Palokan ja Vaajakosken omalla lukiolla on vetovoimaa

 

 

Palokan yläkoulun ja lukion vanhemmista koostuva ryhmä suunnitteli ja toteutti lokakuussa kyselytutkimuksen Palokan ja Vaajakosken lukioiden oppilaille. Kysely kohdistui erilaisiin lukiovalintoihin, opiskelutyytyväisyyteen ja koulumatkoihin liittyviin  seikkoihin, ja oppilaat vastasivat siihen nimettömästi. Kyselyn tulokset analysoi tutkija Ari Huhta Jyväskylän yliopistosta, jolta löytyvät myös kyselylomakkeet ja tarkemmat tulokset (ari.huhta@jyu.fi). Valtaosa molempien lukioiden oppilaista vastasi kyselyyn, joten sen tulokset edustavat varsin tarkasti heidän näkemyksiään.

 

Lähilukioille on kysyntää ja tarvetta

 

Palokan lukiolaisten ylivoimaisesti useimmin mainitsema peruste lukion valinnalle oli lukion sijainti lähellä kotia (85% oppilaista kertoi tämän yhdeksi, joskus ainoaksikin syyksi) ja siitä aiheutuvat edut, esimerkiksi, ettei turhaan matkustamiseen hukkaannu aikaa ja rahaa, koulupäivä on lyhyempi ja ei niin väsyttävä tai että on mahdollista kävellä tai pyöräillä kouluun. Lukion läheisyys oli myös Vaajakosken lukiolaisten useimmin mainitsema peruste (35%), mutta koska sen oppilaat tulevat monilta eri suunnilta ja osa kaukaakin, tämä syy ei noussut niin määräävään asemaan kuin Palokassa. Valtaosa oppilasta näyttää myös pitävän kumpaakin lukiota mieluisana opiskelupaikkana: vastauksissa nousevat esille mm. hyvä ilmapiiri (Palokassa 41%, Vaajakoskella 36%), opetuksen laatu (14 & 11%), sopivan kokoinen, pieni lukio (25% & 12%) ja sopivan pienet ryhmäkoot, varsinkin Palokassa (16%).

 

Kun nämä tulokset yhdistetään tietoon, että homeongelmat vähensivät molempien lukioiden hakijamäärät puoleen - ensisijaisten hakijoiden määrän vieläkin rajummin - on selvää, että mm. Haahtelan raportissa esitetty perustelu kaupungin lukioiden ylivoimaisesta vetovoimasta ei pidä paikkaansa. Sopivan kokoinen, terve ja lähellä sijaitseva lukio riittää monille oppilaille perusteeksi valita lukio. Jos alueella on riittävä väestöpohja, kuten Palokassa ja Vaajakoskella on, riittää niistä hakijoita sekä omaan alueelliseen lukioon että keskikaupungin lukioihin.

 

Haluavatko Palokan lukiolaiset Harjulle?

 

Palokan alueella (ml. Ritoniemi, Keski-Palokka, Saarenmaa) asuvista lukiolaisista 89% haluaisi mieluummin opiskella Palokassa kuin Harjulla, jos Palokassa olisi uudet tilat. Suurin osa muualta tulevista Palokan lukiolaisista (70%) oli samaa mieltä - monet Harjun valinneista kertoivat syyksi lyhyemmän tai helpomman koulumatkan. Vaikka sisäilma- ja tilaongelmat harmittivatkin hyvin monia vastaajia, heistä valtaosa haluaisi kuitenkin mieluummin käydä ensi lukuvuoden Palokan lukion vanhoissa tiloissa kuin Harjulla (80% palokkalaisista ja 56% muualla asuvista - muutama prosentti ei lisäksi osannut sanoa, kumpi olisi parempi vaihtoehto).

 

Haluavatko Vaajakosken lukiolaiset pysyä Harjulla?

 

Julkisuudessa on esitetty, että Vaajakosken lukiolaiset ovat tyytyväisiä Harjulla käyntiin - mitä asiasta kertoo tutkimukseen perustuva tieto? Opiskelijat ovatkin tyytyväisiä Harjuun, mutta pääosin nämä ovat niitä, jotka asuvat nykyisen lukion lähellä. Sen sijaan 59% Vaajakoskella asuvista opiskelijoista haluaisi mieluummin opiskellaVaajakoskella sijaitsevassa lukiossa, ja muualla asuvistakin noin 14%. Lisäksi muutama prosentti ei osannut päättää. Asuinalue ratkaisee siis tässäkin tapauksessa melko pitkälle kummassa paikassa haluttaisiin mieluummin opiskella.

 

Yläkoulun ja lukion yhteiset opettajat

 

Kysely ei suoraan tiedustellut oppilaiden näkemystä kysymykseen onko väliä sillä, että lukiossa on osittain samoja opettajia kuin yläkoulussa. Kun kysyttiin syitä Palokan / Vaajakosken lukion valintaan, 22% Palokan ja 6% Vaajakosken lukion oppilaista mainitsi koulun tuttuuden (opettajat, käytänteet, tilat) yhdeksi valintaperusteeksi. Yläkoulun puolelta tutut opettajat olivat siis osalle oppilaista yksi syy valita tietty lukio. Palokassa noin 80% opettajista on yhteisiä lukiolle ja yläkoululle; lukion siirtäminen Harjulle katkaisisi tai hankaloittaisi huomattavasti nykyistä yhteistyötä. Palokan ja Vaajakosken lukioiden yhteiset opettajat ovat huomanneet, että välitunnin aika eri riitä siirtymiseen Palokan ja Harjun välillä, mikä vaikeuttaa aineiden sijoittelua lukujärjestykseen.

