Opetuksen
kehittäminen - InSitu
Vesa
Lappalainen
Tilanne
huhtikuussa 2000
Ensimmäinen
kokeilu 28.1.2000
Palautelaitteistosta
saatiin loppuvuodesta 1999 valmiiksi 35 laitteen prototyyppisarja.
Voitettavissa olleiden teknisten ongelmien jälkeen ensimmäisen kerran
laitetta kokeiltiin saliolosuhteissa 28.1.2000. Avustajina oli n. 20 laitoksen
henkilökuntaan kuuluvaa. Kokeilussa oli vielä ongelmia laitteiden
rekisteröitymisessä ja linjalla pysymisessä.
Palaute
oli kuitenkin rohkaisevaa.
Ensimmäinen
esittely opiskelijoille 29.2.2000
Ensimmäisessä
esittelyssä havaittuja vikoja korjattiin ja opiskelijoille laitetta
esiteltiin ensimmäisen kerran Ohjelmointi++ 2000 -kurssilta
kerätyille vapaaehtoisille 29.2.2000. Pienet tekniset ongelmat vaivasivat
edelleen, mutta palaute oli positiivista.
Ensimmäisen
kerran todellisessa käytössä 14.3.2000
Havaitut
viat ja pienet käyttöliittymäongelmat opiskelijoiden laitteissa
korjattiin ja laitetta käytettiin ensimmäisen kerran todellisessa
tilanteessa Ohjelmointi++ 2000 -kurssin kertausluennolla 14.3.2000.
Tarkoitus
oli kerrata kurssin kannalta tärkeitä asioita, kuten
aliohjelmakutsuja ja parametrin välitystä. Tämä tehtiin
niin, että opettaja kertoi minkälaista ohjelmaa ollaan
tekemässä, ja kirjoitti osan ohjelmaa valmiiksi (rutiiniosat).
Tämän jälkeen opettaja kirjoitti ohjelmaan jotakin kurssin
kannalta oleellista tai kertoi mitä pitäisi tehdä. Sitten
esitettiin yleisölle kysymys tyyliin:
1) Opettaja kertoo: Halutaan esitellä 5 paikkainen taulukko.
2) Opttaja kirjoittaa ohjelmaan: int luvut ?
3) Seinälle heijastetaan kysymys:
Mitkä sulut valitaan:
1 = {}
2 = <>
3 = ()
4 = []
5 = jotkin muut
Kun
oppilaat vastaavat, saadaan ruudulle jakauma:
Jakauma
voidaan heijastaa vaikkapa kaikkien nähtäväksi kysymyksen
jälkeen ja sitten perustella miksi mikäkin kannatusta saanut
väärä vastaus ei kelpaa.
Vastausaikaa
kokeiltiin välillä 15-30 sekuntia ja 30 sekuntia vaikutti
vähän pitkältä, mutta 15-20 sekuntia hieman turhan
lyhyeltä.
Ohjelmoinnissa
tuollainen vastaava kysymys toistuu käyttökelpoisen monta kertaa,
jolloin luennon aikana voidaan käyttää samoja kysymyksiä
useita kertoja.
Koko
luennosta saadaan esim. luentokohtainen jakauma:
missä
pitempi pylväs kuvaa aina koko kysymyksen vastausprosenttia ja lyhyempi
oikeiden vastausten määrää.
Jotkin
esitetyt kysymykset olivat luennoitsijan mielestä erittäin
yksinkertaisia ja silti niihin saattoi tulla vain 60% oikeita vastauksia.
Tämmöinen pistää tietysti miettimään miten
systeemin avulla voitaisiin erottaa jo aikaisessa vaiheessa lisäopetukseen
ne, joille ei ole perusasiat/esitietovaatimukset hallussa.
