Command Promptin käynnistäminen

Yleensä Command Prompt kaiketi löytyy suoraan Käynnistä -valikosta. Jos ei sieltä, niin sitten ainakin pitäisi löytyä kohdasta "Käynnistä->Kaikki Ohjelmat->Apuohjelmat"

Tässä kuvat Command Promptin käynnistämisestä, ja itse command promptista.

Käsittääkseni Command Prompt löytyy helpoiten tuolta:

Jos ei se ole suoraan käynnistysvalikossa, niin se on aina vähintään apuohjelmien joukossa:

Käynnistämisen jälkeen Command Prompt näyttää jotakuinkin tältä:

Tyypillinen komennon muoto Windowsissa

Perinteisesti Windowsin (ja sen edeltäjän eli MS-DOSin) komennot käyttävät valitsimien alussa kauttaviivaa '/' (kun taas unixissa miinusmerkki '-' on tyypillisempi). Esimerkiksi työhakemiston listaaminen Command Promptissa:

dir /A /W

Eli komennon nimi on dir, ja sille menee kaksi argumenttia:

"/A"
"/W"

[Argumenttien merkitys tässä tapauksessa on valita listattavaksi myös piilotetut tiedostot (A=="all") ja myös käyttää leveätä tulostusta (W=="wide").]

Usein MS-DOS -komennoista saa käyttöohjeen antamalla argumentin /? eli esimerkiksi:

dir /?

javac -verbose MunJokuOhjelma.java

Windowsin tiedosto- ja hakemistonimet

Windowsissa "levyasemat" eli erilliset juurihakemistot erilaisille tiedon tallennuspaikoille näkyvät erillisinä, ja niillä on jokaisella kirjaintunniste (kirjain ja kaksoispiste). Esimerkiksi Agoran mikroluokissa on seuraavia levyasemia ja vastaavia:

Kirjaintunniste	Levyasema
A:	diskettiasema
C:	paikallisen koneen kovalevy
N:	verkkolevy, jossa on joidenkin kurssien matskuja
U:	oma kotihakemistosi THK:n isolla verkkolevyllä

Kirjaimet ja vastaavuudet riippuvat täysin siitä, miten koneyksilö on asennettu. Kotikoneellasi on siis ihan erilaiset levyasemat! Kuitenkin useimmiten A: on diskettiasema ja C: on ensimmäinen kovalevy (tarkemmin sanottuna paikallisen kovalevyn ensimmäinen osio, mutta sillä nyt ei ole niin väliä...)

Verkkolevy on sellainen, joka ei suinkaan sijaitse sillä koneella, jossa teet töitä, vaan jossakin kaukaisessa kopissa nettipiuhan päässä. Verkkolevystä yhdistetään joku hakemisto alihakemistoineen siten, että se näyttää ihan samalta kuin paikallinen eli tietokoneessa kiinni oleva levy, vaikka tieto liikkuukin nettipiuhaa pitkin.

Meillä yliopistolla Windows-koneissa U: -asemana näkyvä "levy" on itse asiassa oma kotihakemistosi verkkolevyllä. Se on täysin sama tallennuspaikka kuin esim. Unix-pääteyhteydessä näkyvä kotihakemistosi. (Fyysisesti bittisi tallentuvat ehkä jossain Mattilanniemen talossa; en ole varma... eikä sillä ole väliäkään...)

Tietohallintokeskuksen nykyinen ohje on, että mahdollisimman paljon normaaleista töistä tehdään U: -asemalla, paitsi jos levytilan kiintiö ylittyisi sellaisten tietojen kohdalla, joiden automaattinen varmuuskopiointi ei ole välttämätöntä. Silloin on suositeltavaa käyttää paikallisen tietokoneen sisällä olevaa, varmuuskopioimatonta levyä. Ohjelmointi 1 tehdään alusta loppuun U: -asemalla (eli verkkolevyn kotihakemistossasi), jos se mikroluokissa tehdään. Etäsuorittajat käyttäkööt oman tietokoneensa levyjä, miten lystäävät.

Tiedostojen nimiin voi liittää hakemistorakenteen seuraavasti:

U:\ohj1\demo1\vastaus.txt

Eli ensin tulee "levyaseman" tunnus ja sitten hakemistohierarkia siten että aina ylemmän ja alemman tason hakemistojen nimien väliin laitetaan kenoviiva '\'.

Hiukan hankalaa on, että Command Promptin työhakemiston vaihtaminen toiselle levylle (esim. lähtötilanteesta C: -asemalla omaan kotihakemistoon eli U: -asemalle) vaatii levyaseman vaihdon eksplisiittisesti. Pitää siis tehdä esim. seuraavat komennot peräkkäin:

u:

cd ohj1\demo1\

Kummankin komennon jälkeen pitää painaa enteriä (kuten komennoissa aina). Ensimmäinen komento u: vaihtaa työlevyä, ja toinen komento vaihtaa työhakemistoa työlevyn hakemistorakenteen sisällä.

Java-työkalujen käyttö Windowsin Command Promptissa

Oletetaan, että sinulla on Ohjelmointi 1:n ensimmäistä demoa varten hakemisto U:\ohj1\demo1 ja olet noutanut sinne lähdekooditiedoston nimeltä HelloWorld.java kuten demotehtävässä pyydettiin.

