Pertti Pyhtilä suosittelee:

SUOMALAISKOHTEET TARTOSSA

Kohteet .pdf-tiedostona! (16.5.2009 Suomi-päivien johdosta)

Ensinnäkin: Tarttoon kannattaa tulla pidemmäksi aikaa! Ota virkavapaata, pidä sapattia, tule opiskelemaan - ja perehdy samalla kunnolla Tarttoon. Ihastut varmasti!

Toiseksi: Jos jostain syystä päätät tulla Tarttoon lyhyemmäksi ajaksi, älä silti unohda lempikirjaasi ja osta matkaan viron kielen oppikirja ja Tartosta päivittäin Tartu Postimees. Muista, että Tartto kohtelee Sinua hyvin, jos annat sille aikaa: kävele Toomemäellä, haistele kukkia Kasvitieteellisessä puutarhassa, käy kaikissa museoissa, osta vihanneksia torilta, kukkia tädeiltä…

Kolmanneksi: kierrä säännöllisesti Tarton nähtävyydet, lue Tarton historia ja Tarttoon liittyvät kirjat sekä bongaa ainakin seuraavat suomalaiskohteet Tartossa:

Tarton Raatihuone kevätaamuna
Tarton Raatihuone kevätaamuna
Yliopisto päärakennus (yliopisto perustettiin 1632, siis 8 vuotta aiemmin kuin Helsingin yliopisto Turkuun; päärakennus valmistui v. 1809 keisari Aleksanterin avattua yliopiston uudestaan 1802) Ensimmäinen suomalainen, joka loi uransa Tarton yliopistossa, oli Mikael Johanneksenpoika Savonius, joka toimi 1631-1650 logiikan ja etiikan professorina. Toinen suomalainen alkuaikojen professori oli maisteri Daniel Sarcovius Turusta, 1695-1704 logiikan ja fysiikan professori. Jo ennen yliopistoa oli suomalaisia ollut Tartossa: mm. Olaus Marci Sundergelteus vuodesta 1600 Tarton prepositus tai Laurentius Aboensis, joka 1583 lähetettiin Tarton kollegin opettajaksi.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vieraili Virossa 11.-14.3.1964 ja piti Tarton yliopiston juhlasalissa 12.3. vironkielisen puheen (suomeksi otsikolla Virolainen hengenvainio). Etsi käsiisi aikakauskirja Akadeemian vuoden 2000 numerot 9-11 ja lue sekä puhe että suomalaisen Helena Sepp'in perusteellinen tutkimus matkasta. Vuonna 2006 on ilmestynyt Pekka Liljan ja Kulle Raigin teos Urho Kekkonen ja Viro. Tutustu virtuaalinäyttelyyn!
Kekkosen väitetään usein yöpyneen Park-hotellissa, jossa on nykyään hänelle omistettu sviitti saunoineen (Vallikraavi-katu 23), mutta hän kävi siellä 12.3. vain vaihtamassa vaatteitaan. Luennon jälkeen Kekkonen siirtyi Käärikulle.
Yliopiston hiihtokeskuksen Kekkosen sauna Käärikulla paloi 17.2.2002 heti kunnostuksen jälkeen, mutta sen tilalle on rakennettu uusi, hyvälöylyinen sauna, jonne kannattaa mennä hiihdettyään Kekkosen ladun. Kekkosen kerrotaan 12.3. hiihtäneen 17 km aikaan 1'20". Hänelle ja Sylville (jolla oli syntymäpäivä!) oli rakennettu luokkahuoneesta makuuhuone ja käytävästä WC yötä varten. Tallinnassa Kekkonen yöpyi 11.-12.3. ja 13.-14.3. valtion vierastalolla Nõmmella. Kekkosen ladun esite karttoineen .pdf-muodossa.
Suomen presidenteistä ovat Kekkosen lisäksi Tartossa vierailleet ainakin Lauri Kristian Relander (1.5.1925), Martti Ahtisaari (valtiovierailu 31.5.-1.6.1994 (suomenkielinen puhe Tartossa 1.6.1994), (Tallinnassa: 12.11. ja 15.6.1996, 18.12.1997, 12.11.1998, 5.11.1999, 18.1.2000) ja Tarja Halonen (vironkieliset puheet mm. puhe 10.9.2003, promootio 1.12.2004 (Tallinnassa: valtiovierailu 16.-17.5.2000, yksityinen matka 1.-8.7.2001, 18.9.2001, 4.7.2004, 20.11.2005, Kumu 17.2.2006, Lennart Meren hautajaiset 26.3.2006, Lennart Meri Memorial Conference 29.-30.3.2007). Vuonna 1996 Tarja Halonen kävi Tartossa ulkoministerinä ja kirjoitti Suomen Viron-instituutin vieraskirjaan:
Suomalaisprofessorit Tartossa 1900-luvun alussa: Kun Tarton yliopisto muutettiin vironkieliseksi, ei kaikkiin aineisiin riittänyt omia professoreita, vaan Tarttoon tuli useita ulkomaisia professoreita pitämään luentoja viroksi. Heidän joukossaan olivat suomalaiset Arno Cederberg, J.G.Granö, Lauri Kettunen, Ilmari Manninen ja Aarne Tallgren. Muistolaatta avattiin vironkielisen yliopiston 70-vuotisjuhlien aikaan 31. marraskuuta 1989 ja siinä lukee: "Sügav tänu meie rahvusliku ülikooli algaastate humanitaarõpetlastele Soomest… Tartu Ülikool Elias Lönnroti Selts Õpetatud Eesti Selts" eli 'Syvä kiitos meidän kansallisen yliopistomme alkuvuosien humanisteille Suomesta… Tarton yliopisto - Elias Lönnrotin Seura - Sivistyneen Viron Seura'. Näiden suomalaisprofessoreiden kunniaksi järjestää Granökeskus, Suomen Viron-instituutti ja Tarton yliopisto Granö-luentoja. Lue vuonna 2005 Tartossa ilmestynyt teos Kultuurisild üle Soome lahe.
