Pääsäännöt; muista aina

1. Ajattele ennen kuin kirjoitat!
   • aina on oltava täysin varma siitä, mitä komento tekee tai vähintään siitä, mitä keljua se ei varmasti ainakaan tee.
   • jos et ole varma, mitä komento tekee, lue manuaalia kunnes olet täysin varma.
2. Ajattele vielä kahdesti ennen kuin painat enteriä!
   • komento suoritetaan vasta sitten kun painat enteriä. Silloin on viimeinen hetki perua; enterin painamisen jälkeen väärän komennon tuhot tapahtuvat silmänräpäyksessä.
3. Älä päästä kissaa, lapsia tai vastaavaa näppäimistölle!
   • Apinalta menee käytännössä ääretön aika kirjoittaa Sheakespearen tuotanto satunnaisia näppäimiä painelemalla, mutta vahinko voi tapahtua yksinkertaisesti nuolinäppäimen ja enterin painamisella peräkkäin, mikä vaikuttaa jo vaarallisen todennäköiseltä yhdistelmältä.
4. Varo copy-pastaamasta shelliin mitään, koska teksti tulkitaan useina komentoriveinä. Vähintään on oltava absoluuttisen varma siitä, mitä leikepöydällä on ennen kuin lähtee liimaamaan sitä komennoiksi! (Rivinvaihdot tulkitaan entereiksi, eli joka rivistä tulee eri komento!)
5. Tee silloin tällöin varmuuskopiot korvaamattoman tärkeistä tiedostoista. (Vaikka et itse hukkaisi edes vahingossa mitään, laitevika saattaa periaatteessa tuhota tiedostosi milloin vain). Yliopiston kotihakemistostasi on (kai, ehkä) periaatteessa olemassa melko uusi automaattinen varmuuskopio, mutta tekniikkaan, kuten tähänkään, ei yleensä kannata luottaa 100-prosenttisesti. Vähintään voit olla varma, että mikrotuki ei tule olemaan iloinen siinä vaiheessa, kun varmuuskopioita täytyy lähteä kaivelemaan arkistonauhoilta.

Pelottavia esimerkkejä

• jos vahingossa antaisit komennon rm -rf * kotihakemistossasi, kaikki tiedostosi hukkuisivat iäksi. En suosittele.
• esimerkiksi, jos vahingossa antaisit komennon echo > gradu.doc, tiedosto gradu.doc tuhoutuisi täysin. Ei kannata.
• jompikumpi edellisistä (tai joku muu pommi) saattaa lymytä leikepöydällä melkeinpä odottamassa, että vahingossa liität sen shell-ikkunaasi.
• jompikumpi edellisistä (tai joku muu pommi) on saattanut juuri äsken olla tarkoituksellinen komento, ja se melkeinpä odottaa, että otat sen nuolinäppäimillä vahingossa komentohistoriasta.
• Tuplavarmistuksia ei ole, vaan shell olettaa, että tiedät, mitä haluat. Siis vielä kerran: ole varma komennoistasi!

Kirjoittaja vastaa siitä, että tämän oppaan esimerkit ovat täysin turvalliset jos ne kirjoitetaan merkistä merkkiin sillä tavoin kuin ne tässä annetaan. Siihen vastaaminen loppuu. Älä siis sohlaa ellet ymmärrä. Sitten kun olet varma siitä mitä sohlaat, se muuttuu jopa suotavaksi.

Aluksi nämä varoitukset on ymmärrettävistä syistä annettava. Niistä huolimatta tämän harjoituksen päätarkoitus on vähentää pelkokerrointa ja tehdä yksi tehokkaan automaattisen tietojenkäsittelyn työkalu tutuksi ja turvalliseksi. Mitään hätää ei ole, jos noudatat yllämainittuja pääsääntöjä, etenkin numeroa yksi, "ajattele ennen kuin kirjoitat", ja viisi, "pidä varmuuskopiot". Toivon lukijalle tietoteknisen vapautumisen, ymmärtämyksen luoman turvallisuuden sekä tehokkuudesta syntyvän riemun kokemuksia, jollaisia interaktiivisen shellin oppiminen itselleni aikoinaan tarjosi!

