Suomalainen nykykirjalilsuus

Text Box: Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia Anna-Leena Härkösen kirja ”Kauhun tasapaino ja muita kertomuksia” ilmestyi v. 1999. Kaikki kirjassa olevat kirjoitukset ovat ilmestyneet Image-lehdessä vuosina 1996 – 1999. Kirjassaan Anna-Leena Härkönen kirjoittaa elämästään ja ajatuksistaan. Lyhyet kirjoitukset kertovat rakkaudesta, kuolemasta, synnyttämisen vaikeuksista, naisen ja miehen suhteista – toisin sanoen kaikesta, mikä tavalla tai toisella koskee elämäämme. Kirjailija Anna-Leena Härkönen Anna-Leena Härkönen on syntynyt 1965 Limingassa. Hän on opiskellut Teatterikorkeakoulussa sekä Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella ja valmistunut näyttelijäksi 1989. Nykyään Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä ja toimii vapaana kirjailijana ja näyttelijänä. Anna-Leena Härkösen Häräntappoase palkittiin J. H. Erkon rahaston palkinnolla vuoden 1984 parhaana esikoisteoksena. Lisäksi hän on saanut Kiitos kirjasta -mitalin 1985, Oulun läänin taidepalkinnon 1985 sekä Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinnon vuosina 1991, 1994 ja 1998. Muut teokset: Häräntappoase, romaani, 1984 Sotilaan tarina, romaani, 1986 Akvaariorakkautta, romaani, 1990 Jos joku kysyis multa, laulutekstejä, 1991 Karusellimatka, novelleja, 1993 Avoimien ovien päivä, romaani, 1998 Sopan syvin olemus. 42 ruokaohjetta, 687 ajatusta, kuv. Pentti Otsamo, 2000 Heikosti positiivinen, 2001 Terveisiä pallomerestä – ja muita kirjoituksia, 2004

Text Box: Millaista on suomalainen nykykirjallisuus? Nykyään kirjailijat eivät määrittele, mistä ja miten pitää kirjoittaa. Kirjoitetaan monenlaiselle lukijalle monenlaisia kirjoja. Ei ole yhtä tyypillistä lukijaa. Suomalaisessa nykykirjallisuudessa eri lajit sekoittuvat, genreillä leikitellään: runo tuntuu proosalta, proosa muistuttaa runoutta, romaani voi sisältää sanomalehtitekstejä. Nykyään puhutaan enemmän teksteistä kuin kirjallisuudesta. Suomalaista nykykirjallisuutta voidaan kuvata sanoilla irrallisuus, hajanaisuus, rajatilassa vaeltaminen. Nykyään kiinnostaa enemmän yksilö eikä koko kansa. Päähenkilönä on marginaali-ihminen, omituinen, epätavallinen, poikkeusyksilö: narkomaani, mielenvikainen tai seksuaalisesti poikkeava henkilö. Nykykirjallisuudelle on tyypillistä sitoutumattomuus tiettyihin arvoihin. Kirjallisuudessa ei ole tabuja eikä kiellettyjä aiheita. Kirjoitetaan kaikkea mahdollista.

Text Box: Ovatko suomalaiset isänmaallisia? Löytyykö sinun maastasi sellainen kirja, jota jatkuvasti luetaan? Suomessa on sellaisia kirjoja: talvisin Suomessa luetaan kolmea suurta klassikkoa, näin kertoo Jyväskylän kaupunginkirjaston aikuisten osaston johtaja. Kirjastossa käy sekä nuoria että aikuisia, siis melkein kaikki ihmiset. Kuvitelkaa!! Mitkä ovat talven aikana luettua kolme suurta klassikkoa. Vinkkinä on 6.12. eli Suomen itsenäisyyspäivä.

”Kuinka rakkaus syntyy” – Raija Siekkinen

Jos haluat saada neuvoja ihmiselämään tapahtumiin esim. rakkaudesta, onnesta, kuolemasta, mutta et uskalla keskustella hyvienkään ystävien kanssa, suosittelen lukemaan tämän kirjan.

Kertomus ”Kuinka rakkaus syntyy” kertoo tavallisista arkipäivän tapahtumista, joista varmaan saat jotain vihjeitä tai tuoreita ajatustapoja.