Lauri Kettunen on lisäksi professoreiden muistotaululle saanut vielä oman kohokuvan päärakennuksen ensimmäisen kerroksen ns. J.Veski-luentosaliin ja muotokuvan suomen kielen lehtoraattiin. Lue Jüri Valgen virontamat muistelmat: Laadogast Balatonini : mälestusi 1918-1924, suomeksi Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä : murrosvuodet 1918-1924 (WSOY, 1948).
A.J.Sjögrenin kohokuva sijaitsee suomen kielen lehtoraatin vieressä päärakennuksen pohjoissiivessä yhdessä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten sekä unkarin kanssa. Tilat kunnostettiin 1990-luvun lopulla Kordelinin säätiön myöntämän miljoonan kruunun tuella. NB! Tarton yliopiston suomen kielen lehtoraatti on maailman vanhin: se perustettiin jo 1.10.1803. Tosin ei tiedetä, osasiko viran ensimmäinen haltija Friedrich David Lenz lainkaan suomea. Suomeen ensimmäinen lehtoraatti saatiin vasta 1828! "Suomen sukukansaohjelman varoista M.A.Castrénin seura myönsi 1994–98 A. J. Sjögren -stipendejä Virossa Tallinnan ja Tarton korkeakouluissa opiskelleille Venäjän suomalais-ugrilaisille perus- ja jatko-opiskelijoille. Tukea sai vuosittain 44 opiskelijaa." (Sukukansaohjelma 1994–2004. Suomi Venäjän uralilaiskieliä tukemassa (pdf))	A.J.Sjögren ja A.J.Sjögren -stipendiaatit Tuomiokirkon portailla 1994
Suomen siltaa ovat Tartossa rakentaneet mm. Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1864) ja yhdessä Julius Krohn'in kanssa (1867), Johan Reinhold Aspelin, Carl Gustaf Swan (18.–20.6.1869 ensimmäisillä laulujuhlilla Tartossa), virolaisista Jakob Hurt, Ella Murrik (myöh. Hella Wuolijoki). Vuoden 1979 laulujuhliin osallistui mm. Uno von Schrowe. Suomen sillastahan kirjoitti ensimmäisenä Emajoen satakieli Koidula (SKS:n juhlille 1881): "Silla otsad ühendatud, Kandes ühte isamaad; Tõe templiks pühendatud... Nägu – millal tõeks saad?!" "Rahu kõndis läbi laane Õigusega paral kääl; Taara võlvis õnnekaane Soome-Eesti pinna pääl’." "Pole väärt su oma tegu, Kui sa kõrval’ käänad nägu! Tõusku Soome sild! Käsis kivi, kaenlus kannel, Suguvennad, ühel vannel: Tõusku Soome sild!!" "Soomi, Soomi! Ei sa kau Meelest ega südamest! Sulle õrnema ma jau Jätsin hinge idadest! Sigi, sirgu, sugupinda! Sõlmitud meil südamed: Issand ise jagab hinda, Et meil kokku käivad teed! Eks püüa rahvas rahvaga nüüd pihud ühte lüüa! Teid, keda orjakütke rõhk, Teid, keda ajaratta lõhk ju juurel jautanud! Et mõega ja et kelluga Meil kivid kokku sulaks! Üks meie sõna, üks meil meel, Üksainus meie mõte! Oh ära väsi rännuteel! Oh tõuse, tegu, tõtte! Teid, lahelaened, pohjatuul, Teid teretame laulusuul! Õnn sulle, Soome Silda! (Sirp 19.5.2000)
Tarton yliopiston suomalaiset kunniatohtorit vuoden 1982 jälkeen: Kai Krohn, 2009, 29. V, lääketiede Anna-Leena Siikala, 2008, 30.V, etnologia ja folkloristiikka Markku Tapio Kulmala, 2008, 30.V, fysiikka Ari Kokko, 2007, 25.V, taloustiede Ilmar Talve, 2005, 27.V, etnologia Tarja Kaarina Halonen, 2004, 28.V, oikeustiede Liisa Marjatta Ahtee, 2003, 28.V, lääketiede Tapani Ruutu, 2003, 28.V, lääketiede Keijo Virtanen, 2003, 28.V, filosofia Matti Marvola, 2002, 31.V, farmasia Risto Näätänen, 2000, 02. VI, psykologia Mauri Isokoski, 1998, lääketiede Seppo Suhonen, 1994, 30. XI, filosofia Kalevi Wiik, 1991, 30. XI, filosofia Erkki Kivalo, 1990, 30. XI, lääketiede Maximilian Siurula, 1990, 30. XI, lääketiede Olavi-Johannes Granö, 1989, luonnontieteet Lauri Posti, 1982, filosofia Tarton yliopiston suomalaiset kunniajäsenet vuoden 1990 jälkeen: Pekka Artturi Oinonen, 1999, 28. V
