Jyväskylän Yliopisto 07.11.2006
Hallintovirasto
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
FT Vesa Lappalainen
Jyväskylän Yliopisto
Tietotekniikan laitos
PL 35 (Agora)
40014 Jyväskylän yliopisto
puh: 014-2602722
vesal@mit.jyu.fi
Haen Tietohallintokeskuksen johtajan virkaa (vakanssinro 10277). Katson olevani pätevä virkaan kokemukseni ja koulutukseni perusteella.
Olen toiminut Jyväskylän yliopistossa opetustehtävissä vuodesta 1982 alkaen. Välillä olen hoitanut laboratorioinsinöörin virkaa. Olen ollut myös Laskentakeskuksen johtokunnan jäsenenä 1988–1992. Olen olut kehittämässä useita Jyväskylän yliopiston tietoteknisiä järjestelmiä. Taustani takia minulla on siis varsin kattava kuva Jyväskylän yliopiston opintotietojärjestelmistä. Myös osa muista hallinnon järjestelmistä on tuttuja.
Olin suunnittelemassa ja ohjaamassa 15 vuotta käytössä ollutta Sali-järjestelmän kehittämistä. Myöhemmin olen ohjannut Kurki-järjestelmän kehittämistä. Vuodesta 2000 alkaen olen osallistunut merkittävällä panoksella Korppi-järjestelmän kehittämiseen. Korppi on esimerkki projektista, jossa työntekijöiden sitoutumisella ja innostuksella oikein johdettuna on ollut merkittävä vaikutus lopputulokseen. Korppi-projektiin on opiskelijaprojektit mukaan lukien osallistunut yli 60 henkilöä. Tämä on esimerkki siitä, miten on onnistuneesti käytetty hyväksi yliopiston opiskelijoiden ja oman henkilökunnan osaamista koko yliopistoa hyödyttävällä tavalla ja yliopiston tarpeet nopeasti ja joustavasti huomioon ottaen. Esimerkiksi Oodi-järjestelmän käyttöön ottoon verrattuna näin on säästynyt n. 700 000 €.
Perheyhtiömme Kave OY:n kautta olen perehtynyt yritysmaailmaan yli 20 vuoden ajan. Kave Oy on toiminut alihankkijana keskisuurelle jyväskyläläiselle yritykselle, joka toimittaa ohutlevyprofilointilinjoja pääasiassa vientiin. Tällöin olen ollut mukana kansainvälisissä kehityshankkeissa, joissa on integroitu järjestelmiä keskenään.
Yliopiston hallinto on tullut minulle tutuksi useista luottamustehtävistä. Olen kuulunut useita vuosia tietotekniikan laitoksen laitosneuvostoon, informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon ja vuodesta 2005 alkaen Jyväskylän yliopiston hallitukseen varsinaisena jäsenenä. Samoin vuodesta 2005 olen ollut mukana tietotekniikan laitoksen johtoryhmässä. Vuosina 2002-2005 toimin avoimen yliopiston johtokunnan varajäsenenä.
ATK-keskuksen toimintaa ollaan organisoimassa uudelleen Tietohallintokeskukseksi. Mielestäni uuden organisaation nimi pitäisi kuitenkin olla Tietotekniikanpalvelukeskus tai Tietopalvelu- ja tutkimuskeskus tai vastaava. Organisaation ensisijainen tehtävä on palvella yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita tietoteknisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa sekä olla edistämässä tietotekniikan hyväksikäyttöä yliopiston keskeisissä tehtävissä. Useissa Suomen yliopistojen laskentakeskuksissa on unohdettu perustehtävä asiakkaiden palvelusta. Oikein valitulla organisaation nimellä sekä asiakkaat että henkilökunta ymmärtävät organisaation merkityksen.
Johtajan ensisijainen tehtävä on sitouttaa koko henkilökunta palvelualttiuteen niin, että jokaiselle hyvä ja asiantunteva asiakaspalvelu on kunnia-asia. Erinomainen esimerkki hyvästä palvelusta on ollut Korpin kehitys- ja ylläpitotiimin toiminta. Vastaavalla sitoutumisella uudesta organisaatiosta tulee yliopistolle ja yksiköille taloudellisesti kannattava sen ansiosta, että asiakkaat saavat keskittyä omien tuottavien tehtäviensä hoitamiseen.
Sekä henkilökunnan että opiskelijoiden hyvätasoisen tietoteknisen koulutuksen järjestäminen kuuluu keskeisenä osana organisaation toimenkuvaan. Tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston henkilökunnan tietotekninen osaaminen vaatii vielä melkoista kohentamista. Osaamistason parantamisella olemassa olevista järjestelmistä saataisiin suurempi hyöty. Kannattaisikin perustaa THK:hon vähintään yksi palvelu, jonka ympärille henkilökunta voi luoda koti- ja/tai harrastuskäytössä tarvitsemiaan palveluja. Näin tietoteknisen osaamisen hankkimiseen tulisi henkilökunnalle suurempi motivaatio.
