Ohjat ottaako oliot? Luokista luodut ilmentymät kantaemosta perityt rajapinnalla rajatut. Itsestäänkö ilmaantuvat, sanomatta siunaantuvat? Viestejä hyö viskoviksi kaiken koodin korvaajiksi. Nyt on virhe pienen pieni ei valta noin suuren suuri. Taas työ itse tehtäväksi oliot olkoonkin avuksi. Luokat luotava lujiksi vakaan vastuun kantajiksi ylläpidon ystäviksi tehtävien taitajiksi. Oman homman hoitajaksi tuodun tiedon taattajaksi sisältö sen suojaamaksi paljon piiloon pistäväksi. Perintääkin pohdittava katsottava koostamista muodostajaa muotoiltava rajapintoja raakattava. Metodeja mietittävä attribuutteja aateltava viestejäkin viskeltävä olioita ohjaillessa.
luokan esittely: class Nimi extends Isa implements Rajapinta { // 0-1 x Isa
// 0-n x Rajapinta , erot.
private yksityinen_attribuutti // vain itse näkee, 0-n x
private yksityinen_metodi // 0-n x
protected suojattu_attribuutti // perillinen näkee 0-n x
protected suojattu_metodi // 0-n x
public julkinen_attribuutti_paha // kaikki näkee 0-n x WWW
public julkinen_metodi // 0-n x
package paketin_attribuutti // paketissa näkee 0-n x
package paketin_metodi // 0-n x, package on oletus
}
attr kuten muuttuja
attrib.esitt. tyyppi attr;
metodin esitt. kuten aliohjelman esittely
viit.olion metod: olio.metodin_nimi(param,param) // 0-n x param
isäluokan
metodiin viit. super.metodin_nimi(param,param)
muodostaja Nimi(param_lista) // voi olla monta eri param_listoilla
Luvun esimerkkikoodit:
http://www.mit.jyu.fi/~vesal/kurssit/ohj2/moniste/esim/olioalk/
Tähän lukuun on kasattu suuri osa olioihin liittyvää asiaa yhden esimerkin valossa. Esimerkin yksinkertaisuuden takia se ei anna joka tilanteessa täyttä hyötyä esitetyistä ominaisuuksista. Lisäksi asiaa voi olla yhdelle lukukerralla liikaa ja esimerkiksi perintä, rajapinnat ja polymorfismi kannattaa ehkä jättää myöhemmälle lukukerralle.