Apua "paniikkitilanteissa"

" Apua! Painelen näppäimiä, mutta mitään ei tapahdu shellissä "

Jotkut normaalit tilanteet voivat näyttää siltä, että pääteyhteys tai shell jumittui eikä tee mitään. Alla on pieni ongelmanselvitysohje pääteyhteydelle silloin, kun se "lakkaa vastaamasta". Tärkeintä on olla menemättä paniikkiin; näppäimiä ja varsinkaan enteriä ei saa hakata hullun raivolla, koska voi tulla tuhoja (ks. varoitukset edellä). Todennäköisesti kyseessä on ihan normaali ilmiö.

• Yleisiä syitä:
  • Graafisen työpöydän fokus muualla kuin konsoli-ikkunassa (eli pääteyhteysikkunassa)? Klikkaa konsoli-ikkunaa, ja katso auttaako. (Klikkaa vasemmalla hiirennapilla, koska muut napit saattavat vahingossa pastettaa jotakin päätteelle [ei kannata...]!)
  • Ctrl-S painettu vahingossa? Paina Ctrl-Q. Jostain syystä (veikkaan että historiallisena jäänteenä) on käytössä näppäinkomento Ctrl-S, joka pysäyttää sinulle päin tulevan tulostuksen. Kaikki näppäinpainalluksesi kuitenkin välittyvät edelleen palvelimelle! Tulosteet jäävät jemmaan ja ne tuodaan puskurista kerralla sinulle sitten kun painat Ctrl-Q. Outo homma, mutta näin se toimii vielä tänäkin päivänä...
  • Ohjelma jumissa / ajo kestää liian kauan? Kokeile Ctrl-C (stop) tai Ctrl-Z (suspend) ja tarkista tila. Keinoja ohjelmien tilan hyvinkin tarkkaan tarkisteluun käydään läpi kurssin mittaan.
  • Väliaikaiset ongelmat palvelimella: Keväällä 2014 yliopiston suorakäyttökoneissa oli ulkopuolisista syistä johtuva ongelma, jonka vuoksi pääteyhteys tuntui "odotuttavan" satunnaisesti sisäänkirjautumisessa ja joskus myös yhteyden aikana. Mitääntapahtumattomuuden kesto oli joistain sekunneista joihinkin minuutteihin. Toivottavasti ongelmaa ei ole enää, mutta se selvinnee vasta kurssin aikana. Mikäli tällaista jälleen ilmenee, normaali toiminta palautuu kyllä odottelemalla, mikä on tietysti epämiellyttävää. (Ei ole tiettävästi ilmennyt uudelleen ainakaan keväällä 2016).
  • Oman talon verkkoyhteys poikki? Ei voi kuin odotella. (Tai voi kiljua palveluntarjoajan tukipalvelunumeroon ja lisäksi odotella.)
• Harvinaisempia:
  • Etäkone kaatui / käynnistettiin uudelleen muistamatta ilmoittaa käyttäjille? Todennäköisesti varmistus ajaa koneen kohta ylös. Odottele. Toivottavasti automaattinen tallennus toimi, eikä tiedostojärjestelmä vioittunut sinun kotihakemistosi kohdalla.
  • Omassa koneessa / asennuksessa vikaa? Olet oman onnesi nojassa... onnea ylläpitotaidon opiskeluun tai kilauta nörttikaverille, joka on palveluksen velkaa... Jonkin verran apua saattaa löytyä kurssin sähköpostilistalta.
  • Etäkoneessa viallinen asennus / buginen käyttöjärjestelmä tai shelli? Yritä rinnakkaista yhteyttä koneeseen ja tarkista jumittuneen shellin tila prosessinhallintakomennoilla. (Näitä komentoja kertyy kurssin mittaan jonkinlainen joukko, pohjateorian ohella)

" Apua! Komentoni menevät läpi ja tulosteet tulevat, mutta en näe, mitä kirjoitan. "

