Kuntademokratiaa kouluselvityksessä

Mediassa, ja joidenkin Vihreiden edustajien mielipiteistä, on viime päivinä voinut lukea ja kuulla mielenkiintoisia tietoja lukiolaisten kulkemisista nykyisen Jyväskylän maalaiskunnan ja kaupungin välillä. Lukujen mukaan 135 maalaiskuntalaista kulkisi kaupungin lukioihin ja vastaavasti 260 kaupunkilaista maalaiskuntien lukioihin. Luvut ovat kuitenkin suoraan sanoen, täysin ja kokonaisuudessaan vääriä. Kouluilta nähtäväksi saamieni lukujen, jotka on koottu kunnanjohtajan pyynnöstä, mukaan siirtyvien oppilaiden määrät ovat täsmälleen päinvastaiset, vaikka kyse pitäisi olla täsmälleen samoista luvuista. Onko siis lukuja tulkinneille käynyt pieni ajatusvirhe, vai valehdellaanko kunta- ja kaupunkilaisille päin naamaa?

Hyvä, Vihreät!

Maalaiskunnan puolelle tulee oikeiden lukujen mukaan 135 kaupunkilaista, joista 105 Vaajakosken lukioon. Kun otetaan huomioon, että Vaajakosken lukio sijaitsee Harjulla, ei Vaajakoskella, voidaan ajatella Vaajakoskelaisten tulevan tällä hetkellä kaupungin lukioon. Tämähän siis tarkoittaa, että itse asiassa kaupunkilaisia kulkee maalaiskunnan puolelle 30 kappaletta, kun taas maalaiskuntalaisia siirtyy päivittäin kaupunkiin yli 400. Tähän neljäänsataan haluttaisiin vielä 150 palokkalaista lisää. Olenko ymmärtänyt oikein, että Vihreät ajavat ekologisuutta?

Demokratiaa?

Suurempi ongelma on nyt kuitenkin ehdottomasti kouluverkkoselvityksessäkin esiinnoussut pienen piirin päätöksenteko. Koskipa päätös ketä tai mitä asiaa tahansa, en usko että kukaan haluaa kohdalleen vastaavanlaista asioiden käsittelyä. Jos kuntalaisten parasta tosiaan ajateltaisiin, niin miksi heitä ei päätöksissä kuunneltaisi. Viime hetken muutokset kouluverkkoesityksessä ovat toki viitteitä oikeaan suuntaan, mutta onko tuhatpäinen mielenosoittajajoukko ainoa vaikutuskeino kuntapolitiikassa. Eikö esimerkiksi 3771 henkilön adressilla Palokan lukion puolesta ole mitään vaikutusta? Entä kun päätetään terveyskeskuksista, kirjastoista, vanhainkodeista tai päiväkodeista? Tällä mallillahan valtuusto voisi ensi vuonna lakkauttaa vanhainkoteja, koska sen asukkaat tuskin pystyvät nousemaan barrikadeille.

Ratkaisu

Yöuneni menisivät siinä vaiheessa, mikäli koulupäätöksiä tekemässä olevat valtuutetut valittaisiin uudelleen ensi vuodeksi valtuustoon, vaikkapa laskemaan tulevien vuosien budjetteja - sieltä tällaisia lukuvirheitä tuskin saisi löytyä. Toisaalta nukun kuitenkin yöni rauhassa, sillä eihän ole mahdollista, että valtuutetut, jotka harhaanjohtavat äänestäjiään heidän kuuntelemisensa sijaan ja ajavat päätöksiä läpi demokratian kannalta arveluttavasti, valittaisiin uudestaan valtuustoon. Yhteiskuntaopin opettajat ovat opettaneet, että kunnanvaltuutettujen tehtävä on ajaa kuntalaisten etuja, mutta meillä valtuutetut ovat ilmeisesti oppineet asiat erilailla - kummatko tulisi vaihtaa.

Parhain terveisin,

Otto Huhta

Palokan Lukion opp.kunnan pj.