Tarton yliopiston maa- ja metsätieteellisestä ja eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta muodostettiin 1951 Viron Maatalousakatemia, joka nyt on nimeltään Viron Maayliopisto ("Estonian University of Life Sciences"). EMÜ:n suomalaiset kunniatohtorit vuoden 1989 jälkeen: Erkki Kivi 20.10.1989 Ilkka Viljo Alitalo 01.06.1994 Peter Magnus Tigerstedt 11.05.1995 Esko Viljo Nurmi 23.05.1996 Lauri Kettunen 12.06.1997 Rihko Haarlaa 24.04.2003 Pekka Huhtanen 24.04.2003 Esko Kalevi Poutiainen 26.05.2005 Eero Matti Olavi Ylätalo 25.05.2006 Hannu Sakari Saloniemi 28.06.2007 Pertti Hari 28.05.2009
Struven ketju: Kolmiomittausketju, jolla mitattiin vuosina 1816-1855 Tarton kautta kulkeva meridiaani 26astetta 43'E ja joka muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä: pohjoisin Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa (2822km). Friedrich Georg Wilhelm von Struve työskenteli Tarton tähtitornissa vuosina 1808-1839. Struven ketju on myös yksi Suomen UNESCOn maailmanperintökohteista: Lue lisää Maanmittauslaitoksen sivustolta!
Margit Kuusk on tehnyt suomen kielen oppikirjan "Suomi selväksi", joka oli syyskuussa 2004 kuukauden myydyin kirja Tarton Yliopiston kirjakaupassa! Tartonsuomalainen Mai Frick on tehnyt oppikirjasarjan "Soome keel iseõppijale".
Yliopiston historian museo Toomella tarjoaa upean katsauksen yliopiston historiaan ja sieltä löytyy mm. suomalaisyliopistojen kunniatohtoreiksi promovoitujen virolaisten lakkeja, miekkoja ja kunniakirjoja sekä presidentti Svinhufvudin SELL-urheilukilpailujen kiertopalkinnoksi lahjoittama malja, jota esiteltiin Kekkoselle 1964 yliopiston rehtoraatissa.
Yliopiston historian museo kertoo myös, että suomalainen Alma Fohström piti ensimmäisen vironkielisen konsertin yliopiston juhlasalissa 13.11.1884. Sopiva paikka lueskella Toivo Kuldseppin ja Tõnu Seilenthalin teosta Tarton yliopisto ja Suomi (SKS, 1982)
Yliopiston Kasvitieteellinen Puutarha on myös upea paikka rauhoittua ja nauttia Tarton Hengestä! Botaanikaaed:ssa on mm. suomalaisten rhododendronien osasto!
Suomen Viron-instituutti: Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.1991 kokoontui useita satoja suomenystäviä Yliopiston juhlasaliin ja perusti Soome Instituutin. Vuoden 1994 alusta instituutti, joka oli keväällä 1993 muuttanut päärakennuksen huoneesta 302 Kirjallisuudentaloon (Vanemuise 19), liittyi Suomen opetusministeriön ylläpitämien kulttuuri-instituuttien ketjuun. Instituutin pääkonttori on Tallinnan Kirjailijain Talossa (Harju 1) ja molemmissa on valikoima suomalaista kirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä näyttelytilat suomalaiselle taiteelle: www.finst.ee
Tamperemaja: osoitteessa Jaani-katu 4 sijaitsee Tarton ystävyyskaupungin Tampereen vuokraama kulttuurikeskus, jossa on gallerian, saunan ja upean kellarin lisäksi majoitustiloja kaikille halukkaille: www.tamperemaja.ee Lue esim. teos Miksi Tartto on? : esseitä Tartosta, koostaneet ja toimittaneet Maarja Pärl Lõhmus, Lassi Saressalo, Aivo Lõhmus. Elias Lönnrot Seura & Tampereen kaupungin kulttuuritoimi, 1998 tai Tartto-Tampere-Tartu 15 / Tampere Maja 10 : Kertomus ystävyydestä ja yhteistyöstä / Jutustus sõprusest ja koostööst, koonnut Lassi Saressalo, 2007
Turun infopiste Tartossa: toinen suomalainen ystävyyskaupunki on Turku, jota pitkään edusti yliopisto Granökeskuksineen. Joulukaupunki Tartto seuraa kaksoisveljensä Turun jälkiä ja vuonna 2004 avattiinkin joulun aikaan Lutsu-kadun teatteritalossa Turu tuba, joka toimi vuoden. Uudet tilat avattiin 4.5.2007 osoitteessa Ülikooli-katu 1: Turu linna infopunkt Tartus, tel +372-7380888, e-post: turku@tartu.ee, Jaava Masing, +372-5158403: Turu linna Tartu infopunkt. Lisätietoja Suomessa Varsinais-Suomen Viro-keskus > Tarton Turku-info!