Ensimmäisestä
kokeilusta tuli mm. seuraavia mielipiteitä opiskelijoilta:
Enemman mä siella opin kuin tiistaisella luennolla (tai millään
muullakaan luennolla tähän mennessä) - tai ainakin tuntui siltä. Aiheessa
ei valittamista. Homma parantuisi vielä, jos selkeämmin esittäisit
kysymykset, ja vaikkapa varmuuden välttämiseksi vielä toiseenkin kertaan,
että meikeläinenkin kerkeää tajuta mistä on kyse ennen kuin joutuu
vastauksia arpomaan:-)
-------------------------------------------------------------------------
Mielestäni InSitu tekniikka olisi aika hyvä opetuksessa ja tuntui se
käytännössäkin toimivan. Silloin olisi ainakin pakko kuunnella.... :)
-------------------------------------------------------------------------
Tuosta kertauksesta oppi taas jotain ja siitä InSitu-menetelmästä jäi
sellainen kuva, että se hidastaa opetusta jonkin verran, mutta pistää
luennollaistujan käyttämään omia aivojaan. Sain myös lisää itse-
varmuutta ohjelmointiin, kun havaitsin vastaavani useimpiin kysymyksiin
oikein ja vääristä vastauksistahan oppii myös :). Mielestäni ihan hyvä
menetelmä, kunhan se tapahtuisi jotenkin sujuvammin( sekä kysymysten
asettelu että vastaaaminen).
Tuo
sujuvammin viittaa todennäköisesti mm. siihen 30 sekunnin aikaan,
joka pitää odottaa kun kaikki vastaavat kysymykseen, eli nopeimmille
jää helposti 20 sekuntia tyhjäkäyntiaikaa/kysymys.
Toisaalta jos kysymykset eivät ole valmiiksi kirjoitettuja, niin niiden
kirjoittamiseen menee helposti aikaa jolloin oppilaat eivät "voi
tehdä mitään". Tätä voidaan välttää
paremmalla luentojen valmistelulla ja hyvällä joukolla etukäteen
laadittuja kysymyksiä.
Lisää
luentoja 17.3-11.4
Muutamia
pikkupuutteita korjattiin sekä opettajan ohjelmasta, että
oppilaspäätteistä. Kurssin loppupuolella pidettiin vielä 4
luentoa tai kertausluentoa (kertausluennolla vain rajoitettu
määrä opiskelijoita) jossa käytettiin InSitu laitteistoa.
Seuraavana
muutamia kommentteja opiskelijoilta:
Olen ollun mukan InSitu-kokeilussa. Mielestäni tämä on hyvä metodi
saada yleisö, hiljaisempikin sellainen, osallistumaan. Ja ehkä tällöin
tekin saatte paremman ja luotettavamman kuvan meidän osaamisesta.
Onhan tässä kuitenkin vielä parannettavaa. Insitu pitäisi saada
jotenkin sulautettua osaksi luentoja, ettei näiden laitteiden kanssa
pehtimiseen mene turhaan luentoaikaa.
--- 27-----------------------------------------------------------------
Kyllä, lupaavalta. Toisaalta insitu vie aika paljon aikaa luennoltakin
niitten koneiden ja ikkunoiden räpläämiseen. Eli insitu OK, jos sitä ei
joka luennolla käytetä.
--- 29-----------------------------------------------------------------
Insitu on ihan kätevä apuväline. Aluksi hieman epäilytti laitteen bugisuus
ja käyttökelpoisuus luennon lomassa, mutta kyllähän se viimeisten
kokeilujen perusteella näyttäisi toimivan, ja varsin kelvokkaasti.
--- 53-----------------------------------------------------------------
Olen mukana. Hyva keksinto! Kysymykset tietenki pitaisi olla kaikki
valmiina luennolle, ettei aika mene kirjoittamiseen, mutta tieten-
kin ymmarran, etta kaikki on viela aluktekijoissa.
Lisää
palautetta löytyy kysymysten 15 ja 16 kohdalta osoitteesta:
http://www.mit.jyu.fi/~vesal/kurssit/ohjelmointi2000/kysely/
Eli
kun tekniset ongelmat ovat jäämässä taakse, pitäisi
päästä keskittymään opetuksellisiin asioihin.
Esimerkiksi hyvin valmisteltujen kysymysten merkitys korostuu.
Testaamista
vaikeutti se, että 150 paikallaolijalla vain 30 oli laite
käytössään. Tosin yhdelle laitteelle voi
rekisteröityä useampi käyttäjä. Maksimissaan
käyttäjiä oli hieman alle 40. Eli normaaliluennolla n. 100
jäi kokeilun ulkopuolella ja hieman turhaantui odotellessaan muiden
vastaamista. Tämä korostuu muutamissa kommenteissa.
