Esteettömyys korkeakouluopinnoissa

Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) oppimisen ja osallistumisen edistäjänä

Hannu Puupponen

Jyväskylän yliopisto

Esityksessä navigoiminen:

Tässä esitysgrafiikassa on käytetty S5: A Simple Standards-Based Slide Show System -järjestelmää. Esityksessä liikutaan:

• seuraavalle sivulle: välilyönti, enter, nuoli oikealle, nuoli alas, Page down tai hiiren oikea painike.
• edelliselle sivulle: vasen nuoli, nuoli ylös tai Page up.
• Ensimmäiselle sivulle: home.
• Viimeiselle sivulle: end.

Johdanto

"...voidaan pohtia kenen ongelma se on, jos opiskelija kohtaa saavutettavuuteen liittyviä ongelmia?

• Onko se yksinomaan opettajalle kuuluva pedagoginen haaste vai toteutukseen ja tuotantoon liittyvä puute?
• Entä jos ongelma on opiskelijan omassa osaamisessa tai apuvälineissä?
• Kuinka paljon on merkitystä yleisellä toimintakulttuurilla ja erilaisuuden huomioimisella organisaation ja yhteiskunnan tasolla?
• Mikä on taloudellisten resurssien vaikutus vai saisiko se ylipäänsä vaikuttaa saavutettavuuden toteutumiseen kun on kysymys opetuksen tasa-arvoisuudesta?" (Salomaa 2006, 2).

Esityksen sisältö

• Esteettömyys ja lähikäsitteet
• Esteettömyys ja opiskelu
• Esteettömyys ja tietojärjestelmät
• Vastuut ja mahdollisuudet
• Tietolähteitä

Esteettömyys ja lähikäsitteet

Esteettömyydelle ja sen monille lähikäsitteille on erilaisia tulkintoja, jotka vaikuttavat toimintaan.

• Esteettömyys - saavutettavuus - käytettävyys
• Accessibility - tillgänglighet
• Design for All - Universal Design
• Inkluusio - osallisuus
• Yhdenvertaisuus - tasa-arvo - oikeudenmukaisuus
• Diversiteetti - monenlaisuus.

Esteettömyys ja lähikäsitteet (2)

Missä mennään yleisesti

• Yleinen ilmiö on esteettömyyskäsityksen laajeneminen yhteiskunnan kaikkien mahdollisuuksien saamiseksi yhtäläisesti kaikkien käytettäviksi.
• Peruslähestymistapoja oikeuksien toteutumisen ja ympäristöjen esteiden poistaminen (Design for All, Universal Design, Inclusive design -periaatteet).
• Useat Euroopan maat sekä USA, Kanada ja Australia edistävät esteettömyyttä lainsäädännöllä.

Esteettömyys ja lähikäsitteet (3)

Taustalla uudet haasteet ja mahdollisuudet

• väestön ikääntyminen,
• taustoiltaan ja toimintakyvyltään erilaisten osallistujien huomioon ottaminen,
• tieto- ja viestintäteknologian vaikutukset,
• yleisten arvotusten muuttuminen.

Esteettömyys ja opiskelu

Esteettömyys korkeakouluissa

• Opetusministeriön suosituksissa korkeakouluille "Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
• Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilöstöä, mutta erityisen tärkeää se on yliopistoyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai kuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin." (Laaksonen 2005)

Esteettömyys ja opiskelu (2)

Esteettömyys korkeakouluissa

• Suomen ylioppilaskuntien liiton opiskelukykysuositukset painottavat laajaa esteettömyyskäsitystä, jossa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet sekä erilaiset tarpeet ja tilanteet. (Kujala 2009)

Esteettömyys ja opiskelu (3)

Esteettömyys korkeakouluissa

• Lainsäädäntö ohjaa
  • Yhdenvertaisuuslaki, Esteetön rakentaminen F1
• Opetus- ja kulttuuriministeriö valvoo ja vaikuttaa
  • Yv-lain toteutuminen, sopimusneuvottelut
• Koti- ja ulkomaiset selvitykset, suositukset, ohjeet, strategiat hankkeet ja koulutus auttavat toteuttamaan
• Lain puitteissa korkeakoulut kehittävät itsenäisesti toimintaansa mahdollisuuksien ja haasteiden mukaisesti.