Raija Siekkisen teksti on hyvin selkeä, lauseiden rakenteet eivät ole monimutkaisia. Silti hän kuvailee hyvin eräänlaisen ihmisen ajatusmaailmaa. Tietenkin löytyy tyypillisiä suomalaiskohtia, mutta jos tietää suomalaisista ja suomalaisesta elämäntavasta ja kulttuurista, se ei mitenkään hairitse lukijaa. Kirjassa kerrotaan enemmän ihmisyydestä kuin suomalaisuudesta.

”Kuinka rakkaus syntyy” oli vuonna 1991:n Finlandia-palkintoehdokkaana.

Kirjailija Raija Siekkinen

”Kuinka rakkaus syntyy” -teoksen kirjailija Raija Siekkinen on syntynyt vuonna 1953. Hänen lyhyt elämänsä loppui runsas vuosi sitten vuonna 2004.

Siekkinen julkisti useampia novellikokoelmia ja lastenkuvakirjoja. Lastenkirjat on tehty Uppo-Nallen kuvittaja Hannu Tainan kanssa.

Esittämääni kirjaa tuoreempia ovat;

Metallin maku, 1992, novelleja

Häiriö maisemassa, 1994, romaani

Kaunis nimi, 1996, novelleja

Se tapahtui täällä, 1999, romaani

Kalliisti ostetut päivät, 2003, novelleja

Suomessa lukeminen on epäilemättä suosiossa. Harva suomalainen sanoo, ettei hän lue mitään. Se, mitä Suomessa luetaan, riippuu kuitenkin ihmisestä, hänen kiinnostuksestaan.

Toiset pitävät korkeakirjallisuudesta, toiset lukevat viihdettä.

Jotkut ovat kiinnostuneet runoudesta. Nuoria miellyttää eniten fantasiakirjallisuus.

Text Box: Da Vinci –koodi vs. Harry Potteri vs. SUOMI Suomessa kirjoja ostetaan eniten ennen joulua ja kesällä. Juuri siihen aikaan ilmestyy paljon uusia kirjoja: joululahjaksi tai kesälukemiseksi. Kesällä ihmisillä on enemmän aikaa, siksi paksuja kirjoja ostetaan enemmän kuin muulloin. Myydyimpien kirjojen lukumääriä katsottaessa huomataan heti, että tietokirjoja ja sarjakuvakirjoja ostetaan 5 - 6 kertaa enemmän kuin kaunokirjallisuutta. Suomalainen suosikki sarjakuvakirja Viivi ja Wagner on vasta 15. sijalla. Kauppojen myyjien mukaan suomalaisiin kirjahyllyihin ostetaan enemmän kotimaista kaunokirjallisuutta, mutta käännetystä kirjallisuudesta löytyy enemmän valikoimaa. Ja kun käännetystä löytyy jotain hyvää, se tulee TOP 10 – listan ykköseksi. Tämän hetken myydyimpien kirjojen huippu on Da Vinci –koodi ja nuorten kirjoista Harry Potter -sarja. Vuoden 2004 tietojen mukaan suurin osa myydyimmistä pokkareista on dekkareita. Dekkarikirjailijoista suosituimpia ovat Ilkka Remes ja Reijo Mäki.

Suomalainen kirjakauppa

Kauppakatu Jyväskylä 2005

Tärkeämpi kysymys on millaista kirjallisuutta luetaan enemmän: käännettyä vai kotimaista?

Jyväskylän kirjakauppojen myyjät vastaavat siihen, että ihmiset ostavat käännettyä kirjallisuutta, mutta enemmän myyty on kuitenkin kotimainen kirjallisuus. Samaa mieltä ovat myös kirjaston virkailijat: käännetty kirjallisuus kiinnostaa, mutta kotimainen tulee esiin!

Seuraavassa myydyimmät kotimaiset kirjat:

(Löytyykö tuttuja nimiä ?)

1.

Laila Hietamies: Kallis kotimaa

Otava

2.

Arto Paasilinna: Tohelo suojelusenkeli

WSOY

3.

Reijo Mäki: Huhtikuun tytöt

Otava

4.

Ilkka Remes: Hiroshiman portti

WSOY

5.

Jari Tervo: Myyrä

WSOY

6.

Arto Paasilinna: Liikemies Liljeroosin ilmalaivat

WSOY

7.

Leena Lehtolainen: Veren vimma

Tammi

8.

Veikko Huovinen: Konsta Pylkkänen etsii kortteeria

WSOY

9.

Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja pahan pappi

Otava

10.

Kalle Päätalo: Riitun poika

Gummerus