Opettajan
vaikutelma
Laitteistoa
käytettäessä paljastuu armotta se, mitä osataan ja
mitä ei. Jopa ilman muuta osattavaksi ajatelluista asioista paljastui
puutteita. Eli osan kurssilaisista kohdalla lähtötaso ei ollut
sitä, mitä sen pitäisi olla edellisen kurssin
jäljiltä.
Siksi
esim. kurssin aluksi voisi järjestää lähtötasotestin
ja pitää valitulle joukolle kertausluentoja edellisen kurssin
ydinkohdista.
Samoin
koko kurssin aikana kannattaisi aina aika ajoin kerätä kertausta
todella tarvitseva ryhmä kasaan ja varmistaa heille sama taso kuin muilla
kuulijoilla.
Eli
avainsanana voisi olla adaptiivinen opetus. Opetus, jossa opetusta
pyritään kohdentamaan niille, jotka sitä tarvitsevat. Ja
toisaalta opetus, jossa kerrotaan niitä asioita, joita kuulijat
tarvitsevat. Jos kaikki osaavat jo asian, niin silloinhan asiaa ei ole pakko
käsitellä.
Kunnolla
kokeilematta jäin mm. vauhdin säätö, eli uuden opetettavan
asian aikana on jatkuva kysymys tyyliin: 1=Asia on meille tuttu, 2=nopeammin,
3=OK, 4=hitaammin, 5=esitä uudestaan. Opettaja näkee sitten heti
ruudustaan kuka haluaa mitäkin.
Kevään
jatkosuunnitelmia
Kesällä
2000 pidetään sama kurssi kesäkurssina. Vesa Lappalainen on
suunnitellut käyvänsä kurssilla "vierailevana" luennoitsijana
pitämässä kurssin alussa lähtötasotestin
InSitu-laitteistoa käyttäen. Samoin muutaman ydinkohdan jälkeen
(mm. Oliot) VL käy pitämässä tasotestin ja tarvittaessa
kertausluentoja niistä asioista, joissa havaitaan puutteita.
Tulevaisuuden
tarve
Koko
laitteisto on suunniteltu käytettäväksi nimenomaan
massaluennoilla. Pienissä ryhmissä kontakti opiskelijoihin
pitää saada normaaleillakin menetelmillä. Nykyinen
laitemäärä (35) jättää varsinaiselta
massaluennolta suuren osan kuulijoista systeemin ulkopuolelle. Jotta kokeilua
voisi mielekkäästi jatkaa, tarvittaisiin ainakin 150, mieluummin 200
oppilaspäätettä lisää.
Nykyinen
oppilaspääte on koteloitu NetPilot-firmalta ylijääneisiin
koteloihin. Uuden kotelon suunnittelu ja muottien teko maksaisi satoja
tuhansia markkoja. Nykyinen kotelo on hieman liian iso ajatellen että
opettajan pitää kuljettaa laitteita suuria määriä. 35
päätettä mahtuu nyt yhteen matkalaukkuun.
Yksi
oppilaspääte nykyisessä kokoonpanossa ja nykyisellä
tuotantotekniikalla tulee maksamaan n. 1100 mk ALV 0% omakustannushinnaltaan.
Hintaa voisi pudottaa käyttämällä nykyisin markkinoilla
olevia halvempia radiopiirejä, mutta tällöin tarvittaisiin uusi
elektroniikka- ja piirilevysuunnittelu sekä testaus ja n. 200 laitteen
sarjassa loppuhinta olisi silti samaa luokkaa.
Oppilaspäätteiden
lisäksi tarvitaan opettajan koneeseen liitettävä
radiolähetin ja oppilaspäätteiden latauslaitteet. Näiden
yhteishinta on n. 20 000 mk. Opettajan päätteitä voisi olla
useampiakin, jolloin laitteistoa voisi käyttää yhtenä isona
tai useana pienenä systeeminä (1 x 200 oppilasta tai esim. 4 x 50
oppilasta).
Eli
järkevään massaopetukseen soveltuvaan
määrään laitteita tarvittaisiin 185000-220000 mk (=150-200
laitetta).