Hei! Olemme Anna ja Erika! |
Miesten mielestä Kummeli on mielenkiintoisin kotimaisista komedioista. Miehet ovat päähenkilöinä. Esim. Kultakuume-elokuvassa esiintyy mielisairaalan potilas, kaksi tosi tyhmää työtöntä ja homomies. Mitä tapahtuu jos he lähtevät etsimään isänsä maahan piilottamaa aarretta? Katselijoiden iloksi ei mitään hyvää J! Henkilöt joutuvat moniin hassuihin tilanteisiin ja tekevät hulluja juttuja. Miesten mielestä hauskoja vitsejä riittää: kaikki, sekä hahmot että miljöö ovat niin absurdeja! Elokuvassa nauretaan kaikille, mitä kohtaa realistisessa elämässä: virkailijoille ja kirkon työntekijöille, marginaali-ihmisille, vanhoille autoille, suosituille lauluille... Tärkeintä on, että kaikkea kuvataan niin, ettei se loukkaa ketään |
Anne ja Ellu (© www.ohjelmanaiset.fi) |
Kummelin miehet (©www.leffatykki.com) |
Kumman Kaa – naiset nauravat! |
Kummeli – miesten huumori |
Kaikki sarjaohjelmien hahmot ovat karikatyyreja. Sekä heidän luonteenpiirteitä että tilanteet, joihin he joutuvat ovat liioiteltuja. Ehdottomasti sillä lailla pilkataan armottomasti stereotyyppejä. Henkilöt venyttävät omien sosiaalisten rooliensa rajoja käyttäytymällä odottamattomalla tavalla. Ei ole olemassa sellaisia huonosti työnsä tekeviä kouluterveydenhoitajia kuin Ellu. Eivätkä itsenäiset suomalaiset naiset metsästä miehiä niin kuin Ellu ja Anne. Mielisairaalan lääkärit eivät ole niin ahneita ja potilaita tyhmempiä kuin Kummelissa kuvatut henkilöt. Nauretaan perinteisille käsityksille suomalaisuudesta. Kummelin porukka todistaa tosi omaperäisellä tavalla, että ”metsän” kansa selviytyy metsässä. J! Liioitteleminen antaa mahdollisuuden korostaa yhteiskunnallisia ongelmia sekä ihmisten puutteita ja nauraa niille. Suomalaiset tuntevat hyvin jokapäiväisten ja pienten asioiden komiikkaa. (Aamulla kyllästyttävän rakastajan asunnosta karkottaminen). Elokuvissa on todella paljon tilannekomiikkaa: (Pitäisihän johtajan tulla työntekijän luokse nimenomaan kun tämä oli vähän juovuksissa ja tuhosi huonekaluja!)”Tilannekomiikka” on todella toimiva keino saada suomalaisia nauramaan. |
Suomalaisen huumorin työväline on suurennuslasi |
Osaako suomalainen nauraa itselleen?! ”Ei se ole ominaista suomalaiselle huumorille ”- kadunmiehet hokevat. He tarkoittivat etenkin arkielämää. Sarjaohjelmissa on kyllä ironiaa suomalaisista elämäntavoista, hahmojen elämä muistuttaa suomalaisille omaa. Mutta kaikki on todella etäällä todellisuudesta. Tilanteet ovat niin hassuja, ettei sellaista voi tapahtua, eikä sellaisiin hahmoihin voi samastua. ”Suomalainen huumori on sitä, että joku toinen on uhri” - videokaupan myyjä kertoo. |
Kenelle nauretaan? Suomalaiset nauravat herkimmin humalaiselle, poliisille, poliitikoille, naapureille, esim. toisia murteita puhuville ja toisissa olosuhteissa asuville sekä ulkomaalaisille. Suomalainen huumori menee usein vyön alle, myös kirosanojen avulla tehdään vitsejä. |
Miltä suomalainen huumori tuntuu suomalaisten mielestä? keski-ikäiset naiset: -ironiselta, sarkastiselta, ivalliselta ja vähän vihaiselta keski-ikäiset miehet: -tuhmalta, jäykältä vanhat mummot: -yksinkertaiselta. Se on huonoa makua opiskelijat, tytöt: -törkeältä, suorasanaiselta nuoret miehet: -loistavalta, omalaatuiselta |
Huumorin historia Nykyisen huumorin piirteet ovat näkyvissä kansan vanhoissa tarinoissa, esim. kaskuissa ja hölmöläistarinoissa. Niiden pohjana on hassu tilanne, johon joutuu hulluja tai karrikoituja hahmoja.
|
Lämpimästi suosittelemme Maailmalta löytyy paljon erilaista huumoria jokaisen maun mukaan. Suomalaisella huumorilla on oma lumonsa. Jotta alkaisi ymmärtää sitä, siihen pitäisi tottua. Ei kannata etsiä Kummelista ja Kumman Kaasta syvää sisältöä, mutta ne ovat tosi huvittavia ja maistuvat hyviltä hyvän suklaan kera. Emme osaa olla puolueettomia ja sanomme rehellisesti, että Kumman Kaasta pidämme enemmän. Ehkä se on järkevämpi. Jos olet löytänyt meidän työstämme huumorista jotakin mielenkiintoista itsellesi, olemme iloisia.! |
Itäsuomessa, Karjalassa ja Savossa huumori on kieroa ja pohjautuu rankkoihin evakkokokemuksiin. Hämäläisiä sanotaan hitaiksi myös huumorinsa suhteen, pohjalaiset korostavat yritteliäisyyttään ja aktiivisuuttaan. Satakuntalaisten huumori on vahvaa itseironiaa. Nykyään tämä jako on osaksi yleistys, ihmiset muuttavat paljon. 1980-luvulla suositun elokuvan ”Uuno Turhapuro” päähenkilö on suomalaisen miehen karikatyyri. Puutteet (laiskuus, riippuvaisuus naisesta) ja arvot (älykkyys, hyväntahtoisuus) ovat liioiteltuja. Halki vuosien suomalaisen huumorin keskipisteessä on hassun henkilön selviytyminen järkevässä (kuten esim. Kumman Kaa-ssa) tai karrikoidussa miljöössä (Kummelissa). Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten huumori oli siistimpää ja konservatiivisempaa. Ei ollut niin paljon seksiin liittyviä vitsejä. Tänään huumorista on melkein kokonaan poistunut rasistisuus. |
Anna ja Erika |