Vuonna 1991 Tartto oli ensimmäistä kertaa mukana pohjoismaisessa ystävyyskuntatapaamisessa, ruotsalaisen ystävyyskaupunkinsa Uppsalan kutsusta ja sai sitä kautta kolmannen suomalaisen ystävän: Hämeenlinnan - "yhteistyökaupunki, ei virallista ystävyyskaupunkisuhdetta". Tähän pohjoismaiseen ystävyyskaupunkiketjuun kuuluvat lisäksi Norjasta Baerum, Tanskasta Frederiksberg, Islannista Hafnarfjördur ja Grönlannista Fiskenaesset (nimi omalla kielellä on Qeqertarsuatsiaat).
Tarton kaupunki on antanut kunniamerkkinsä Tarton Tähti tai Tarton mitali seuraaville suomalaisille: Tartu Tähe kavalerid Raija Kyllikki Sylvin, Ulkoministeriö, 2003 Lassi Saressalo, Tampere, 2003 Armas Onni Lahoniitty, Turku, 2005 Pertti Paltila, Tampere, 2007 Liisa Löyttyniemi, Tampere, 2010 Tartu medali kavalerid Reino Lemmetyinen, Turku, 2009
Armas Lindgrenin suunnittelema Vanha Vanemuine (1906) otettiin käyttöön vuonna 1906, mistä alkaa Viron ammattiteatterin historia. Vuosina 1937 - 1939 rakennettiin uusi teatterisali. Vuoden 1944 taisteluissa teatteritalo sai pahoja vaurioita eikä sitä "liian virolaishenkisenä" restauroitu vaan nykyinen teatterisali avattiin vuonna 1967 ja konserttisali 1970. Käy ehdottomasti matkallasi Vanemuisen teatterissa!
Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnitelma osakuntatalo Korp! Sakalaksi (1911) valmistui vuonna 1910, käyttöönotto - hieman muunnellun suunnitelman mukaan - tapahtui 29.-30.10.1911. Ensimmäisen maailmansodan aikaan rakennusta käyttivät sekä venäläis- että saksalaisjoukot. Toisen maailmansodan aikaan, vuonna 1941 osui rakennukseen palopommi ja pystyyn jäivät vain seinät. Remontoitua taloa käytti neuvostoajan Tarton Taidekoulu. Vuonna 1995 osakunnalle palautettu talo otettiin kokonaisuudessaan restauroituna käyttöön 1999, kustannuksiin osallistuivat myös suomalaiskollegat: Hämäläinen Osakunta Helsingistä. Paras aika tutustua Tartossa osakuntien toimintaan on vappu, joka kestää viikon: Korp! Sakala, Korp! Ugala, EÜS jne.
Eliel Saarisen suunnittelema Paavalin kirkko (1919) sai peruskivensä 31. toukokuuta 1915. Lokakuun ensimmäisenä 1917 kirkko siunattiin käyttöön ensimmäistä ja sisustuksen valmistuttua 9. marraskuuta 1919 toista kertaa. Kirkossa oli istumapaikkoja noin 3000, tilaa noin 7000:lle, mutta 25.3.1944 kirkkoon osui pommi ja siitä jäi jäljelle vain rauniot. Syksyksi 1946 saatiin katto ja 1.12.1946 soivat taas kellot. 10. syyskuuta 1999 nostettiin paikalleen kirkontornin kuparikatto, vuoden 2005 lopulla seurakunta ja kaupunki perustivat säätiön, jonka tehtävänä on restauroida Paavalin kirkko Kansallismuseon luovutettua varastoina käyttämänsä osat kirkosta. Restauroinnista järjestetyn kilpailun voitti suomalaisten nimimerkki "ELI EL".
Alvar Aallon suunnittelema Granö-keskus eli Villa Tammekann (1932) voitti vuoden 2000 parhaan restaurointikohteen Europa Nostra -palkinnon. Suomalaisprofessori J.G.Granön seuraajan, Tarton yliopiston maantieteen professorin August Tammekannin perheelle suunnitteli Alvar Aalto omakotitalon tuolloin uuteen kaupunginosaan Tähtvereen samoihin aikoihin kuin kuuluisa Paimion parantola oli valmistumassa eikä arkkitehdillä ollut uusia tilauksia tiedossa. Talossa asui neuvostoaikana enimmillään kahdeksan ruokakuntaa, joille Tarton kaupunki hankki uudet asunnot palautettuaan talon Tammekannin kaksosille Eeva-Maijalle (Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana 1980-1993) ja Paavolle (tunnetulle arkkitehdille!). Nyt talossa toimii Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-keskus, osoite: Fr. R. Kreutzwaldi -katu 6.