Esteettömyys ja opiskelu (4)

ESOK-hanke (2007-2009)

• Tavoitteena inklusiivinen korkeakoulu
• Tuki korkeakoulujen kehittämistyölle (OPM suositus)
• Eri tahojen yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti
• Monipuolinen viestintä (www.esok.fi)
• Koulutus, tapahtumat ja julkaisut
• Selvitykset, arvioinnit, ohjeet ja suositukset
• 2010-2011 siirtymävaihe kansalliseen korkeakoulujen esteettömyysverkostoon.

Esteettömyys ja opiskelu (5)

ESOK-hanke ja verkkoesteettömyys

• Verkko-opetuksen saavutettavuus. Diplomityö. Anneli Salomaa 2006.
• Korkeakoulujen verkkosivujen arviointi 2008 ja 2009
• Foxability-arviointisovelluksen tuottaminen 2008
• Tietojärjestelmien testaus 2009
• Ohjeistukset ja seminaarialustukset.

Esteettömyys ja opiskelu (6)

TVT tuo uusia mahdollisuuksia ottaa huomioon

• Monenlaisten osanottajien,
• toimintaympäristöjen ja -tilanteiden sekä
• käytössä olevien tekniikoiden tarpeet ja edellytykset.

Esimerkki A) Connect Pro:n esteettömyys - kaksi näkökulmaa.

Esteettömyys ja tietojärjestelmät

ESOK-hanke testasi monissa korkeakouluissa käytössä olevia tietojärjestelmiä 2009. Testattaviksi valikoituivat:

• Korppi-opintotietojärjestelmä (vain JY),
• SoftTutor 2.5 -tenttijärjestelmä,
• SoleTM-työajanhallintajärjestelmä,
• Optima-verkko-oppimisympäristö,
• Moodle-verkko-oppimisympäristö,
• Travel-matkahallintojärjestelmä.

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (2)

Testin tulokset yleistäen

• "...testatut tietojärjestelmät ovat esteellisiä ja niiden käyttö on hankalaa tai jopa mahdotonta osalle opiskelijoista tai henkilökunnan jäsenistä."

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (3)

Testissä havaittuja ongelmia ja esteitä

• Kiinteä tekstikoko
• Heikko kontrasti tekstin ja taustan välillä
• Hyppylinkit puuttuvat
• Navigointi näppäimistöllä ei onnistu
• Ei toimi ilman Javascriptiä
• Epävalidi HTML-kieli
• Semanttisten elementtien väärinkäyttö.

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (4)

Moodle testissä

• "Moodlessa on panostettu esteettömyyteen ja se on merkintäkieleltään validia. Vielä kun sisällöntuottajat pystyisivät samaan!"
• " ...tuotettu sisältö tulee tarkistaa aina HTML-validaattorilla, sekä esim. Achecker-ohjelmalla"

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (5)

Moodle testissä

• Merkintäkielen oikeellisuus (W3C Markup Validation Service)
• saavutettavuus mobiililaitteilla (mobileOK)
• Esteettömyyssuosituksen toteutuminen (WCAG 2.0)
• Muodostavatko sivun otsikot järkevän otsikkorakenteen.
• Löytyykö sivun alusta hyppylinkki navigointiin ja sivun varsinaiseen sisältöön.

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (6)

Moodle testissä

• Käytetäänkö sivulla taulukkotaittoa.
• Onko käytetty fontti päätteetön, ja onko se määritelty kiinteän kokoiseksi.
• Mukautuuko sivun asettelu erilaisiin käyttöympäristöihin ja käyttäjän selaustottumuksiin.
• Onko sivu käytettävissä ilman JavaScriptiä.
• Onko rakenne ja ulkoasu erotettu toisistaan.

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (7)

Testin toteutustapa ja kritiikki

• Prosessin lähtökohtana käyttäjien ja korkeakoulujen vastuuhenkilöiden palautteet.
• Toteuttaminen mahdollista hankerahoituksen ja opiskeluun sisältyvän harjoittelun avulla.
• Tukena laajasti hyväksytyt (W3C) suositukset (WebAIM's WCAG 2.0 Checklist for HTML documents, 61 kriteeriä).