• Itselleni on käynyt joskus näin; en yhtään tiedä, mistä se johtuu enkä osaa korjata. Yritä kirjoittaa sokkona komento exit ja ottaa yhteys uudelleen. Ja jos itse tiedät, miksi merkkien kaiutus voisi mennä rikki, kerro se heti mullekin! (Ei ole tapahtunut itselleni jotakuinkin vuoden 2011 jälkeen, joten todennäköisesti on ollut kyse sittemmin korjatusta ohjelmistovirheestä joko Windowsille tehdyssä pääteyhteysohjelmassa tai palvelimen pääteohjelmistossa... toivottaan, ettei ongelma tule takasin.)

" Täysi paniikki! Kaikki on jumissa "

• Jotkut ohjelmat voi olla pirullisia käyttää ennen kuin on lukenut niiden ohjeet. (Samoihin ohjelmiin saattaa ohjeiden lukemisen jälkeen lähes rakastua, koska ne ovat nii-in tehokkaita käyttää). Yksi esimerkki on Vi-tekstieditori, jossa pitää osata painella järjestyksessä näppäimet ESC : q ! ja enter, että pääsee pois. Emacs-tekstieditorin poistumiskomento puolestaan on kahden näppäimen yhdistelmä Ctrl-X Ctrl-C. Muitakin ehkä voi tulla vastaan. (Kohteliaisuussyistä mainitsin ensimmäisenä vi:n, vaikka olen itse emacs-fani.)

• Joskus ohjelmat kysyvät jotakin, johon pitäisi osata vastata jotakin. Jos et ole kiinnostunut opettelemaan asiaa manuaalista, tai ei ole aikaa, kokeile seuraavia näppäilyjä, jotka useissa ohjelmissa peruuttavat aloitetun interaktiivisen toiminnon:

  • ESC
  • ESC pari kertaa peräkkäin
  • Ctrl-G -- tämä on aika tyypillinen "Cancel"-toiminnon näppäin
  • Ctrl-Q tai Ctrl-C -- huomaa että nämä saattavat lopettaa koko ohjelman!

• Viimeisenä keinona sulje vaan kylmästi pääteyhteysohjelma ja ota yhteys uudelleen. Normaalisti tähän pitäisi olla hyvin vähän tarvetta. Lieveilmiönä sessiot ja ohjelmat saattavat tällöin jäädä palvelimen puolella päälle ja lisätä muiden käyttäjien kokemaa kuormitusta. Kohteliasta on tarkistaa omien ohjelmien tilanne ja lopettaa tarpeettomat ohjelmat; tällä kurssilla opitaan peruskeinot omien palvelinresurssien käytön tarkkailuun ja kyky etsiä lisää ohjeita netin tutoriaaleista.

Jos tämä on ensimmäinen kerta ikinä

Näköjään IT-palveluiden ohjeen mukaisesti sinun pitäisi ensin käydä aktivoimassa Unix-tunnus WWW-osoitteessa http://salasana.jyu.fi/ jos et ole sitä aiemmin tehnyt:

• Linkki "Salasanan vaihto ja tunnuksen tietojen päivitys"
• "Activate UNIX" -painike

Varmista, että interaktiiviseksi shelliksi on valittu bash eli jos kohdassa "Account Info" ei ole "Shell" -rivillä "bash", niin käy vaihtamassa:

• Klikkaa "Change Account Info", vaihda kohtaan "Shell" valinta "bash".

Tämä bash eli Bourne Again Shell on nykyinen oletusasetus, mutta joillakin vanhemmilla opiskelijoilla se on mahdollisesti ollut jotakin muuta. Nykyään kannattaa käyttää bashiä, mm. koska suurin osa netistä löytyvistä Unix-ohjeista on juuri bashin käyttöä ajatellen tehty. Bash toteuttaa POSIX-standardin kuoriosuuden, mutta sisältää laajennoksia, joiden käyttö voi olla perusteltua, mikäli jokin asia hoituu niillä paljon helpommin kuin POSIX-osajoukolla. (Tämän kurssin demot on aikoinaan tehty suoraan bashillä, eivätkä ne välttämättä rajoitu POSIX-ominaisuuksiin; yhteensopivuus on jatkuvalla TODO-listalla; tehtävässä saa auttaa...)