Viron Ylioppilasseuran EÜSin talossa käytiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut neljä kuukautta vuonna 1920: Rauha solmittiin 14.10.1920. Suomalaisvaltuuskuntaan kuuluivat Juho Kusti Paasikivi, Juho Vennola, Alexander Frey, Rudolf Walden, Väinö Tanner, Väinö Voionmaa ja Väinö Kivilinna - heidän nimensä näkyvät talon edustalle pystytetyssä muistolaatassa (jonka "ensimmäisen painoksen" muuten metallivarkaat veivät vuonna 1992). Talo sai 100-vuotisjuhlan yhteydessä Suomi-huoneen! Lue: Tuure Vierros: Tarton tanssi, Kirjayhtymä, 1974. Ja katso elokuva: Suuri peli, korkeat panokset Virolaisille muuten Tartu rahu tarkoittaa hieman aiemmin, 2.2.1920, Vanemuise-katu 35:ssä solmittua Viron ja Neuvosto-Venäjän välistä rauhaa! Viron sini-musta-valkoiset värit ovat peräisin Eesti Üliõpilaste Seltsin lipusta, joka siunattiin Otepäällä 4.6.1884.
Inkerimaja (Veski-katu 35) on Suomen sosiaali- ja terveysministeriön 1990-luvun puolivälissä kunnostama vanhusten päiväkeskus, jonka omistaa Viron Inkerinsuomalaisten Liitto. Talossa pidetään kaksi kertaa kuukaudessa Tarton suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelukset. Lue inkeriläisistä!
Suomen Kunniakonsulaatti Tartossa avattiin Inkerimajassa 26. syyskuuta 2005, kunniakonsulina toimii Viron Inkerinsuomalaisten Liiton puheenjohtaja ja Ulkosuomalaisparlamentin varapuheenjohtaja Toivo Kabanen. Suomella oli kunniakonsulaatti Tartossa myös ennen toista maailmansotaa: 1929-1934 kunniakonsulina toimi Oskar Rütli, 1934-1935 Alfred Kõva.
Suomen suurlähetystön Tarton toimipiste avattiin Uus-katu 3-76:ssa 1. huhtikuuta 1992, jolloin viisumin numero 1 kaupunginjohtaja Ants Veetõusmelle myönsi Pertti Pyhtilä. Viisumivapauden tultua 1997 toimipiste muutti Inkerimajaan, jossa sen kesäkuussa 2005 sulki Minna Halonen. Suomen suurlähetystö järjestää ennakkoäänestyksen yleensä myös Tartossa. Toimipisteen työntekijöitä varten vuokrattiin asunto osoitteesta Raekojaplats 11-11, atasheena toimineet Raija Sylvin (1993-1995) ja Ritva Pesonen (1995-1997) asuivat Veski-katu 2b:ssä.
Michael Andreas Barclay de Tolly tunnetaan Virossa marsalkkana, joka johti menestyksekkäästi keisarin sotajoukkoja Napoleonia vastaan. Hänen arkkunsa on pienessä mausoleumissa Jõgevestessä Etelä-Virossa. Suomalaisille Mihail Barclay de Tolly (1761 - 1818) on Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen (tai toinen G.M.Sprengtporten'in jälkeen) kenraalikuvernööri vuosina 1809 - 1810.
Oskar Luts Emajoen rannalla ei liity oikein mitenkään Suomeen, mutta silti kannattaa lukea hänen suosituin kirjansa Kevad (suomeksi 'Arno ja kumppanit', Karisto 1973), josta on tehty elokuvia ja kymmenittäin teatteriesityksiä - ja jota virolaiset ulkoa siteeraavat. Suomalaisille Oskaria (1887 - 1953) tutumpi on hänen pikkuveljensä Theodor Luts (1896 - 1980). Tehtyään Viron ensimmäisen äänielokuvan 'Auringon lapset' 1932, jossa tunnussävelmän lauloi viroksi Georg Malmsten, Theodor muutti Suomeen ja mm. "löysi" Ansa Ikosen, kuvasi kymmeniä filmejä mm. Siltalan pehtoori 1934, Lapatossu 1937, Koskenlaskijan morsian 1937, Tulitikkuja lainaamassa 1938, SF-paraati 1940. Theodor Luts oli myös Fenno-Filmi Oy:n perustaja 1942. Theodor ja hänen vaimonsa Aksella saivat vuonna 1943 Suomen kansalaisuuden, mutta silti heitä kehotettiin poistumaan valvontakomission tieltä. Theodor kuoli Brasiliassa vuonna 1980, Aksella Pärnussa myrsky-yönä 2005.
Kristjan Jaak Peterson Toomemäellä on Viron kansallisrunoilija ja hänen syntymäpäivänään 14. maaliskuuta vietetään Äidinkielen päivää. Peterson (1801-1822) oli kielinero, joka saksansi suomalaisen Kristfrid Gananderin ruotsinkielisen teoksen Mythologica Fennica.
Atlantis Emajoen rannalla on uuden ulkoasun saanut neuvostoaikainen edustusravintola Kaunas. Kunnostustyöt tehtiin 2000-luvun alussa ja suunnittelijana oli mm. suomenruotsalainen arkkitehti, joka on suunnitellut myös hotelli Londonin sisustuksen.