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (8)

Testin toteutustapa ja kritiikki

• Käytettävissä maksuttomia, verkossa toimivia testiohjelmia.
• Tuloksista tiedotettiin ESOK-portaalissa, uutiskirjeissä ja sähköpostiviesteissä (OPM, Certia, korkeakoulut, jne.)
• Tuloksia hyödynnettiin välittömästi Korppi-järjestelmän kehittämisessä.

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (9)

Testin toteutustapa ja kritiikki

• Testin suunnittelua vaikeuttivat monet samanaikaiset tehtävät.
• Eri tahojen osallistamista heikensivät nopea aikataulu ja työn ajoittuminen kesäajalle (eri kehittäjät, OPM, hankkeet, yritykset; tilaajat; käyttäjät jne.).
• Toteuttamista haittasi testaamiskäytäntöjen ja kriteerien kehittelyn tarve.

Esteettömyys ja tietojärjestelmät (10)

Testin toteutustapa ja kritiikki

• Testit ensisijaisesti verkkosivujen arviointiin suunniteltuja.
• Testauksen painopiste lopputuotteen teknisen toteutuksen arvioinnissa automaattitestein.
• Vaikuttavuutta huononsivat pinnalliset yhteydet eri tahoihin.

Vastuut ja mahdollisuudet

Kuva 1 Tieto- ja viestintätekniikka-avusteisen opetuksen kontekstit
Kuvan 1 tekstikuvaus

Salomaa 2006, 2 Siliuksen 2003 mukaan.

Vastuut ja mahdollisuudet (2)

• Kansallinen taso
  • Korkeakoulupolitiikan vaikuttajat (OKM, opiskelijajärjestöt jne. sisällyttävät esteettömyyden laadunvarmistukseen).
  • Liikeyritykset (TVT-tuotekehittely ja -hankinnat)
  • Järjestöt ja verkostot (kehittämistyö, tietoisuus, edunvalvonta)
  • Hankkeet (rahoitus, tuotteiden vaatimusmäärittelyt, toimintatapa)
• Korkeakoulu
  • Johto (edistää esteettömyyttä toiminnallaan ja esimerkillään)
  • Henkilöstö (kehittää ympäristöään ja osaamistaan
  • Opiskelijat (kehittävät ympäristöään ja osaamistaan)
• Yksilötaso
  • Opiskelija (sitoutuu opiskeluun ja ilmoittaa esteistä)
  • Opettaja (sisällyttää esteettömyyden opetussuunnitelmatyöhön)

Vastuut ja mahdollisuudet (3)

Esteettömyyden erilaisia tasoja verkkopalveluprojekteissa

• Alusta, arkkitehtuuri -taso
  • varmista tekniset edellytykset ja alustan mahdolliset rajoitukset esteettömyydelle
• Käyttöliittymä/interaktiosuunnittelu -taso
  • varmista käyttöliittymän helppokäyttöisyys, selkeys ja fokus
• Graafinen suunnittelu -taso
  • huolehdi riittävästä kontrastista ja visuaalisten elementtien selkeydestä jne.

(Tolvanen. P. 2009. Yhteenveto: Verkkopalvelujen esteettömyys -seminaari. Laura Turkin esitys)

Vastuut ja mahdollisuudet (4)

Esteettömyyden erilaisia tasoja verkkopalveluprojekteissa

• Sisällöntuotanto -taso (kuva, teksti, liikkuva kuva, ääni+puhe)
  • huolehdi tekstivastineista ei-tekstimuotoiselle medialle, otsikoiden oikeaoppisesta käytöstä, linkkitekstien kuvaavuudesta jne.
• Johto-taso
  • määritellään esteettömyys strategiseksi tavoitteeksi ja määritellään budjetit mm. käytettävyyden ja esteettömyyden testaamiseen.