Vähimmillään pääset kokeilemaan ohjelman toimintaa, kun käynnistät komentokehotteen ja komennat seuraavasti (aina jokainen rivi on yksi komento, ja rivin jälkeen painettava enter):

u:
cd ohj1\demo1
javac HelloWorld.java
java HelloWorld

Tässä on kuva:

Tässä vielä selitykset lisätty jokaiseen näkyvään kohtaan:

Näillä selviytyy erittäin pitkälle, kunhan oppii soveltamaan eri nimisille ohjelmille. Kotikäyttäjillä tietysti levyaseman ja hakemiston nimet ovat jotakin muuta!

Pääteyhteyden muodostaminen

Pääteyhteys luodaan pääteyhteysohjelmalla. Tästä on erillinen ohje, joka tulee lukea erikseen. Oletamme seuraavassa, että osaat jo muodostaa yhteyden Jalavaan, ja olet aktivoinut THK:n tunnuksen.

Huomaa, missä kaikki toimii: Sillä koneella, jossa itse olet, toimii vain pääteyhteysohjelma (konsoli, terminaali, ... rakkaalla lapsella monta nimeä), joka siirtää merkkejä sinulta palvelimelle ja toisin päin. Itse ohjelmat ja komennot käynnistyvät kaukana istumapaikaltasi (käytännössä Mattilanniemessä) sijaitsevassa palvelimessa. Siellä ne toimivat, ja sieltä käsin ne lähettävät tulosteensa takaisin päätteellesi. Ja sinne sinä lähetät näppäinpainalluksiasi, joilla komennat etäkonetta. Ja niin edelleen.

Tyypillinen komennon muoto Unixissa

Unix-perinteen mukaisissa komennoissa valitsimien alussa on usein miinusmerkki '-'. Varsinkin avoimen lähdekoodin GNU-projektin ohjelmissa valitsimet ovat pidempiä ja selkokielisempiä, jolloin niiden alussa on kaksi miinusmerkkiä peräkkäin "--". Mutta nämä ovat siis vain yleisiä käytäntöjä, ja jokaisen ohjelman tekijä tietysti itse päättää, noudattaako käytäntöjä vai sooloileeko ja keksii omiaan ihmisten elämän vaikeuttamiseksi... Lisäksi on historiallisia jäänteitä -- ohjelmia, joiden on oltava esim. 30 vuotta taaksepäin yhteensopivia ja siksi niiden on vielä tänäänkin hyväksyttävä eksoottisia argumenttimuotoja modernien lisäksi.

Esimerkki Unix-komennosta:

finger -p -m nieminen

Ihan samalla tavalla kuin Windowsin Command Promptissa, käynnistyisi ohjelma nimeltä finger, ja sille annettaisiin kolme argumenttia:

"-p"
"-m"
"nieminen"

(Tämä komento tulostaisi tietoja käyttäjätunnuksesta nieminen. Jos valitsinta -m ei olisi, haettaisiin tietoja kaikista, joiden nimessä on "Nieminen". Heitä on näköjään monta, mutta vain yhdellä on käyttäjätunnus täsmälleen nieminen. Jos valitsinta -p ei olisi, tulostuisi enemmän tietoja, mm. Niemisen työhuoneen numero.)

Java-ohjelmistojen argumentit ovat melkolailla Unix-tyylisiä, joten näitä tullaan kurssin aikana käyttämään ja oppimaan. (Myös Windowsin Command Promptissa Java-ohjelmiston argumentit ovat samanlaisia kuin Unixeissa).

Unixin tiedosto- ja hakemistonimet

Unixissa kaikki hakemistot ja levyasemat ja muutkin laitteet ovat yhden juurihakemiston alla. Tämä on monessa mielessä selkeätä. Ylimmän hakemiston nimi on pelkkä kauttaviiva "/" ja kaikki on sen alla. Useimmiten toimitaan oman kotihakemiston alla, joka näyttäytyy esimerkiksi muodossa /home3/363/nieminen/ -- Unixissa hakemistojen nimien välissä on kauttaviiva '/' kun taas Windowsissa samaa tarkoitusta toimittaa kenoviiva... Ja Windowsissa "levyasemat" näkyvät kirjaintunnuksilla. Muutoin perusidea tiedostojen nimien ja sijaintipaikkojen suhteen on sama.

Unix-pääteyhteyden alussa työhakemistona on kotihakemistosi. Se on siis sama paikka, joka näkyy yliopiston Windowseissa U: -asemanasi. Edelleen, se ei liene fyysisesti kiinni tietokoneessa Jalava, jota pääteyhteyden kautta käyttelet, vaan jossain toisessa mööpelissä. Kuitenkin näyttää, että se olisi. Voit myös käytännössä samaan aikaan operoida kyseistä kotihakemistoasi sekä Windowsin kautta että muutamalla eri pääteyhteydellä -- jos se on jostain syystä sopivaa... Eli varsin näppärä systeemi on kyseessä!

