistuu hyvin. Ranskan, espanjan, saksan ja venäjän kurssit sekä yrittäjyysopinnot on ainakin saatu järjestettyä erittäin onnistuneesti, joten minkähänlaista monipuolisuutta tarkoitatte tässä. Toisaalta, mikäli lukioiden suunnittelussa katsottaisiin kerrankin tulevaisuuteen, voitaisiin nähdä oppilasennusteiden mukaan Palokan yläasteen ysiluokkalaisten määrän kohoavan ensi vuosikymmenellä yli 290 oppilaan nykyisestä hieman alle kahdestasadasta. Uusien tilojen merkitystä lukiovalinnassa ei pidä väheksyä. Jos nyt homeinen ja vanha lukio houkuttelee arviolta hieman yli puolet Palokan yläasteelta lukioon hakevista lukioon, voidaan tuota prosenttia helposti nostaa, mikäli oppilaille olisi tarjota uutta lukiota. Kolme neljännestä esimerkiksi 160 lukioon hakevasta (0,55*290) tekee ikäryhmään jo 120 oppilasta. Kolme tällaista ikäryhmää, ja muutamat neljännen vuoden opiskelijat lähestyisivät jo uhkaavasti tuota neljänsadan maagista lukua.

"Vanhempien hurskaista toiveista huolimatta" heidän jälkikasvunsa on nykyiselläänkin jo valinnut homeisen koulun opiskelupaikakseen. Nykyiset Palokan 180 lukiolaista arvostavat pienemmän koulun ilmapiiriä, tuttuja opettajia ja lyhyttä koulumatkaa siis enemmän kuin terveitä tiloja ja pehmeää leipää (*opinto-ohjaajien mukaan yksi ysiluokkalaisten vahvimmista syistä hakea kaupungin lukioihin). Jos vanhemmat "eivät  voi asiaa päättää nuorensa puolesta", niin siirtäisittekö nyt valinnan itsesi ja muiden päättäjien tehtäväksi. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että sinä päätät, etteivät palokkalaiset saa käydä enää lähilukiotaan. En kyseenalaista ammattitaitoasi murrosikäisen tunnetilojen tulkitsijana, mutta luottaisin kuitenkin hieman enemmän nuoren vanhempiin, mikäli pitäisi teistä kahdesta valita. Kun puhut siitä, että nuorilla on vapaa valintaoikeus siihen, missä haluavat lukionsa käydä, niin eikö kannattaisi tarjota heille tämä valintaoikeus. Mielestäni on naurettavaa, että lukioiden sijoittelu aiotaan perustaa "mutu-tuntumalle", vetovoimaisuudelle, mutta ei lainkaan mietitä miten uudet hienot tilat voisivat vaikuttaa oppilaiden hakutoiveisiin. Tiedättekö miten kävi Muuramen uuden lukion valmistuttua?

Ongelma liikenteessä on tällä hetkellä se, että se suuntautuu pääasiassa keskustaan. Viimeisenä kahtena päivän olen joutunut ajamaan keskustan liikenneruuhkassa, ja kaikki siellä väleillä 7.30-8.10 ja 15.30-17.00 säännöllisesti ajavat saavat täyden sympatiani - keskusta ei tarvitse yhtään henkilöautoa lisää. Haluaisit siis viedä päivittäin keskustaan ja takaisin pari sataa lukiolaista lisää muiden busseja ja esimerkiksi Rajakatua käyttävien iloksi. Kukaan työmatkalainenkaan ei varmasti halua keskustaan enää yhtään autoa lisää. Palokassa en ole vastaavaa ongelmaa huomannut, ehkäpä siksi että koulumme päätyyn kertyy päivän ajaksi suuri määrä polkupyöriä. Lisää väkeä mahtuisi siis tulemaan paljonkin, kun suuri osa oppilaista pystyy kävelemään tai pyöräilemään kouluun. Autoliikennettä toki löytyy Palokastakin, mutta verrattuna Rajakadun sumppuun puhutaan aivan eri asioista. Kaupunkiin mentäessä pyöräilijöiden osuus vähenisi huimasti. Myönnän kyllä, että kun aurinko paistaa ja linnut laulavat, on kouluun mukava polkaista - elokuussa. Mutta kun ilma kylmenee ja sade alkaa, käyvät pyöräilijät vähiin. Itse en maantiepyöräilyä harrastavanakaan lähde koulutamineissa polkaisemaan seitsemää kilometriä kun asvaltilla lilluu viiden sentin loskakerros. Voimme lähteä talvipakkasten tullen pyörälenkille, jotta voitte nähdä asian konkreettisesti.

Itse toivoisin, vaikkei päätös vaikuta minuun kuin ehkä sen suhteen muutanko joskus perheellisenä takaisin Palokkaan, että lukio niin Palokassa kuin Vaajakoskellakin jatkaisi toimintaansa. Toivottavasti saat tästä pienestä loppukertomuksesta syitä tälle:

Abiturientti herää aamulla noin kello 7.40. Joinakin aamuina tekee kovasti mieli jäädä vielä nukkumaan, mutta "ne opet huomaa kumminkin, ne tuntee kaikki kurssilaiset". Ja onhan sinne kouluun kumminkin mukava mennä kun kaikki on niin tuttua ja turvallista, vähän niin kuin kotiin menisi. Abiturientti tekee aamuvalmistelut ja polkaisee kilometrin kouluun. Kura lentää, mutta onneksi matka on niin lyhyt. Koulu alkaa heti pahimmalla mahdollisella tavalla: ruotsinopettaja näkee abiturientin käytävällä ja huutaa "hei, se ruotsin kirjotelma on vielä palauttamatta". "Mistä se tuonkin muistaa". Sitten abiturientti törmää englanninopettajaan ja tiedustelee seitsemännen kurssin itsenäistä suorittamista. "Juu ei siinä oo mitään ongelmaa, teet nyt ne tehtävät ja katotaan sitten sitä koetta, ei sen nyt tarvii ehottomasti sillon uusintakoepäivänä olla." - - Ruokavälitunnilla opinto-ohjaaja koputtaa ruokalassa olkapäälle ja muistuttaa että todistuksessa oleva Kurssi kesken -merkintä pitäisi hoitaa pois. "Hyvä kun muistutit, olin jo ihan unohtanut". - - Päivä päättyy kello 13.55 ja abiturienttimme saapuu kotipihaansa 14.05 ajatellen "onneksi ei ollu tänään Ranskaa, päivä ois venyny sinne puol neljään asti..."

Parhain terveisin,

Otto Huhta

Palokan Lukion opp.kunnan pj.