Tutkimus

Työni liittyy musiikkipsykologian alaan. Olen erityisen kiinnostunut musiikin hahmottamisesta, musiikin herättämistä tunteista, musiikista ja liikkeestä sekä kulttuurista ja musiikista. Nämä kaikki aihepiirit liittyvät löyhästi toisiinsa, mutta tällä hetkellä työskentelen eniten tunteiden parissa. Ohessa kuvaan lyhyesti näitä eri aihepiirejä tarkemmin.

> Musiikki & mieli

Musiikin ja mielen tai musiikkikognition tutkimuksessa pyritään ymmärtämään paremmin sitä, miten kuulija aktiivisesti rakentaa käsitystä kuulemastaan. Miksi tietyt melodiat kuulostavat samanlaisilta, miten hahmotamme tahtilajit ja rytmin musiikissa eli miten muodostamme käsityksemme siitä onko kappale valssia tai sambaa? Entä miten ennustamme melodian tai rytmin jatkuvan? Ovatko nämä perustavanlaatuiset hahmottamisprosessit lähinnä opittuja vai synnynnäisiä? Näitä kysymyksiä tutkiessa olen soveltanut tietokonemalleja, jotka matkivat meidän tapaa käsitellä musiikillista tietoa. Piirteitä manipuloivaa tutkimusta tehdään symbolipohjaisesti, jota varten kehittelin MIDI-toolbox -työkalun. Mallien onnistumisen arvioimiseksi tarvitaan myös koehenkilöitä, jotka suorittavat erilaisia tehtäviä, joiden tulosten perusteella malleja voidaan testata. .

> Musiikki & tunteet

Tunnekokemukset ovat yksi tärkeimmistä syistä kuunnella musiikkia ja hakeutua musiikillisiin aktiviteetteihin. Ne eivät itsessään ole kuitenkaan mikään helppo tutkimuskohde, sillä käsityksemme tunteista on varsin monimutkainen, subjektiivinen ja vaikeasti tutkittavissa keinotekoisissa olosuhteissa (joihin musiikkipsykologisen tutkimuksen pitää aina välillä nojata). Olen mm. vertaillut erilaisia tunnemalleja joita musiikintutkimukseen on sovellettu. Erityisen kiinnostavana kysymyksenä olen pitänyt tunteisiin liittyvien musiikillisten piirteiden parempaa ymmärtämistä, jossa voidaan nykyään edetä paljolti jo äänitteiden analyysin varassa. Tästä on se hyöty tunteiden tutkimiselle, että esimerkiksi sointiväri voidaan ottaa huomioon. Sointiväri on erittäin tärkeä tekijä tunnemerkitysten välittymisessä, mutta sitä ei ole vielä laajasti tutkittu. Valtaosa tämänkaltaisesta tutkimuksesta on keskittynyt muutamaan keskeiseen piirteeseen, kuten tempoon, artikulointiin, dynamiikkaan ja siihen kulkeeko kappale duurissa vai mollissa. Olemme saaneet aikaiseksi melko toimivia tietokonemalleja, jotka kykenevät erottamaan tunteet hyvin toisistaan ja Petri Toiviainen on jopa tehnyt ohjelmasta tosiaikaisen version asiaa havainnollistaakseen. Tässä työssä on olennaisen tärkeää kehittää uusia työkaluja musiikkisignaalin analyysiin, jossa akatemiatutkijana toimiva Olivier Lartillot on ollut keskeinen henkilö (kehittänyt mm. MIR toolbox -työkalun). Musiikin herättämissä tunteissa on syytä myös kiinnittää huomiota sellaisiin erityistekijöihin, kuten persoonallisuuden tai musiikkimaun merkitykseen, joita ohjattavani Jonna Vuoskoski selvittää väitöstyössään.

> Musiikki & liike

Musiikki ei ole ainoastaan kognitiivista tai emotionaalista toimintaa, vaan pohjimmiltaan sen voi sanoa olevan liikettä. Ilman liikettä ei instrumententeista tule ääntä ja musiikkiin osallistuminen tempaa aina myös kehon mukaansa. Musiikkia kuunnellessa rytmi saattaa saada jalan tai pään huomaamattomasti liikkumaan. Tämä on vielä selkeämpää lapsilla ja vauvoilla, joita musiikki - omien tutkimuksieni mukaan - spontaanisti liikuttaa. Tämä on kiinnostavaa myös musiikin hahmottamisen kannalta, sillä kehollinen ilmaisu kertoo hahmottamisesta ja liikkeellä itsellään tiedetään olevan hahmottamista auttava merkitys.

