Palokan ja
Vaajakosken omalla lukiolla on vetovoimaa
Palokan yläkoulun ja lukion vanhemmista koostuva
ryhmä suunnitteli ja toteutti lokakuussa kyselytutkimuksen Palokan ja
Vaajakosken lukioiden oppilaille. Kysely kohdistui erilaisiin lukiovalintoihin,
opiskelutyytyväisyyteen ja koulumatkoihin liittyviin seikkoihin, ja oppilaat vastasivat siihen
nimettömästi. Kyselyn tulokset analysoi tutkija Ari Huhta Jyväskylän
yliopistosta, jolta löytyvät myös kyselylomakkeet ja tarkemmat tulokset
(ari.huhta@jyu.fi). Valtaosa molempien lukioiden oppilaista vastasi kyselyyn,
joten sen tulokset edustavat varsin tarkasti heidän näkemyksiään.
Lähilukioille on kysyntää ja
tarvetta
Palokan lukiolaisten ylivoimaisesti useimmin mainitsema peruste lukion
valinnalle oli lukion sijainti lähellä kotia (85% oppilaista kertoi tämän
yhdeksi, joskus ainoaksikin syyksi) ja siitä aiheutuvat edut, esimerkiksi,
ettei turhaan matkustamiseen hukkaannu aikaa ja rahaa, koulupäivä on lyhyempi
ja ei niin väsyttävä tai että on mahdollista kävellä tai pyöräillä kouluun.
Lukion läheisyys oli myös Vaajakosken lukiolaisten useimmin mainitsema peruste
(35%), mutta koska sen oppilaat tulevat monilta eri suunnilta ja osa kaukaakin,
tämä syy ei noussut niin määräävään asemaan kuin Palokassa. Valtaosa oppilasta
näyttää myös pitävän kumpaakin lukiota mieluisana opiskelupaikkana:
vastauksissa nousevat esille mm. hyvä ilmapiiri (Palokassa 41%, Vaajakoskella
36%), opetuksen laatu (14 & 11%), sopivan kokoinen, pieni lukio (25% &
12%) ja sopivan pienet ryhmäkoot, varsinkin Palokassa (16%).
Kun nämä tulokset yhdistetään tietoon, että homeongelmat vähensivät
molempien lukioiden hakijamäärät puoleen - ensisijaisten hakijoiden määrän
vieläkin rajummin - on selvää, että mm. Haahtelan raportissa esitetty perustelu
kaupungin lukioiden ylivoimaisesta vetovoimasta ei pidä paikkaansa. Sopivan
kokoinen, terve ja lähellä sijaitseva lukio riittää monille oppilaille
perusteeksi valita lukio. Jos alueella on riittävä väestöpohja, kuten Palokassa
ja Vaajakoskella on, riittää niistä hakijoita sekä omaan alueelliseen lukioon
että keskikaupungin lukioihin.
Haluavatko Palokan lukiolaiset
Harjulle?
Palokan alueella (ml. Ritoniemi, Keski-Palokka, Saarenmaa) asuvista
lukiolaisista 89% haluaisi mieluummin opiskella Palokassa kuin Harjulla, jos
Palokassa olisi uudet tilat. Suurin osa muualta tulevista Palokan lukiolaisista
(70%) oli samaa mieltä - monet Harjun valinneista kertoivat syyksi lyhyemmän
tai helpomman koulumatkan. Vaikka sisäilma- ja tilaongelmat harmittivatkin
hyvin monia vastaajia, heistä valtaosa haluaisi kuitenkin mieluummin käydä ensi
lukuvuoden Palokan lukion vanhoissa tiloissa kuin Harjulla (80% palokkalaisista
ja 56% muualla asuvista - muutama prosentti ei lisäksi osannut sanoa, kumpi
olisi parempi vaihtoehto).
Haluavatko Vaajakosken
lukiolaiset pysyä Harjulla?
Julkisuudessa on esitetty, että Vaajakosken lukiolaiset ovat tyytyväisiä
Harjulla käyntiin - mitä asiasta kertoo tutkimukseen perustuva tieto? Opiskelijat
ovatkin tyytyväisiä Harjuun, mutta pääosin nämä ovat niitä, jotka asuvat
nykyisen lukion lähellä. Sen sijaan 59% Vaajakoskella asuvista opiskelijoista
haluaisi mieluummin opiskellaVaajakoskella sijaitsevassa lukiossa, ja muualla
asuvistakin noin 14%. Lisäksi muutama prosentti ei osannut päättää. Asuinalue
ratkaisee siis tässäkin tapauksessa melko pitkälle kummassa paikassa
haluttaisiin mieluummin opiskella.
Yläkoulun ja lukion yhteiset
opettajat
Kysely ei suoraan tiedustellut oppilaiden näkemystä kysymykseen onko väliä
sillä, että lukiossa on osittain samoja opettajia kuin yläkoulussa. Kun
kysyttiin syitä Palokan / Vaajakosken lukion valintaan, 22% Palokan ja 6%
Vaajakosken lukion oppilaista mainitsi koulun tuttuuden (opettajat, käytänteet,
tilat) yhdeksi valintaperusteeksi. Yläkoulun puolelta tutut opettajat olivat
siis osalle oppilaista yksi syy valita tietty lukio. Palokassa noin 80%
opettajista on yhteisiä lukiolle ja yläkoululle; lukion siirtäminen Harjulle
katkaisisi tai hankaloittaisi huomattavasti nykyistä yhteistyötä. Palokan ja
Vaajakosken lukioiden yhteiset opettajat ovat huomanneet, että välitunnin aika
eri riitä siirtymiseen Palokan ja Harjun välillä, mikä vaikeuttaa aineiden
sijoittelua lukujärjestykseen.
