Palokan alueen asukkaiden vetoomus järjestelytoimikunnalle, sivistys- sekä talous- ja investointityöryhmälle

Saaja: Uuden Jyväskylän järjestelytoimikunta, sivistys- sekä talous- ja investointityöryhmä

Lähettäjä: Palokan alueen asukkaat

Asia: Palokan alueen lukio, ylä- ja alakoulujärjestelyt

Alustava 2. raakaversio! Kommentteja saa esittää: vesal@jyu.fi

Me Jyväskylän maalaiskunnan ja erityisesti Palokan alueen asukkaat olemme tyrmistyneinä seuranneet Uuden Jyväskylän tulevia koulujärjestelyjä. Toivomme todella, että kuulemamme asiat ovat vain keskustelun pohjaksi tehtyjä, eivätkä lopullisia päätöksiä.

Ainoa julkisuudessa esillä ollut ehdotus lukioverkoston uudistamisesta on järjestelytoimikunnan palkkaaman konsultin tekemä, ja siinä ehdotetaan kahden maalaiskunnassa olevan lukion (Palokan ja Vaajakosken) lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä Viitaniemeen valmistuvaan suurlukioon.

Me allekirjoittaneet vastustamme esitystä Palokan lukion lakkauttamista seuraavassa luetelluista syistä. Perustelemme syitä tarkemmin tämän vetoomuksen liitteessä ja esitämme siellä myös vaihtoehtoisia järjestelyjä tilanteen ratkaisemiseksi. Ehdotamme, että päättäjät harkitsevat vakavasti näitä vaihtoehtoisia järjestelyjä.

• Lukioita ehdotetaan lakkautettavaksi alueilta, jotka ovat sekä väestöennusteiden että jo tehtyjen kaavoituspäätösten mukaan Jyvässeudun suurimpia kasvualueita. On vaikea kuvitella syitä, joilla näin selkeä peruste lukion säilyttämiselle voitaisiin ohittaa. Päinvastoin: tiedot tulevasta väestökehityksestä antavat aihetta investoida vielä nykyistä enemmän mm. Palokan koulurakentamiseen.
• Muutoksesta aiheutuu huomattavia taloudellisia lisäkustannuksia palokkalaisille lukiolaisille ja heidän perheilleen, joiden täytyy kulkea kaupunkiin busseilla tai autoilla.
• Maalaiskuntalaiset lukiolaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan kaupunkilaisiin verrattuna koulumatkaan hukkaantuvan ajan takia. Jo yksi tunti ylimääräistä koulumatkaa päivässä (=190 h/vuosi) merkitsee noin 24 kahdeksantuntista päivää oppilasta kohti.
• Muutos sotii kaikkia kestävän kehityksen periaatteita vastaan, koska se lisää liikennettä ja ruuhkia ja sitä kautta saastumista.
• Muutos vähentää välillisesti ja välittömästi nuorten päivittäisen liikunnan määrää. Jos huoli nykynuorten fyysisen kunnon huononemisesta otetaan tosissaan, tällaisiin hyötyliikuntaa automaattisesti vähentäviin ratkaisuihin ei pitäisi ryhtyä.
• Jo edellä esitetyt asiat antavat aihetta olettaa, että nykyisen esityksen kustannuslaskelmat eivät ota huomioon kaikkia todellisia kustannuksia eri osapuolille. Lisäksi niistä puuttuvat arvioit erilaisten ratkaisujen vaikutuksista verokertymiin ja sitä kautta tuleviin säästöihin.
• Monista opetuksellisista syistä johtuen suunniteltu Viitaniemen mammuttilukio on epätoivottava. Oppimisongelmat, syrjäytymisen vaara, järjestyshäiriöt ym. ovat suuremmat, koska suurissa joukoissa yksilöt ja heidän tarpeensa ja ongelmansa jäävät helpommin huomaamatta kuin pienemmässä lukiossa, jossa on edes mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa.

Palokan lukion säilyttämiselle Palokassa on siis monia painavia syitä. Esitämme, että tulevan Jyväskylän päättäjät harkitsevat vakavasti vaihtoehtoisia järjestelyjä, joista muutamia esittelemme tarkemmin tämän vetoomuksen liitteessä.

Ehdotukset lyhyesti:

• Alueelliset lukiot, mm. Palokan lukio/kansalaisopisto/kirjastorakennuksen kiirehtiminen.
• Palokkaan lisäksi järkevän kokoiset yksiköt yläkouluille.
• Riittävästi terveitä ja riittävän lähellä asukkaita olevia alakouluja ja päiväkoteja.