Wernerin kahvila yliopiston kirjakaupan vieressä on taas avattu, jotta me suomalaiset Tarton-ystävät saamme miettiä, tehdäkö siellä einoleinot eli kirjoittaa anomus Viron kansalaisuuden saamiseksi, kuten teki runoilijamestarimme Eino Leino saatuaan Tartossa kuninkaallisen vastaanoton ja esiinnyttyään yliopiston juhlasalissa. Eino Leino on kirjoittanut runon Vapaa Viro (Leirivalkeat), sen jälkeen kun Venäjän väliaikainen hallitus antoi 12. huhtikuuta 1917 määräyksen Vironmaan kurnementin väliaikaisesta itsehallinnosta. "14.5.1921 Leino matkustaa Viroon. 17.5. Leino kirjoittaa Tartossa runon Eesti vapaa, ensimmäinen. Runo julkaistaan Nuoren Suomen joulualbumissa XXXI. 19.5.1921 Leino pitää Tarton yliopistossa esitelmän Tulevaisuuden taide. Leino palaa Suomeen 1.6.1921. Suomeen paluupäivänä ilmestyy tallinnalaisessa päivälehdessä Päeväleht Leinon kuuluisa avoin kirje Viron valtionpäämiehelle, Konstantin Pätsille. Kirjeessä Leino palaa tuttuun teemaan uudesta isänmaasta." (Lähde: Kainuun Eino Leino -seura) Lue Aino Thauvon-Suits'in kirjaa Minu mälestuste Eino Leino. Kannatav inimene, suomeksi Tuntemani Eino Leino: kärsivä ihminen.
Kahden Wilden patsaan luona suomalainen muistaa, että Eduard Vilde oli pakolaisena Suomessa 1906 ja toimitti satiirista julkaisua KAAK. Hän on myös kirjoittanut novellin "Viaburi" (1909). Sopiva penkki istua lukemaan teosta *Tartto - kirjailijan kaupunki* (SKS, 2003)
Nooreestiläisistä taiteilijoista Nikolai Triik ja Konrad Mägi (1906), Aleksander Tassa (1906 ja 1913) ja Anton Starkopf (1913) viettivät kesiä Önningebyssä Ahvenanmaalla. Tartossa aloitti syksyllä 1988 *Konrad Mäen ateljee* - pariisilaistyylinen vapaa akatemia, Anton Starkopfin veistoksiin voi tutustua mm. Kasvitieteellisessä puutarhassa. Kirjailija Friedebert Tuglas vietti Ahvenanmaalla neljä kesää - 1907, 1909, 1910. ja 1913.
Kallaste on monien Aino Kallas -fänien kiinnostuksen kohde. Se sijaitsee Tarton laitamilla osoitteessa Raja 31a ja on nykyäänkin yksityiskotina. Tarton lähellä sijaitsee myös Elva, jonne pääsee kätevästi junalla.
Ella Murrik oli "Koulutyttönä Tartossa" ja vietti "Yliopistovuodet Helsingissä" (molemmat suomeksi Tammi, 1945), avioitui Sulo Wuolijoen kanssa ja hänen tyttärenpoikansa Erkki Tuomioja piti Suomen 90-vuotisjuhlissa Tartossa vironkielisen puheen 5.12.2007. Lue neuvostoaikaisesta Tarton opiskelijaelämästä pitkäaikaisen Suomen Viron-instituutin kulttuurisihteerin, kirjailija Maimu Bergin teoksen Pois, viroksi Ära, 1999, alusta.
Tarton Suomalainen Koulu toimii alle kymmenen oppilaan ja yhden opettajan voimin Katolisen koulun ja Kansainvälisen koulun kanssa samoissa tiloissa osoitteessa Jakobi 41. Tartossa oli suomalainen koulu myös 1600-luvulla, kun Ruotsin armeijassa palveli paljon suomalaisia perheineen.
Suomi-talot Annelinnan takana olivat osa sotakorvauksista Neuvostoliitolle ja tarkoitettu tilapäisiksi parakeiksi pommitettujen asuintalojen tilalle. Tartossa talot olivat asuttuja vielä pitkälle 1990-luvulle, mutta nyt lähes kaikki niistä on lykätty kumoon.
Elias Lönnrot "pistäytyi" Tartossa vuonna 1844, jolloin hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailijan Friedrich Robert Faehlmannin luona kylässä osoitteessa Ülikooli-katu 21 kesäkuusta joulukuuhun. Lönnrot käveli Tartosta kylään Kreutzwaldille Võruun, n. 65 km! Talossa toimii nykyään aikakauskirja Akadeemia, jossa on julkaistu mm. vuosien 1989-2001 päätoimittajan, suomenpoika Ain Kaalepin tekstejä.
Fraternitas Fennica on tartonsuomalainen osakunta, johon kuuluu toistasataa suomalaista opiskelijaa etupäässä Tarton yliopistosta. Frat!Fennica perustettiin 1926 ja herätettiin uudelleen henkiin 1994. Frat!Fennican värit ovat kulta-musta-valkoinen ja sen lippulaulun on säveltänyt Veli-Pekka Bäckman ja sanoittanut ensimmäisen puheenjohtajan Antti Larmolan äiti, Maija Larmola, vuonna 1996: 1. Aurinko on kultainen ja maa on musta, viljava. Mielemme on puhdas, avoin, Fraternitas Fennica. Kammioissa lukulamppu valoa luo pimeään, paperi on valkoinen ja vaatii uuteen tehtävään. Lippumme, liehu! Lippumme, liehu! Liehu, liehu, lippumme! 2. Kultaiset on laulun lyyrat, mustat viitat tietäjäin. Valkoiset on tiedon pylväät, niiden luokse, eteenpäin. Kultaiset on kevätkukat, musta multa viljavaa, valkoisina poutapilvet kuljettavat unelmaa. Lippumme...! 3. Jos on jäässä Suomenlahti, kaukana jos kotimaa, eivät jäädy sydämemme, vaikka talvi tuiskuaa. Synkän syksyn, kylmän talven yli kevät kerran saa. Muuttolinnut, pohjoisessa terveiseni kertokaa. Lippumme...! 4. Ystävien yhteisyys on meille kullankallista. Surun jaamme, ilon jaamme, Fraternitas Fennica. Liehu lippu korkealla, kulta-musta-valkoinen, ystävyyden tunnuslippu, toiveittemme yhteisten. Lippumme...!
Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry eli TaSLO on Tarton yliopistossa lääketiedettä ja hammaslääketiedettä opiskelevien suomalaisten ainejärjestö. Yhdistys perustettiin syyskuussa 1995 ja hyväksyttiin samana syksynä Suomen Medisiinariliiton jäseneksi.
Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa ry eli SUOLET on Viron maatalousyliopistossa eläinlääketiedettä opiskelevien suomalaisten ainejärjestö vuodesta 2002 lähtien.
Tarton Forselius-kymnaasi (Tartu Forseliuse Gümnaasium) on nimetty suomalaissyntyiseksi arvellun Bengt Gottfried Forseliuksen kunniaksi (1660-1688), joka aloitti vuonna 1684 nykyisen kymnaasin lähettyvillä virolaisen opettajankoulutuksen. Noin 160 poikaa sai koulutuksen ja jo 1686 aloittivat ensimmäiset vironkieliset koulut Kambjassa, Kolga-Jaanissa, Laiusella, Nõossa, Otepäällä, Pilistveressä, Puhjassa, Põltsamaalla, Rõngussa, Sangastessa ja Tartossa (Marian seurakunnassa), vuonna 1688 oli jo 49 koulua. Vuonna 1686 Forselius vei Tukholmaan Ignatsin Jaagun (Kambjasta) ja Pakrin Hansun (Jüristä, Harju-Madiselta), jotka esittelivät lukutaitoaan kuningas Kaarle XI:lle. B.G.Forselius ylennettiin Viron- ja Liivinmaa kansankoulujen tarkastajaksi, mutta hän hukkui paluumatkalla Itämerellä 19.11.1688. Nykyisessä Forselius-lukiossa opetetaan suomea C-kielenä ja Suomen kieltä ja kulttuuria erillisellä kurssilla, joka pitää omaa blogia www.meiesoome.blogspot.com. Lisäksi suomalaisetkin koululaiset osallistuvat jokakeväiseen Virtuaalkass-kirja-arvostelukilpailuun.
Tarton Kansalaisopistossa (Tartu Rahvaülikool) opetetaan suomen kieltä ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä Turun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.
Kansojen Muistomerkki (Rahvaste Monument) - Tarton yliopiston päärakennus on rakennettu raunioituneen Marian kirkon paikalle. Kirkon lattian alle haudattujen luut siirrettiin 1800-luvun alussa tähän arkkitehti Krausen suunnittelemaan monumenttiin, jonka neljällä kyljellä on muistolaatta latinaksi, saksaksi, viroksi ja venäjäksi. Latinankielisessä tekstissä mainitaan "saksalaisten, suomalaisten, puolalaisten ja ruotsalaisten luut"
Keski-Suomen Tammi: Tarton maakunnan ja Keski-Suomen ympäristöyhteistyön symboliksi istutettiin toukokuussa 1994 Toomemäen puistoon tammi. Keski-Suomesta olivat tammea istuttamassa Juha Saltevo, Kaj Granberg, Matti Sipponen ja Olli J. Ojanen, Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin sihteeri Korpilahdelta, jonka matkakertomus ilmestyi Keski-Suomen Luonto -lehdessä. Oppaana ja tulkkina Tartossa toimi Irja Alakivi.
Tarton Pirunsilta (Kuradi Sild) on omistettu Romanovien 300-vuotiselle dynastialle 1913 vain neljä vuotta ennen loppua, ja siinä on Aleksanteri I:n korkokuva. Sopiva paikka laulaa pätkä Tiernapojista Aleksanteri II:n kunniaksi: Keisari Aleksanteri, Suomenmaan suuriruhtinas, hän pois otti orjuuden, hän pois otti tyrannin, hän kääntää, kaataa kaikki vihollisen maat, siis kaikki kansamme riemuitkaa, kun olette päässeet vaivoista!
PS. Kaikkea, mitä Tartosta on kirjoitettu, ei kannata uskoa! Berlitz: TALLINNA (2005) väittää muun muassa, että tarttolaispatsas Suutelevat Ylioppilaat on PÄRNUN TUNNUS ja että Kivisilta tuhoutui vuonna 1994 (pro 9.7.1941 klo 6.37)...