(Tolvanen. P. 2009. Yhteenveto: Verkkopalvelujen esteettömyys -seminaari. Laura Turkin esitys)

Vastuut ja mahdollisuudet (5)

Esteettömyys ja tietojärjestelmät suositukset

• Dokumenttityyppimäärityksen noudattaminen
  • käytettävä kielioppi, luotettava toiminta eri tilanteissa
• Esteettömyyssuosituksen noudattaminen
  • W3C, korkeakoulujen omat linjaukset ja toimenpiteet
• Käyttäjätestauksen suorittaminen eri käyttäjäryhmillä
  • Ulkopuoliset arvioijat, opiskelijoiden ja henkilöstön testaukset, aktiivinen palautteen käyttö
• Progressive enhancement -menetelmän käyttäminen

Vastuut ja mahdollisuudet (6)

• "Monesti onkin niin, että vaikka tekijäporras ymmärtäisi saavutettavuusvaatimukset ja toimisi Design for All -periaatteiden mukaisesti, ei johdossa ymmärretä asian tärkeyttä eikä näin ollen osata resursoida sitä oikein - saati edellyttää saavutettavuuden toteutumista."

(Hermunen, J. ja Mutanen, M. 2009, 83)

Vastuut ja mahdollisuudet (7)

Kuva 2 Saavutettavan verkko-opetuksen kokonaisvaltainen malli

Kuvan 2 tekstikuvaus

Salomaa 2006, 24. Kelly, Phipps ja Swift:in 2004 mukaan)

Vastuut ja mahdollisuudet (8)

Organisaation verkkoesteettömyyden kehittäminen

• Kerää perustason tieto
• Hanki johtotason tuki
• Käynnistä verkkoesteettömyyden työryhmä
• Määrittele esteettömyystasot

WebAIM. 8-Step Implementation Model

Vastuut ja mahdollisuudet (9)

Organisaation verkkoesteettömyyden kehittäminen

• Laadi toteuttamissuunnitelma
• Järjestä koulutus ja tekninen tuki
• Seuraa esteettömyyden toteuttamista
• Pysy joustavana muutoksille

WebAIM. 8-Step Implementation Model

Vastuut ja mahdollisuudet (10)

Suosituksia korkeakouluille verkko-opetuksen saavutettavuuden edistämiseksi

• Saavutettavuusvastaava
• Saavutettavuuspolitiikka
• Saavutettavuusohjeistukset (esimerkki B) Lähdeasiakirja ja PDF-dokumentti )
• Saavutettavuuskoulutusta (esimerkki C) Videoiden tekstitys )
• Saavutettavat tekniikat
• Saavutettavan aineiston tuotanto-ohjelmistot
• Yhteistyötä saavutettavuuden edistämiseksi (Salomaa 2006, 50).

Vastuut ja mahdollisuudet (11)

Sisältölähtöinen verkko-opetuksen suunnittelumalli

• Tausta-analyysi
• Sisällönsuunnittelu
• Pedagoginen suunnittelu
• Tekninen suunnittelu
• Toteutus, testaus ja arviointi
• Kokonaisarviointi
• "valmis verkkokurssi"
• Täydentävä ja toistava kehittäminen (Hiltunen, L. 2009).

Tietolähteitä

Tekstissä käytetyt lähteet

• Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/esteeton_opiskelu_yliopistoissa
• Kujala, J. Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Kyky-hanke 2009. http://www.syl.fi/asiakirjat/Opiskelukyky-raportti.pdf/
• Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021
• F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 2005. http://www.finlex.fi/data/normit/28203-F1su2005.pdf

Tietolähteitä (2)

Tekstissä käytetyt lähteet

• Salomaa, A. 2006. Verkko-opetuksen saavutettavuus. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan koulutusohjelma. http://esok.jyu.fi/linkit/index_html#estsaatut
• Salomaa, A. 2007 Saavutettavaa verkko-opetusta käytännön toimenpiteillä http://esok.jyu.fi/artikkelit/salomaa/
• Korkeakoulujen tietojärjestelmien esteettömyydestä. http://esok.jyu.fi/julkaisut/arvio/09/esteettomyysraportit/kkj/
• Yhteenveto: Verkkopalvelujen esteettömyys -seminaari 12.11.2009 Tolvanen. P. http://vierityspalkki.fi/2009/11/18/yhteenveto-verkkopalvelujen-esteettmyys-seminaari-12-11-2009/