Organisaation on myös osallistuttava tutkimukseen, jotta palvelut ovat ajanmukaisia. Aikanaan Laskentakeskus ei ollut ajan hermolla, kun keskuskoneet vaihtuivat mikrotietokoneisiin. Kului useita vuosia ennen kuin Laskentakeskus osallistui mikrotietokoneiden ylläpitoon, ohjelmistojen koulutukseen ja standardointiin. Sama ei saa enää toistua vaan THK:n on oltava ajastaan edellä ja valmiina osallistumaan uusien järjestelmien käyttämiseen. Tällä hetkellä yksi merkittävä tietojärjestelmiä mullistava asia on mobiilijärjestelmien tuleminen. On jo osittain todellisuutta hoitaa päivittäisiä asioita mobiililaitteilla. Esimerkiksi Korppi-järjestelmä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tärkeimpien asioiden kuten kurssi- ja tentti-ilmoittautumisen sekä lukujärjestyksen hallinnan puhelimen kautta. Samoin on mahdollista synkronoida puhelimien kalenterit Korppi-järjestelmän kalenteriin. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Lyhyen kantamien verkoilla (kuten Bluetooth ja RFID) tulee jatkossa olemaan monenlaista palvelua, kuten esimerkiksi kulunvalvonta. Samoin muiden palvelujen saatavuus inter/intranetistä tulee mullistamaan käsityksen läsnäolosta. Yliopiston on oltava edelläkävijä uusien palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Tässä ainelaitoksilla, TITUlla ja Agora Centerillä on tärkeä rooli. THK:n tehtävä on kuitenkin koordinoida uusien palvelujen tuottamista. Mutta myös THK:lla on oltava omaa tutkimusta. Siksi myös THK:n johtajan on oltava innovatiivinen, kannustava ja perillä tietotekniikan trendeistä.
Lyhyen aikavälin tehtävänä on integroida olemassa olevat ja tulevat palvelut paremmin yhteen. Kiireellisimpänä tehtävänä on yhden käyttäjätunnuksen tunnistautuminen, jotta ihmiset pääsevät eroon salasanaviidakosta. Samoin järjestelmiä pitää yhtenäistää ja tehdä käyttäjille helppokäyttöisemmäksi silti tietoturvaa uhraamatta.
Haastavinta tehtävässä on saada henkilökunta uudistamaan osaamistaan ja hitsautumaan kokonaisuudeksi, jolla on yhteinen kunnianhimoinen tavoite. Tähän tarvitaan Jyväskylä yliopiston ylimmän johdon vankkumatonta tukea ja riittävästi resursseja. Hyvää palvelua ei saada ilmaiseksi. Osaajille riittää kysyntää myös yliopiston ulkopuolella, joten palkkauksen ja työolojen on oltava kunnossa.
Vaikka olenkin toiminut oman sivutoimeni takia oman perheyhtiöni toimitusjohtajana ja talousasiat ovat yhtiössäni erinomaisessa kunnossa, toivoisin silti erittäin ammattitaitoista apua THK:n talousasioiden hoitamisessa ja suunnittelemisessa.
Kaikki, joiden kanssa olen työskennellyt, ovat pitäneet minua aina luotettavana kumppanina. Työntekijöiltä vaadin paljon, mutta myös kannustan ja tuen heitä. 100-200 opiskelijan kurssien pitäminen ja kursseihin liittyvä henkilökohtainen ohjaus osoittavat myös taitoa tulla toimeen vaihtelevien ihmisjoukkojen/erilaisten ihmisten kanssa. Kokemuksistani kieltämättä puuttuu virallisesti varsinainen ison organisaation johtajan asemassa oleminen. Korppi järjestelmä on kuitenkin yksi esimerkki siitä, miten visioon perustuen keskustellen, motivoiden ja määrätietoisesti johtaen on saatu aikaan näkyvää tulosta joka on muuttanut osittain Jyväskylän yliopistonkin toimintatapoja. Johtamiseni tulisi perustumaan ihmistyön arvostamiseen ja ihmisiin luottamiseen. Kokemukseni ja käsitykseni johtamisesta soveltuu erityisesti tämän hetkisiin muutostilanteisiin, joissa tärkeimmäksi tekijäksi nousee kyky sovittaa erilaisista tavoitteista tulevia toimintoja yhteen.
Pidän itseäni koulutukseni (FT), yliopiston opetuksen ja hallinnon tuntemuksen, yliopiston ulkopuolisen työkokemukseni, harrastusten kautta tulleen järjestötoiminnan, tietotekniikan alan opetuksen antaman alan kehitysnäkymien näkemyksen sekä oppimiskykyni ansiosta erittäin pätevänä hakemaani virkaan.
Kunnioittaen
FT Vesa Lappalainen
Liitteet:
1) CV
2) Nimikirjanote