Riittävätkö Harjun tilat kahdelle
lukiolle ja ammattioppilaitokselle?
Vaajakosken lukiolaisten useimmin mainitsema ongelma oli pitkät ruokajonot
ja ahdas ruokala: 19% kaikista, mutta peräti 33% ensimmäisen vuoden
opiskelijoista mainitsi ne. Lisäksi 12 prosentilla oli jotain muuta
valittamisen aihetta tiloista tai kalusteista. Tämä pistää miettimään, onko
Palokan lukion siirtämistä Harjulle suunniteltu loppuun asti eli mitä Harjun
lukion oppilasmäärän kasvattaminen käytännössä tiloilta vaatii.
Lukion siirto Harjulle merkitsee
sen identiteetin täydellistä muutosta
Tämä tutkimus vahvistaa asian, joka jo muutenkin oli tiedossa: kun
Vaajakosken lukio muutti Harjulle, sen hakijakunta muuttui radikaalisti. Vain
vähemmistö uusista opiskelijoista on vaajakoskelaisia (24%) kun heidän
osuutensa vanhemmista opiskelijoista on lähes kaksikertainen. Kun ottaa huomioon
sen, että reilu kolmannes Vaajakoskelta tulleista 1. vuoden opiskelijoista
ilmoitti yhdeksi hakuperusteeksi lupauksen halvoista tai jopa ilmaisista
bussilipuista (lupaus, jota ei pidettykään, kuten moni vastaaja totesi),
vaajakoskelaisten osuus hakijoista ei liene kasvussa tulevaisuudessakaan.
Parin vuoden kuluttua on itse asiassa kyseenalaista puhua 'Vaajakosken'
lukiosta. Samoin tulee käymään Palokan lukiolle, jos se siirtyy useaksi
vuodeksi Harjulle. Palokan yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille lokakuussa tehty
kysely osoittaakin, että vain alle 10% niistä, jotka suunnittelevat hakemista
lukiokoulutukseen aikoo hakea Palokan lukioon, jos se sijaitsee Harjulla.
Lukion siirto Vaajakoskelta tai Palokasta Harjulle vaikuttaa myös siihen,
että sinne hakeutuvat entistä enemmän myös sellaiset oppilaat, jotka eivät
muualle pääse. Vastaavasti peruskoulun hyvin suorittaneiden hakijoiden osuus
vähenee selvästi, kuten Vaajakosken lukion kokemukset osoittavat. Vaajakosken
lukion 1. vuoden opiskelijoiden keskiarvo on tilastollisesti merkitsevästi
heikompi kuin vanhempien oppilaiden. Palokassa näin ei ole. Vaajakosken 1.
vuoden opiskelijoista 29% sanoi suoraan, että yksi (usein ainut mainittu)
valintaperuste oli, ettei opiskelija päässyt muihin lukioihin; lisäksi 27%
heistä esitti asian epäsuoremmin ('riittävä' tai 'sopiva' keskiarvo) - yhteensä
siis 56%. Vaajakosken lukion vanhemmilla oppilailla ja Palokan oppilailla tämä
peruste lukion valinnalle esiintyi vain 12 - 22% oppilaista.
Lihasvoimasta moottorin varaan
Palokan lukio oppilaiden keskimääräinen yhdensuuntainen koulumatka kasvaisi
oppilaiden oman arvion mukaan noin 3,5 kilometristä noin 9 kilometriin, ja
siihen kuluva aika luonnollisesti kasvaisi nykyisestä vähintään
kaksinkertaiseksi, monilla enemmänkin. Vaajakosken lukion oppilaiden
keskimääräinen koulumatka ja -aika ei sen sijaan muuttuisi, vaikka lukio
siirtyisi takaisin Vaajakoskelle. Keskimääräisen muutoksen pienuus peittää
kuitenkin sen, että osalla oppilaista matka lyhenisi huomattavasi (Vaajakosken
suunnalla asuvat) ja toisilla taas vastaavasti pitenisi (esim. keskustan
alueella asuvat).
Palokan lukion oppilaista valtaosa (noin 83%) asuu korkeintaan viiden
kilometrin päässä koulusta. Näistä oppilasta 85% kulkee nykyään jalan tai pyörällä
lähes joka päivä. Jos lukio siirtyisi Harjulle, suurin osa heistä vaihtaisi
kulkuvälineen bussiksi, henkilöautoksi, mopoksi tai muuksi moottoriajoneuvoksi.
Vain noin 10-15% pystyisi tai haluaisi jatkaa koulunkäyntiä jalan tai pyörällä.
Vaajakosken / Harjun oppilaista vain vajaat 20% kulkee lukioon jalan tai
pyörällä, joten siellä muutos olisi pikemminkin niin päin, että nyt
moottoriajoneuvolla kulkijoita siirtyisi enemmän jalankulkuun tai pyörällä
ajoon kuin päinvastoin. Koska Vaajakosken lukioon tullaan niin monilta eri
suunnilta ja etäisyyksiltä, kulkuvälineen vaihdokset eivät siellä olisi kuitenkaan
niin yleisiä kuin Palokassa.