Sitten pitäisi olla Unix-etäyhteys käytettävissä. Seuraavaksi:

• Etsi ja käynnistä KiTTY SSH Client -ohjelma (tai muu valitsemasi SSH-asiakasohjelma)

• Kirjoita etäkoneen osoitteeksi jalava.cc.jyu.fi tai halava.cc.jyu.fi ja klikkaa "Open"

• Ensimmäisellä kerralla tulee dialogi-ikkuna, jossa kysytään, hyväksytkö etäkoneen Host Key:n. Se ei (ehkä, välttämättä, toivottavasti) tällä kertaa tarkoita, että joku vakoilisi tietoliikennettä, vaan sitä, että Jalavan isäntäavainta ei ole vielä tallennettu paikalliselle tietokoneelle. Voinet klikata hyväksyvästi. Jos joku ilkeä yrittää napata tietoliikennettä, tämä varokeino kertoo tarkkasilmäiselle käyttäjälle siitä. Normaalisti tämä tulee vain ensimmäisellä yhteyskerralla tai silloin, kun isäntäkoneella on esim. niin suuri päivitys että avain vaihdetaan.

• Kirjoita käyttäjätunnus, kun kysytään login as:

• Kirjoita yliopiston salasanasi, kun sitä kysytään, eli tulostuu password: (huomaa, että salasanan merkkejä ei kaiuteta näkyviin päätteellesi, tietenkään)

• Jossain vaiheessa voit tutustua kirjautumisen yhteydessä mainittuun infosivuun

  • http://www.jyu.fi/thk/ohjeet/how-to-nain-tehdaan/suorakaytto-unix

  ... Tämä demo-ohje tosin kertoo enemmän kuin tuo sivu ainakaan vuonna 2014 kertoi (tai 2015 tai 2016 tai 2017 tai 2018...).

Kuka olet, missä olet

Kuka olet?

Komenna:

whoami

Mitä tapahtui? Shell kertoi kuka sinä sen mielestä olet. Eli käyttäjätunnuksesi tulostui.

Missä olet?

Komenna:

uname -n

Millainen paikka se on?

Komenna:

uname -nmo

Tämä kertoo millainen prosessori ja minkä tyyppinen unix etäkoneessa on. Vielä lisää tietoa:

uname -a

Keitä muita on paikalla?

Komenna:

who

Koeta tulkita tulostetta. Havainnet, että who kertoo, mitkä muut käyttäjätunnukset ovat tällä hetkellä kirjautuneina koneelle. Se kertoo myös, milloin kukin käyttäjä on kirjautunut ja minkä nimiseltä tietokoneelta yhteys on otettu. Jokainen koneeseen otettu yhteys näkyy yhtenä rivinä. Huomaa käyttäjän näkökulma moniajoon: Eikö vaikutakin siltä kuin itse olisit ainoa joka käyttää tietokonetta, vaikka Jalavan prosessoreita käyttää kovin moni muukin yhtäaikaa! Tämä kokemuksesi on yksi nykyaikaisen käyttöjärjestelmän tavoitetilanne. (Ja pääteyhteydessä voi kyllä joskus havaita tiettyä "tökkimistäkin", joka saattaa johtua esimerkiksi etäkoneen suuresta käyttöasteesta. Teoria ja käytäntö tähän liittyen tulevat tutuiksi tällä kurssilla.)

Kaikki nimet tuskin mahtuivat yhteen kuvaruudulliseen. Kokeile pääteohjelmasi vieritys-ominaisuutta. Jossain kohtaa ikkunaa on luultavasti vierityspalkki, josta näet ohi vilahtaneet rivit. Voi myös olla, että esim. näppäinyhdistelmä Shift+Page Up antaa edellisen sivun tulosteesta ja Shift+Page Down seuraavan. Tulosteita tallentavan puskurin koko on rajoitettu, joten ihan vanhimmat rivit häviävät sitä mukaa kun uusia tulee. Puskurin kokoa voi luultavasti säätää oman yhteysohjelmasi asetuksista.