Lopuksi me allekirjoittaneet tuomme esille vakavan huolemme tavasta, jolla lukioverkkoasiaa on tähän mennessä valmisteltu: se on ollut epädemokraattista ja läpinäkymätöntä. On käsittämätöntä, että asiaan palkatulta konsultilta saadaan/pyydetään vain yksi ehdotus sen sijaan, että normaaliin tapaan pyydettäisiin aidosti ja monipuolisesti analysoimaan erilaisia vaihtoehtoja sekä niiden etuja ja haittoja erilaisista näkökohdista lähtien. Yhtä käsittämätöntä on se, ettei suunnittelussa ole heti alusta pitäen otettu huomioon pedagogisia seikkoja, vaikka kysymys on koulujärjestelmän suunnittelusta. Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto hyväksyi aikanaan ajatuksen lukioverkoston uudelleen suunnittelusta, mutta ei varmasti tarkoittanut tällä päätöksellään sitä, että kolmesta maalaiskunnan lukiosta lakkautettaisiin kaksi suurinta. Tätä osoittaa jo sen päätös Palokan lukion/kansalaisopiston/kirjaston uudisrakennuksen tekemisestä, joka nyttemmin on uusissa hallintorakenteissa torpedoitu. Toivottavasti lukioverkon tähänastinen suunnittelutapa ei tule toistumaan Jyväskylässä, sillä se ei todellakaan edistä eri alueiden välistä yhteistoimintaa ja yhteishenkeä.

Lukio-vetoomuksen liiteosa

Maalaiskunnan alueella on perinteisesti voinut käydä lukiota kolmessa taajamassa. Näin kukin maalaiskunnan lukiolainen on voinut valita itselleen koulun, johon koulupäivästä ei koulumatkaan mene kohtuuttomasti aikaa. Suurin osa on voinut tehdä koulumatkan kestävän kehityksen mukaisesti jalan tai polkupyörällä.

Nyt järjestelytoimikunnan ehdotuksessa on kahden kunnan alueella olevan lukion lakkauttaminen. Tämä eriarvoistaa uuden kunnan asukkaita asuinpaikan perusteella törkeällä tavalla. On ymmärrettävää, että joitakin palveluja tulee voida yhdistää, mutta palveluiden yhdistämisestä aiheutuvat haitat eivät saa koskea yksipuolisesti ihmisiä sen perusteella, minkä alueen ovat aikanaan he asuinkunnakseen valinneet. Nyt esitetyssä ratkaisussa maalaiskunnasta tulevien lukiolaisten koulupäivä on merkittävästi pidempi kuin kaupunkilaisten. Lisäksi siirtyminen pidentyneiden etäisyyksien takia tulee suorittaa moottoriajoneuvoilla, mikä on kestävän kehityksen vastaista. Jos kaikki maalaiskunnan lukiolaiset käyttäisivät julkisia kulkuneuvoja, merkitsisi tämä nykyisillä bussilipun/polttoaineen hinnoilla 5 miljoonan euron kuluerää maalaiskunnan asukkaille seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä on puolet kunnollisen koulurakennuksen hinnasta savuna taivaalle!

Palokan alue on selvitysmiehen mukaan asukasluvultaan voimakkaasti kasvava keskus. Nyt Palokan yläkoulussa on liki 600 oppilasta ja määrän odotetaan vielä nousevan seuraavan 10 vuoden aikana. Tällaisenaankin koulu on oppilasmäärältään jo liiankin suuri. Nyt tehtävien ratkaisujen tulee edustaa pitkälläkin aikavälillä kestäviä periaatteita. Ilman kaavoitettuja asuinalueitaankin Palokan alakoulujen kapasiteetti on jo äärirajoillaan.

Palokan alueelta puuttuvat myös kunnolliset liikunta - ja kerhotilat.

Ehdotammekin, että järjestelytoimikunnat harkitsevat vakavasti seuraavan suuntaista ratkaisua:

• Palokkaan suunniteltu lukio/kansalaisopisto/kirjastorakennus toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Näin saadaan kohtuullisessa ajassa Palokkaan 450 oppilaspaikkaa lisää. Aluksi Palokan lukio toimii tiloissa n. 250 oppilaan lukiona, mutta kasvaa yli 300 oppilaan lukioksi. Samalla lukiorakennus toimii yläkoulun väistötilana yläkoulun uudisrakentamisen aikana.
• Vanha Palokan koulukeskus puretaan ja sen tilalle rakennetaan n. 500 oppilaan yläkoulu. Koulurakennuksen tiloihin tehdään sarjapeleihin riittävä liikuntahalli, joka koulukäytössä saadaan riittämään oman koulun lisäksi viereisen lukion tarpeisiin. Tarvittaessa Jokelan koulun 6.- ja mahdollisesti 5.- luokkalaisia siirretään uuden yläkoulun tiloihin. Samoin Tyyppälän koulun 5. ja 6. -luokkalaisia.
• Euromarketin läheisyyteen rakennetaan toinen n. 300-400 oppilaan yläaste palvelemaan Palokan länsipuolen/Mannilan asukkaita. Näin saadaan koulujen oppilaskoot pidetyksi järkevissä mittasuhteissa.
• Tyyppälän alakoulu rakennetaan uudelleen ja sinne sijoitetaan alakoulun lisäksi päiväkoti ja erityisesti esikoulu. Tyyppälän kouluun tulee oppilaita myös entisen rajan itäpuolelta.

Toisena vaihtoehtona Palokan lukio ja Palokan pienennetty yläaste voisivat jatkaa yhteisissä tiloissa (uudisrakennus). Muut rakennukset kuten edellä. Tämän vaihtoehdon huonompana puolena on se, että yläasteen/lukion uudisrakentamisen ajaksi ei ole hyviä väistötiloja. Lisäksi ratkaisu ei anna niin paljoa joustavuutta jatkossa tilojen käytön suhteen.

Esittämillämme järjestelyillä Jyväskylällä olisi mahdollisuus säilyä arvostettuna koulukaupunkina. Toimikunnan ehdotuksen mukaisilla jättilukioilla Jyväskylä olisi epäilemättä tunnettu koulukaupunki - mutta lähinnä siitä, että, syrjäytyneiden määrä ylittäisi maan keskiarvot. Tavoitteenahan pitää olla koulukaupungin kunnollisen maineen mukaisesti pedagogisestikin pitkälle kestävät ratkaisut!

Järjestelytoimikunta on laskenut koulurakennusten kustannuksia varsin yksipuolisesti. Esimerkiksi 10 miljoonaa euroa maksava rakennus tuottaa kuitenkin merkittävän osan hinnastaan takaisin kaupungille verotuloina. Lisäksi Viitaniemen saneeraus lukiokäyttöön on aliarvioitu kustannusvaikutuksiltaan. Samoin Jyväskylän alueella on rakennustoiminta vähäistä ja rakennusväkeä on työttömänä. Siksi alueelle tarvittaisiin rakennustoimintaa.

Kahden vaihtoehtojen vertailua kootusti

Perusajatus on, että ison lukion ainoana perusteena näyttää olevan lyhytaikaisesti lasketut investointikustannukset. Juuri taloudellisia arvoja enempää ei ison lukien eduksi jääkään. Opettajakustannuksiin pitää laskea oppilaslukuja, ei koulujen määrää. Tällöin yhden ison tai useamman pienen koulun tapauksessa opettajamäärät ovat suurinpiirtein samat. Pedagogisesti liian isot yksiköt eivät ole hyviä.

"Jättilukio" Viitaniemessä (n. 1000-1200 oppilasta)