TARTTO-kirjallisuutta: Berg, Maimu: Pois (1999), vironkielinen alkuteos Ära (1999) - Romaani Tarton opiskelija-elämästä neuvostovuosina Kross, Jaan: Mesmerin piiri (1997), vironkielinen alkuteos Mesmeri ring (1995) - Kahden aikatason romaani opiskelevan älymystön kohtalosta neuvosto- ja saksalaismiehityksen aikana Tartossa Tammsaare, A. H.: Totuus ja oikeus 2 (Koulutie) (2004), vironkielinen alkuteos Tõde ja õigus 2 (1929) - Kirjailijan omakuva [Indrekinä] kouluvuosilta Tartossa - ja omalaatuisen koulumestari Mauruksen huikea muotokuva *Tartto - kirjailijan kaupunki* (2003) - Ei varsinainen matkaopas, ei varsinaista kaunokirjallisuutta, mutta kiinnostavia välähdyksiä eri aikojen suomalaisista kulttuurimatkaajista van-hassa yliopistokaupungissa Vierros, Tuure: Tarton tanssi (1974) - Hyvin taustoitettu romaani Tarton rauhanneuvotteluista Wuolijoki, Hella: Koulutyttönä Tartossa 1901-1904 (1945), viroksi: Koolitüdrukuna Tartus 1901-1904 (1986) - Muistelmateoksen alkuosa kouluvuosista ja yhteiskunnallisesta heräämisestä edellä olevat kuvailut HS:n Kaupunkikirjasto-sivulta (23.9.07) *Alvar Aalto - Villa Tammekann: Turun yliopiston ja Tarton yliopiston yhteistyökeskus* - toimittaneet Henri Terho & Maija Mäkikalli Kallas, Aino: Päiväkirja (1954), viroksi: Päevaraamat (1955) Kettunen, Lauri (1948): Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä: murrosvuodet 1918-1924 (viroksi 1999: Laadogast Balatonini mälestusi 1918-1924) Kuldsepp, Toivo - Seilenthal, Tõnu: Tarton yliopisto ja Suomi (1982) *Kultuurisild üle Soome lahe* (2005) Lilja, Pekka ja Raig, Kulle: Urho Kekkonen ja Viro (2006), viroksi: Urho Kekkonen ja Eesti (2007) Maiste, Juhan: Ajan sydämessä: matka Tallinnasta Tarttoon (1993) - suomentanut Kaisu Lahikainen; valokuvat: Peeter Säre Mihkla,K.: Lydia Koidula elu ja looming (1965) *Miksi Tartto on? esseitä Tartosta* (1998) - koostaneet ja toimittaneet Maarja Pärl Lõhmus, Lassi Saressalo, Aivo Lõhmus. Julkaistu: Tartto-Tampere: Elias Lönnrot Seura ja Tampereen kaupungin kulttuuritoimi, 1998 Oittinen, Hannu: Sankarimatkailijan Tartto (ilmestymättä?) - "/---/ yhä useammat turistibussit ja matkailuautot suuntaavat etelämmäs, vanhaan Emajoen rannoilla arvokkaasti kohoavaan yliopistokaupunkiin. Tarttolaiset ovat ylpeitä historiallisesta ja kauniista kotikaupungistaan. Nykyään monet suomalaisopiskelijatkin tallaavat Tarton sokkeloisilla kujilla, nauttivat piknikkejä kaupungin kattojen laella uhkeilla rinteillä, bailaavat kiihkeässä yöelämässä ja hukuttavat angstiaan kaupungin lukuisissa oluttuvissa. Pariskunnat vajoavat suuteloihin romanttisilla kaarisilloilla ja lapset telmivät neuvostoaikaisissa leikkipuistoissa. Ja ihastuihan tähän kaupunkiin jo Kekkonenkin. Tarton ja Tallinnan kilpailuasetelma muistuttaa Turun ja Helsingin välistä iänikuista kamppailua. Onneksi me suomalaiset voimme diplomaattisesti rakastaa molempia virolaiskaupunkeja. Ilmestyy toukokuussa [2007]." Talve, Ilmar: Eesti kultuurilugu (2004, toinen painos 2005) Karin Hallas-Murula: Suomi-Viro: arkkitehtuurin yhteinen vuosisata (2006), viroksi: Soome-Eesti: sajand arhitektuurisuhteid (2005) Thauvon-Suits, Aino: Tuntemani Eino Leino: kärsivä ihminen (1958), viroksi: Minu mälestuste Eino Leino. Kannatav inimene (2005)
TARTON HISTORIAA: PEKANPÄIVÄÄ 29.6. vietetään Tartossa suojeluspyhimysten Pietarin ja Paavalin (attribuutit avain ja miekka oheisessa vaakunassa) kunniaksi... Tarttoahan ei ole koskaan "perustettu" vaan ensimaininta on vuodelta 1030, jolloin kaupunki ensimmäisen kerran miehitettiin, kun kristitty Kiovan ruhtinas Jaroslav Viisas valloitti vuoteen 1061 saakka virolaisten puulinnoituksen Toomemäellä (nyk. Tähtitornin sijoilla). Samaan paikkaan rakensivat piispanlinnansa seuraavat valloittajat, saksalaiset vuonna 1224, jota muka pidetään kaupungin perustamisvuotena mm. Henni Ilomäen toimittamassa Tartto - kirjailijain kaupunki... Lisää historiaa mm. Tarton kaupungin kotisivulla ja Wikipediassa!