Komenna:

who | less

Nyt jouduitkin uuteen tilanteeseen! Ensinnäkin käynnistit kaksi ohjelmaa yhden sijasta. Minkä tahansa ohjelman tulosteen voi ohjata minkä tahansa toisen ohjelman syötteeksi käyttämällä tolppamerkkiä | yllä olevalla tavalla. Tätä sanotaan putkittamiseksi. Ohjelmien välille muodostuu putki (engl. pipeline t. pipe), jota pitkin data kulkee ohjelmalta toiselle. Asiaan palataan myöhemmässä osiossa.

Lisäksi viimeksi käynnistämäsi ohjelma less on itsessään interaktiivinen. Sen tarkoitus on näyttää pitkä teksti pieni pätkä kerrallaan. Tällaista ohjelmaa sanotaan sivuttajaksi (engl. pager). Lessillä tulostetta voi selata nuolinäppäimillä ylös ja alas. HUOM: Less-ohjelmasta pääsee pois näppäilemällä Q.

Pääteyhteydellä ei siis tarvitse käyttää pelkästään shelliä tai yksinkertaisia apuohjelmia. Mitä tahansa tekstimuotoisia ohjelmia (tai siis niin sanottuja konsoliohjelmia) voidaan käynnistää ja käytellä pääteikkunassa. Ja jos etäkoneella ja omalla koneella on yhteinen ikkunointijärjestelmä, voi nopean nettiyhteyden yli kuljettaa grafiikkaakin. Suosittuja käyttötarkoituksia tällaisella Linux-palvelimella ovat IRC-, news- ja postiohjelmien käyttö.

(POSIX-huomautus: less tarjoaa enemmän ominaisuuksia kuin POSIXin edellyttämä sivuttaja more, mm. selaamisen edestakaisin, joten käytetään tällä kurssilla mukavuussyistä lessiä eikä morea. Tarvittaessa voi asettaa ympäristömuuttujan nimeltä LESS_IS_MORE sisällöksi 1, jolloin less muuttuu POSIX-yhteensopivaksi ja käyttäytyy kuten more. Ympäristömuuttujista puhutaan kurssilla lisää myöhemmin.)

Kuka on kukin?

Komenna:

finger

Tarkkaile, miten tuloste on erilainen kuin edellä who -komennon tulostama. Jos haluat, voit käyttää less-"sivuttajaohjelmaa" jälleen putken avulla (ja less tosiaan loppuu näppäilemällä Q):

finger | less

Valitse joku kirjautuneista käyttäjätunnuksista tai joku tuntemasi kaveri/opettaja, ja katso, mitä saat tietää hänestä palvelimelta. Esim. komenna:

finger -m nieminen

Huomaa, että tässä tarkoitetaan käyttäjätunnusta eikä oikeata nimeä. (Aikoinaan voitiin ottaa käyttäjätunnukseksi vaikkapa oma sukunimi, jos kyseinen tunnus sattui olemaan vapaana, mutta nykyään tämä ei ole enää käytäntönä). Käytä fingeriä joka tapauksessa ainakin käyttäjätunnukseen nieminen. Huomaat, että siellä näkyy käyttäjän itsensä asettamia tiedotuksia. Jokainen voi asettaa näitä itselleen tietyllä tapaa, mutta ei käsitellä asiaa tässä tarkemmin. (Jos jossain vaiheessa asetat itsellesi .plan -tiedoston, pidä tarkoin huolta hakemistojesi käyttöoikeuksista, ja ymmärrä niiden vaikutus. Tällä kurssilla opitaan tästä perusteet viimeistään luennolla, joka käsittelee tiedostojärjestelmiä.)

Mitä kukin tekee?