 + investointikustannukset aluksi pienemmät
 + paremmat mahdollisuudet tarjota erikoiskursseja
 + tarpeeksi isolla luokkakoolla saatetaan säästää opettajakustannuksissa :-)
 - tiloja joudutaan joka tapauksessa saneeraamaan lukiokäyttöä varten,
   mistä seuraa kustannuksia.
 - Vanhemmat joutuisivat merkittävällä tavalla subventoimaan sijoitusta
   matkakustannusten muodossa.
 - maalaiskuntalaiset eriarvoisessa asemassa pidemmän koulupäivän johdosta
 - muutos vähentää liikuntaa sekä suoraan että epäsuorasti. Suoraan siten,
   että päivittäinen kävelymatka bussibysäkille on useimmille lukiolaisille
   lyhyempi kuin kävely/pyörämatka Palokan lukioon. Ero on tietysti
   vieläkin suurempi niillä, jotka nousevat oman auton kyytiin
   kotipihastaan. Epäsuorasti liikuntaa vähentää se että kaikki bussissa /
   autossa istuttu koulumatka-aika on pois jostakin muusta, esimerkiksi
   liikunnasta vapaa-ajalla.
 - Isossa koulussa oppilaiden ongelmia (kuten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä)
   on vaikeampaa havaita - seurauksena psyykkisten ongelmien lisääntyminen.
 - esimekiksi opintojen ohjaajat eivät saa henkilökohtaista kontaktia
   kaikkien oppilaiden kanssa
 - väestöryhmien "lokeroituminen" kun ollaan tekemisissä vaan muutaman vuoden
   ikähaarukassa olevien kanssa (1200 16-18 vuotiasta jättikampuksella).
 - ruokailujen järjestäminen hankalaa
 - liikuntatilojen ongelmat
 - ylioppilaskirjoitusten ongelmat
 - ei tiloja joissa koko koulu voi kokoontua => ei yhteishenkeä
 - suuressa lukiossa on käytännön syistä vaikeaa, ellei mahdotonta, järjestää
   toimintaa, jolla luodaan ryhmähenkeä esim.  kaikille uusille oppilaille.
 - Viitaniemi ei sittenkään ole ydinkaupunkia, joten sieltä on "pitkä matka kaikkialle",
   myös sujuvia/normaaleja liikenneyhteyksiä ajatellen.
 - "saneeratut" tilat.  Kuka takaa toimivuuden?
 - muutoksen yhteydessä heitetään hukkaan koko se suunnittelu-/valmistelutyö,
   joka on tehty Palokan uuden lukio/kansalaisopisto/kirjastorakennuksen
   eteen.  Lisäksi muutoksen tullessa kansalaisopiston tilojen ja kirjaston
   tilojen saaminen Palokkaan viivästyy edelleen yli vuoden aikataulusta
   josta jo nyt ollaan 10 vuotta jäljessä!
 - miksei osaa Jyväskylän Lyseon toimintoja ole ehdotettu siirrettäväksi
   uuteen lukioon?  Pienentämällä Lyseon saneerausta säästettäsiin miljoonia!
 - kannattaako kaikkia munia laittaa samaan koriin.  Koulujen kanssa on
   Jyvässeudulla paljon ongelmia.  Entä jos tämän kokoisessa koulussa
   tulee terveysongelmia.  Mihin koulu voi väistää?
 - myöskään kaksoistutkinnon merkitystä ei saa ylikorostaa, se koskee
   kuitenkin verraten pientä väestöryhmää (alle 7% keskiasteen koulutuksen
   ikäryhmästä). Tällaisten argumenttien perusteella ei saa rangaista
   varsinaiseen lukiotyöhön keskittyviä. Lisäksi kaksoistutkinnon suorittajat
   vievät usein koulutuspaikan sellaiselta, joka sitä todella haluaisi.
 - Palokan lukion nykyinen pienentyminen johtuu paljolti siitä, että
   koulutilojen sisäilmaongelmat ovat johtaneet oppilaiden pakolliseen
   hakeutumiseen muihin kouluihin.  Esimerkiksi viime keväänä yli 80%
   9.-luokkalaisista kärsi sisäilmaongelmista.

Alueelliset lukiot: (300-400 oppilasta)

 + oppilaat liikkuvat pääsääntöisesti lihasvoimalla
 + jos sisäliikuntatilojen puute onkin Palokan ongelma, niin sen sijaan
   ulkoilumaastot (hiihto,pururata,suunnistus yms.) ovat hienot ja lähellä kouluja
 + opettajat oppivat tuntemaan oppilaat
 + jos läheinen fyysinen yhteys yläkouluun, voi olla yhteisvirkoja
 + ruokailut ja liikunta mahdollista järjestää ilman erikoisjärjestelyjä
 + koulu mahtuu kirjoittamaan omaan liikuntasaliin, samoin juhlat
 + huolella tehty uusi rakennus on turvallinen ympäristö
 + Palokan lukio/kansalaisopisto/kirjastorakennus on jo piirustuksia myöten
   valmiiksi suunniteltu.  Näin Palokka saisi kovasti kaipaamiaan tiloja
   siedettävässä aikataulussa.
 - näennäisesti isommat investoinnit
     => osa saadaan takaisin verotuloina materiaaleista ja rakennustyövoimasta
 - ei niin hyvät mahdollisuudet erikoiskursseihin
     => 300-400 oppilaan kokoisessa lukiossa jo päästään kuitenkin kohtuullisiin
        ryhmäkokoihin yleisimmissä erikoiskursseissa.
     => nykytekniikka avuksi, videokurssit,
        etäopetus muuten (toki osa puolesta, osa vastaan)
     => erikoiskurssi-iltapäivät => 1 matkustuspäivä/viikko on halvempi kuin 5/viikko.
        tai erikoiskurssijaksot toisessa koulussa
     => erikoisia yhdistelmiä tai kaksoistutkintoa suorittavien on mahdollista
        mennä vastaavaan lukioon.  Uudessa koulupiirissä paikkoja riittää ja
        valinnan mahdollisuus on suurempi.
 - tarvitaan enemmän rehtoreita
     => voidaan hoitaa yhteisrehtoreilla ja rehtoreiden roolia muuttamalla