 

Riittävätkö Harjun tilat kahdelle lukiolle ja ammattioppilaitokselle?

 

Vaajakosken lukiolaisten useimmin mainitsema ongelma oli pitkät ruokajonot ja ahdas ruokala: 19% kaikista, mutta peräti 33% ensimmäisen vuoden opiskelijoista mainitsi ne. Lisäksi 12 prosentilla oli jotain muuta valittamisen aihetta tiloista tai kalusteista. Tämä pistää miettimään, onko Palokan lukion siirtämistä Harjulle suunniteltu loppuun asti eli mitä Harjun lukion oppilasmäärän kasvattaminen käytännössä tiloilta vaatii.

 

Lukion siirto Harjulle merkitsee sen identiteetin täydellistä muutosta

 

Tämä tutkimus vahvistaa asian, joka jo muutenkin oli tiedossa: kun Vaajakosken lukio muutti Harjulle, sen hakijakunta muuttui radikaalisti. Vain vähemmistö uusista opiskelijoista on vaajakoskelaisia (24%) kun heidän osuutensa vanhemmista opiskelijoista on lähes kaksikertainen. Kun ottaa huomioon sen, että reilu kolmannes Vaajakoskelta tulleista 1. vuoden opiskelijoista ilmoitti yhdeksi hakuperusteeksi lupauksen halvoista tai jopa ilmaisista bussilipuista (lupaus, jota ei pidettykään, kuten moni vastaaja totesi), vaajakoskelaisten osuus hakijoista ei liene kasvussa tulevaisuudessakaan. Parin vuoden kuluttua on itse asiassa kyseenalaista puhua 'Vaajakosken' lukiosta. Samoin tulee käymään Palokan lukiolle, jos se siirtyy useaksi vuodeksi Harjulle. Palokan yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille lokakuussa tehty kysely osoittaakin, että vain alle 10% niistä, jotka suunnittelevat hakemista lukiokoulutukseen aikoo hakea Palokan lukioon, jos se sijaitsee Harjulla.

 

Lukion siirto Vaajakoskelta tai Palokasta Harjulle vaikuttaa myös siihen, että sinne hakeutuvat entistä enemmän myös sellaiset oppilaat, jotka eivät muualle pääse. Vastaavasti peruskoulun hyvin suorittaneiden hakijoiden osuus vähenee selvästi, kuten Vaajakosken lukion kokemukset osoittavat. Vaajakosken lukion 1. vuoden opiskelijoiden keskiarvo on tilastollisesti merkitsevästi heikompi kuin vanhempien oppilaiden. Palokassa näin ei ole. Vaajakosken 1. vuoden opiskelijoista 29% sanoi suoraan, että yksi (usein ainut mainittu) valintaperuste oli, ettei opiskelija päässyt muihin lukioihin; lisäksi 27% heistä esitti asian epäsuoremmin ('riittävä' tai 'sopiva' keskiarvo) - yhteensä siis 56%. Vaajakosken lukion vanhemmilla oppilailla ja Palokan oppilailla tämä peruste lukion valinnalle esiintyi vain 12 - 22% oppilaista.

 

Lihasvoimasta moottorin varaan

 

Palokan lukio oppilaiden keskimääräinen yhdensuuntainen koulumatka kasvaisi oppilaiden oman arvion mukaan noin 3,5 kilometristä noin 9 kilometriin, ja siihen kuluva aika luonnollisesti kasvaisi nykyisestä vähintään kaksinkertaiseksi, monilla enemmänkin. Vaajakosken lukion oppilaiden keskimääräinen koulumatka ja -aika ei sen sijaan muuttuisi, vaikka lukio siirtyisi takaisin Vaajakoskelle. Keskimääräisen muutoksen pienuus peittää kuitenkin sen, että osalla oppilaista matka lyhenisi huomattavasi (Vaajakosken suunnalla asuvat) ja toisilla taas vastaavasti pitenisi (esim. keskustan alueella asuvat).

 

Palokan lukion oppilaista valtaosa (noin 83%) asuu korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta. Näistä oppilasta 85% kulkee nykyään jalan tai pyörällä lähes joka päivä. Jos lukio siirtyisi Harjulle, suurin osa heistä vaihtaisi kulkuvälineen bussiksi, henkilöautoksi, mopoksi tai muuksi moottoriajoneuvoksi. Vain noin 10-15% pystyisi tai haluaisi jatkaa koulunkäyntiä jalan tai pyörällä. Vaajakosken / Harjun oppilaista vain vajaat 20% kulkee lukioon jalan tai pyörällä, joten siellä muutos olisi pikemminkin niin päin, että nyt moottoriajoneuvolla kulkijoita siirtyisi enemmän jalankulkuun tai pyörällä ajoon kuin päinvastoin. Koska Vaajakosken lukioon tullaan niin monilta eri suunnilta ja etäisyyksiltä, kulkuvälineen vaihdokset eivät siellä olisi kuitenkaan niin yleisiä kuin Palokassa.