Hakemiston vaihtoja Unixissa:

cd

Pelkkä komento cd vaihtaa työhakemistoksi oman kotihakemistosi. Eli työhakemisto palaa samaksi, jossa se on heti alussa, kun uusi pääteyhteys on muodostunut. Jos vaikka eksyt, niin cd palauttaa "kotiin".

Vaihtaminen Ohjelmointi 1:n hakemistoon:

cd ohj1/demo1/

Tämä komento tietysti olettaa, että työhakemisto alussa on sellainen, josta löytyy alihakemisto nimeltä ohj1, josta puolestaan löytyy (ali)hakemisto demo1.

Yksi uusi hakemisto luodaan Unixissa seuraavalla komennolla:

mkdir provinssi07

Tämä loisi uuden hakemiston nimeltä provinssi07 nykyisen työhakemiston alihakemistoksi. Sen sijaan seuraava tekisi uuden hakemiston paikkaan, jossa on Jyväskylän yliopiston tietohallintokeskuksen käyttäjän julkinen nettisivu:

mkdir ~/www/provinssi07

Matomerkki '~' on lyhyt tapa kirjoittaa kotihakemiston osoite Unix-järjestelmissä. Tarkempaa käsittelyä ei tarvita Ohjelmointi 1 -kurssilla selviytymiseksi.

Java-työkalujen käyttö Unix-päätteen kautta

Tietokoneeseen jalava.cc.jyu.fi on asennettu Java-työkalut. Hätätilanteessa etäopiskelijat pääsevät käyttämään Javaa siellä aluksi. Ensitilassa tulee kuitenkin pyrkiä asentamaan vastaavat omalle tietokoneelle, koska siellä on paljon kätevämpää toimia. (Ainuva, että Command Promptissa ääkköset näkyvät hiukan hassusti syystä, joka opitaan myöhemmin).

Demonpalautus tehdään aina siten, että siirretään tiedostot yliopiston verkkolevylle, ja ajetaan siellä tietty ohjelma. Demonpalautus ohjeistetaan erikseen. Tässä opastetaan lyhyesti Java-työkalujen käyttö pääteyhteydellä.

Ensiksi ota yhteys siten kuin erillisessä selviytymisoppaassa on kerrottu. Yhteyden muodostuttua kirjoita seuraavat komennot. Oletamme, että THK:n kotihakemistossasi on hakemisto ohj1 kurssia varten, ja sen sisällä on ensimmäisen demon tehtäviä varten alihakemisto demo1. Komennat siis seuraavasti:

cd ohj1/demo1
javac HelloWorld.java
java HelloWorld

Tältä se näyttää, jos pääteyhteysohjelma on PuTTY SSH Client:

Java-työkalujen toiminta sekä tekstipohjaisuuden idea on ihan samanlaista kuin Command Promptissa, paitsi tiedostojärjestelmä on selkeämpi, ääkkösongelmaa ei ole, ja Unix-palvelimella voi tehdä aika paljon enemmän asioita kuin perus-Windowsilla... mutta se ei ole oikeastaan Ohjelmointi 1:n asia paljonkaan tätä selviytymistietoutta pidemmälle.

Tekstieditointi suoraan pääteyhteydellä

Vielä sen verran, että hätätilassa ohjelmia voi editoida suoraan Jalavassa esim. Nano-nimisellä editorilla. Joidenkin mielestä Jed on helppokäyttöisempi, ja siinä taitaa olla myös enemmän ominaisuuksia.

Esim. nanon käynnistys tapahtuisi komennolla:

nano HelloWorld.java

Taas jed käynnistyisi näin:

jed HelloWorld.java

Seuraavassa on kuva Nanosta. Editorin omat komennot painamalla Ctrl -näppäintä ja jotakin alareunassa näkyvää kirjainta (eli esim. poistuminen eli Exit Ctrl+X, ohjeet eli Help Ctrl+G jne.) Tekstin editointi ihan normaalisti kirjoittamalla...

Nano on helppo oppia käyttämään, mutta liian rajoittunut järkevään työhön. (Helppokäyttöisyys ja tehokkuus liittyvät usein toisiinsa vahvasti juuri tällä tavoin). Sen sijaan tekstieditorit emacs (mun oma lemppari) sekä vim ovat aluksi vaikeita, mutta mahdollistavat oppimisen jälkeen tekstinkäsittelytehokkuuden, jota ei melkein uskoisi todeksi ennen kuin kokee sen käytännössä. Tekstieditoinnin tai työkalujen käyttöön käytettyä aikaa ei saa laskea kuuluvaksi Ohjelmointi 1:een, joten joudun suosittelemaan seuraavaa toimintamallia:

• Ensisijaisesti käytä hyvää Windows-editoria, esim. ConTEXT
• Jos täytyy käyttää suoraan Jalavassa, käytä Nanoa tai Jediä.
• Tai sitten... opettele Emacs tai Vim, mutta älä tule sanomaan, että ohjelmointikurssi vaatii niiden takia aikaa. Nämä työkalut saa opetella vain harrastuspohjalta! (Nörtiksi haluaville toki suosittelen lämpimästi kyseistä harrastusta ensi tilassa)