Kullakin ohjelmointikielellä on omat etunsa. Pascal on hyvin tyypitetty kieli ja sillä ei ole aloittelijankaan niin helppo tehdä eräitä tyypillisiä ohjelmointivirheitä kuin muilla kielillä. Standardi Pascal on kuitenkin hyvin suppea ja siitä puuttuu esim. merkkijonojen käsittely.
Turbo Pascalin laajennukset tekevät kielestä erinomaisen ja nopean kääntäjän ja UNIT- kirjastojen ansiosta se on todella miellyttävä käyttää. Nykyisin lisäksi Delphi- sovelluskehittimen kielenä on juuri Turbo Pascalista laajennettu Object Pascal. Delphi on eräs merkittävimmistä ja helppokäyttöisimmistä työkaluista Windows- ohjelmointiin. Borlandin julkaistua Kylix-sovelluskehittimen, tarjotaan myös Linux-ohjelmoijille samaa helppoutta..
BASIC- kieli on yleensä suppea kieli ja siksi helppo oppia. Lukuisten eri murteiden takia ohjelmien siirtäminen ympäristöstä toiseen on lähes mahdotonta. Microsoftin Visual Basic on kuitenkin Windows- ympäristössä nostanut Basicin jopa ohjelmankehittäjien työkaluksi. Alkuperäiset Basic-murteet olivat huonoja opiskelukieliä rajoittuneiden rakenteiden ja automaattisen muuttujanluomisen vuoksi. Visual Basicin uusimmissa versioissa on jo mukana yleisimmin tarvittavat rakenteet.
Fortran on luonnontieteellisissä sovelluksissa eniten käytetty kieli ja siihen on saatavissa laajat aliohjelmakirjastot useisiin numeriikan ongelmiin. Mikroissa kääntäjät ovat kuitenkin hitaita. Fortran- 77 standardi on eräs parhaista standardeista, jota seuraamalla ohjelma toimii lähes koneessa kuin koneessa. Fortranin uusin standardi - 90 tarjoaa ennen kielestä puuttuneet rakenteet.
ADA on Pascalin kaltainen vielä tarkemmin tyypitetty kieli, jossa on joitakin olio- ominaisuuksia. Se on Yhdysvaltain puolustusministeriön tukema kieli, joten se lienee tulevaisuuden kieliä. Sopii erityisesti raskaiden reaaliaikatoteutusten kirjoittamiseen (esim. ohjusjärjestelmät). GNU ADA tuo kääntäjän käyttämisen mahdolliseksi jokaiselle. Lisäksi ADA-95 tuo kieleen olio-ominaisuudet.
C- kieli on välimuoto Pascalista ja konekielestä. Ohjelmoijalle sallitaan hyvin suuria vapauksia, mutta toisaalta käytössä on hyvät tietotyypit ja rakenteet. Hyvä kieli osaavan ohjelmoijan käsissä, mutta aloittelija saattaa saada aikaan katastrofin. ANSI- C on suhteellisen hyvin standardoitu ja sitä seuraamalla on mahdollista saada ohjelma toimimaan pienin muutoksin myös toisessakin laiteympäristössä. Lisäksi ANSI- C :n tuoma funktioiden prototyypitys ja muutkin tyyppitarkistukset poistavat suuren osan ohjelmointivirheiden mahdollisuuksista, eivät kuitenkaan kaikkia. UNIX - käyttöjärjestelmän leviämisen myötä C on kohonnut erääksi kaikkein käytetyimmistä kielistä.
C++ on C- kielen päälle kehitetty oliopohjainen ohjelmointikieli. Aikaisemmin C- kielellä oli niin suuri merkitys, että se kannatti ehkä opetella aluksi. Nykyisin jokainen merkittävä C- kääntäjä on myös C++- kääntäjä. Oliopohjaisen ohjelmoinnin kannalta on parempi mitä aikaisemmin olio- ohjelmointi opetellaan. Valitettavasti C++ ei ole hybridikielenä ( multi paradigm ) paras mahdollinen ohjelmoinnin opetteluun. Kuitenkin paremmin opetteluun soveltuvat kielet ovat usein "leikkikieliä", kuten alkuperäinen Pascalkin oli. Delphi olisi mahtavan graafisen kirjastonsa ja kehitysympäristönsä ansiosta loistava opettelutyökalu, valitettavasti vaan lehti- ilmoituksissa harvoin haetaan Delphi- osaajia! Kohtuullisena kompromissina C++:kin voidaan valita opettelukieleksi, kunhan ei heti yritetä opetella kaikkia kielen kommervenkkeja.
Java on verkkoympäristössä tapahtuvaan ohjelmointiin kehitetty oliokieli. Javan erikoisuus on se, että se käännetään siirrettävään Java-tavukoodimuotoon. Tätä tavukoodia voidaan sitten suorittaa lähes missä tahansa ympäristössä Java-virtuaalikoneen avulla. Javaa on sanottu C++:aa yksinkertaisemmaksi, mutta kuitenkin Java kirjat ovat yhtä paksuja kuin C++ kirjatkin. Nykyisin onkin monesti niin, ettei itse kieli ole ongelma, vaan sille kehitettyjen aliohjelmakirjastojen opettelu ja käyttö. Javan suurimpana etuna on sen lähes kaikissa koneissa toimiva graafinen kirjasto. Java-työkalut kehittyvät kovaa vauhtia, valitettavasti käyttöliittymän graafiseen suunniteluun tarkoitetut työkalut eivät ole keskenään yhteensopivia.
Tämän kurssin eri versioissa on käytetty esimerkkikielenä Pascalia, C:tä, C++:aa ja nyt tässä versiossa Javaa. Kielen valinta ei suuria merkitse, ohjelmointi on kuitenkin perusteiltaan samanlaista. Joitakin vivahde-eroja kuitenkin tulee valitun kielen mukana.