> Musiikki & kulttuuri

Musiikki on erittäin vahvasti kulttuurin muokkaama ilmiö. Erilaiset traditiot ja käytännöt, jotka opimme joko passiivisesti tai aktiivisesti, muokkaavat puolestaan musiikin hahmottamista, musiikin herättämiä tunteita ja musiikillisia liikkeitämme. Siksi musiikkipsykologia onkin kiinnostunut tavoista, joilla eri musiikkitraditioissa saadaan kuulijat innostumaan, taputtamaan tai huokailemaan ihastuksesta. Omatkin tutkimuskohteeni ovat vaihdelleet Beatlesin musiikista Schubertin liedihin. Kansallista kulttuuriamme olen tuonut kansainvälisen tutkijajoukon ja musiikinharrastajien saataville digitoimalla yhdessä professori Petri Toiviaisen kanssa laajan kokoelman suomalaisia kansansävelmiä (nk. esävelmät). Tästä yli kahdeksan tuhannen kappaleen kokoelmasta olemme tehneet hauskoja musiikillisten piirteiden maantieteellisiä jakaumia eli musiikkikarttoja sekä tarjoamme kokoelmaa vapaaseen tutkimuskäyttöön. Olemme lisäksi käyttäneet aineistoa eri hankkeissa, esim. metrin tunnistamiseen liittyvien musiikillisten piirteiden arvioimisessa. Tuoreimpana kiinnostuksen kohteenani on sosiaalinen media, joka tarjoaa kiinnostavan näkymän musiikkikäsitteisiin, joita miljoonat käyttäjät pääsevät itse määrittämään erilaisissa palveluissa (esim. last.fm). Väitöskirjaohjattavani Rafael Ferrer pyrkii soveltamaan tätä tietoa seuloessaan paremmin sellaisia merkityskerroksia musiikista, joita musiikintutkijoiden kannattaisi pyrkiä ymmärtämään tieteen avulla. Toinen tämän alan ohjattavani, Kai Tuuri, soveltaa elepohjaisia tapoja luoda paremmin kommunikoivia ääniä eri laitteisiin.

Akateemiset nimitykset

  • Professori, Musiikkitiede, Jyväskylän yliopisto, 2011-
  • Professori (ma), Musiikkitiede, Jyväskylän yliopisto, 2010-
  • Erikoistutkija, Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto, 2009-2010
  • Professori (ma), MMT maisteriohjelma, Jyväskylän yliopisto, 2007-2008
  • Professori (ma), Musiikkitiede, Jyväskylän yliopisto, 2006-2007
  • Yliassistentti, Musiikkitiede, Jyväskylän yliopisto, 2003-2006
  • Assistentti, Musiikkitiede, Jyväskylän yliopisto, 2001-2003
  • Tohtorikoulutettava tutkijakoulussa (Pythagoras, Suomen Akatemia), 1999-2001

Väitöskirjojen ohjaukset

Opetus 2013-2014

Virkavapaalla 1.8.2013-31.7.2014.

Akateeminen tausta

Jyväskylän yliopisto (nykyhetki): Toimin musiikkitieteen professorina Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella. Kuulun Suomen Akatemian rahoittamaan Monitieteiseen musiikintutkimuksen huippuyksikköön, jota johtaa Prof. Petri Toiviainen. Teen tutkimusyhteistyötä Marcel Zenterin, Anders Fribergin, Roberto Bresinin sekä Michael Spitzerin kanssa. Lisäksi työskentelemme musiikkiterapeuttien (prof. Jaakko Erkkilä ja Marko Punkanen) kanssa masentuneilla ilmenevien musiikin ilmaisemien tunteiden tunnistamisongelmien parissa sekä pyrimme saamaan musiikkiterapiaimprovisaatioista irti merkityksellisiä piirteitä tietokoneen avulla.

Vuosina 2006-2009 työskentelin postdoc tutkijana EU hankkeessa Tuning the Brain for Music, jota koordinoi Mari Tervaniemi Helsingin yliopistosta. Keskityin eri tunnemallien vertailuun, sopivien musiikkiesimerkkien valintaan sekä äänipohjaisten analyysipiirteiden ja tunteiden linkittämiseen).

Vuosina 2003-2006 työskentelin metrin arvioinnin parissa sekä tein kansanmusiikin visualisointeja, olin kiinnostunut melodian samanlaisuudesta ja yritin tuottaa suomenkielistä oppimateriaalia (mm. Johdatus musiikintutkimuksen -kirjan toimittaminen yhdessä professorien Pirkko Moisalan ja Jukka Louhivuoren kanssa). Tein myös läheistä yhteistyötä musiikkiterapeuttien, erityisesti prof. Jaakko Erkkilän kanssa ja julkaisimme kirjan peliriippuvuuden hoitamisesta musiikkiterapian avulla.

Vuonna 2003 väittelin melodisia odotuksia koskevan työllä Jyväskylän yliopistossa musiikkitieteen oppiaineessa. Työssäni keräsin empiiristä koeaineistoa eri kulttuureista olin erityisesti kiinnostunut missä määrin odotukset ovat opittuja tai sisäsyntyisiä. Ohjaajina toimivat Petri Toiviainen, Jukka Louhivuori ja Carol Krumhansl.

Vuosina 1998-1999, tein psykologian alan jatko-opintoja Leicesterin yliopistossa professori Adrian Northin johdolla. Työni käsitteli melodian kompleksisuuden havaitsemista ja aineistona oli Englannin listahitit 60-luvulta lähtien.

Yhteystiedot

Postiosoite
Tuomas Eerola
Jyväskylän yliopisto
Musiikin laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
Käyntiosoite
M 211, Musiikin laitos (seminaarinmäki)
Jyväskylän yliopisto

Vastaanotto
Keskiviikko 15-16
S-posti etunimi [dot] sukunimi [at] jyu.fi
Puh. 040 805 4302