Komenna:

ps -ef

Mitä tapahtui? Komento tulosti kaikkien käyttäjien kaikki käynnissä olevat ohjelmat. Niitäkin on luultavasti aika monta koko ajan. Älä vielä tässä vaiheessa huoli siitä, mitä kaikki tulosteen tiedot ovat. Ne selviävät varmasti Käyttöjärjestelmät -kurssin edetessä yksi asia kerrallaan. Ensimmäinen sarake on käyttäjätunnus ja viimeinen on se komento, jolla käyttäjä käynnisti ohjelman. Huomannet, että root -niminen käyttäjä on käynnistänyt paljon sshd-ohjelmia. Itse asiassa tämä on sitä, kun käyttöjärjestelmän valtuuksin (root) toimiva SSH-palvelin on käynnistänyt login-shellejä etäyhteyksille. Sinullekin pitäisi tällä hetkellä löytyä tuollaiset rivit ps:n tulosteesta.

Mitä omistat täällä?

(Tai siis millainen paikka sinulla on täällä lainassa yliopistolta opintojesi ajan). Komenna:

pwd

Jos mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, olet yhä kotihakemistossasi, johon sisäänkirjoittautumisen jälkeen shellissä päästään. Komento pwd kertoo nykyisen oleskeluhakemiston. Se on jotain vastaavaa kuin /nashome3/nieminen.

Huomaa, että Unixissa hakemistonimissä on hakemistojen erottimena kauttaviiva / kun taas Windowsissa kenoviiva \ palvelee vastaavaa tarkoitusta.

Unixin tiedostojärjestelmän "juuri" on hakemisto / eli pelkkä kauttaviiva. Koko hakemistorakenne jäsentyy siitä alkaen. (Tällainen rakenne voi olla joltain kantilta katsoen suoraviivaisempi ja loogisempi kuin esimerkiksi eri juuren antaminen eri "levyasemille" eli A:, B:, C: jne.)

Komenna:

ls

Pitäisi tulostua kotihakemistosi sisältö. Huomaa, että se on sama kuin U: -asemasi yliopiston Windows-koneilla. Kumpikin hakemistopolku viittaa samaan paikkaan jaetulla verkkolevyllä (engl. network attached storage, NAS). Fyysinen kovalevy voidaan siis jakaa ihan eri käyttöjärjestelmien ja tietokoneiden välillä! Voit hyvin olla kirjautuneena useaan tietokoneeseen, joissa kaikissa näet yhden ja saman verkkolevyn sisällön ikään kuin se olisi yksi paikallisen koneen levy (tai itse asiassa hakemisto). Verkkoyhteyden pätkiessä verkkolevyn tietoja ei tietenkään voi lukea eikä kirjoittaa.

Mitä täällä voi tehdä

Ensinnäkin voit huutaa ja katsoa, miten kaiku vastaa (mutta "huuda" toistaiseksi esimerkin mukaisesti ilman huutomerkkiä, koska huutomerkillä on erikoismerkitys shellissä). Komenna:

echo Miten kaiku vastaa

Komento echo ei tee muuta kuin tulostaa omat argumenttinsa. Se on erityisen hyödyllinen esim. skripteissä, joiden halutaan ehkä tulostavan jotakin. Skriptin suorittama "kaiku" päätyy nimittäin esimerkiksi käyttäjälle, joka suoritti skriptin. Tai se voi tallentua lokitiedostoon (kohtapuoleen katsotaan, miten echon tai minkä tahansa ohjelman tulosteet voi kirjoittaa tiedostoihin; tulosteen ohjaaminen toisen ohjelman syötteeksi putken avulla nähtiin jo edellisessä esimerkissä. Kertaa, jos ei muistu heti mieleen!).

Tekstitiedostojakin täällä voi tulostaa päätteelle. Komenna:

cat /etc/group

Komento cat on sellainen, että kun sille antaa argumenttina tiedoston nimen, se lukee tiedoston ja tulostaa sen sisällön. (Varsinainen käyttö on "katenointi" eli usean tiedoston tulostaminen peräkkäin; siitä nimi cat.)

Esimerkin tiedosto /etc/group löytyy joistakin järjestelmistä, mm. meidän suorakäyttökoneiltamme, vaikkei se olekaan laajemman standardin määräämä. Se on tietyn muotoinen tekstitiedosto, joka kertoo koneelle määritellyt käyttäjäryhmät.

Näinkin pitkä teksti olisi ehkä parempi lukea interaktiivisella less-ohjelmalla kuten edellä tehtiin. Aiemmassa esimerkissä käytetyn putkituksen sijasta tiedoston voi kertoa lessille suoraan argumenttina:

less /etc/group

Lessistä tosiaan pääsee pois painamalla Q.

Vielä yksi. Komenna:

cat /proc/cpuinfo

Tämä kertoo yksityiskohtaista tietoa etäkäyttökoneen prosessoreista, joiden toiminta ja käskykanta ovat yksi tämän kurssin teemoista. Huomataan, että toistaiseksi (tarkistettu keväällä 2017) kone jalava.cc.jyu.fi näyttäytyy meille neliytimisenä Intel Xeon -prosessorina, jonka virtuaaliosoitteet ovat 48-bittisiä ja fyysiset osoitteet 42-bittisiä.

Välihavainto: Ainakin tällaisia peruskomentoja kuin echo, cat, less löytyy, ja niiden tulosteita voi ohjata putken kautta syötteeksi toisilleen. Mitäs muuta etäkäyttö-Unixilla voi tehdä?

Komenna:

ls /bin/

Tulostui reilu 100 kappaletta apuohjelmia. Tutki listaa; löydätkö edellä käytettyjen komentojen nimiä? Hakemisto /bin on tyypillisesti Unixissa perusapuohjelmien paikka. Nämä ohjelmat löytyvät melko varmasti kaikista unixeista, ja melko varmasti ne löytyvät kaikkialla nimenomaan hakemistosta /bin. Muistanet, mistä kaikki suoritettavat ohjelmat tulevat: ne on jossain vaiheessa käännetty lähdekoodista konekieliseksi binääritiedostoksi. bin-nimisissä hakemistoissa on usein sellaisia ja lisäksi tulkattavia ohjelmia kuten shell-skriptejä. Jokainen voi tehdä itselleen oman kotihakemiston alle kokoelman omia ajettavia ohjelmia ja skriptejä (esimerkiksi /nashome3/nieminen/bin).

Sitten laajennetaan näkökulmaa... pidä tuolista kiinni, kun komennat seuraavan.

Komenna:

ls /usr/bin/

Tulostui noin 2250 kappaletta sovellusohjelmia. Yleisimmille Linux-distribuutioille on saatavilla yli 5000 valmiiksi paketoitua ohjelmaa (joillekin vielä enemmänkin), joilla voi tehdä kaikenlaista. IT-palveluiden kiltit sedät ja tädit ovat valinneet jonkinlaisen harkinnan perusteella etäkäyttökoneisiimme asennettavaksi juuri nuo siellä olevat 2250+ ohjelmaa. Ohjelmien paketoinnista vastaa distribuution toimittaja (meidän suorakäyttökoneidemme osalta yritys nimeltä Red Hat) sekä, erityisesti vapaan lähdekoodin maailmassa, vapaaehtoiset apulaiset. Jos distribuution toimittaja ei ole jotakin tarpeellista ohjelmistoa paketoinut, se jää paikallisen ylläpitohenkilöstön tehtäväksi, meillä siis Jyväskylän yliopiston IT-palveluiden.

Turha varmaan yrittää käydä läpi kaikkia noita ohjelmia. Ennemmin kannattaa ehkä keksiä, mitä haluaisit tietokoneella tehdä, ja sitten etsiä Internetistä jollain hakusanoilla tieto siitä, minkä nimisellä ohjelmalla se voidaan Linuxissa tehdä. Tai kysy kokeneemmalta Linux-käyttäjältä vinkkiä. Vaikka onhan mahdollista tutustua mielenkiintoisen nimisiin ohjelmiin sattumanvaraisestikin. Seuraavassa osuudessa katsotaan, miten käyttöohjeet ovat shellissä aina lähellä. Ennen sitä kerrataan kuitenkin havainnot shellistä tähän asti:

• Shell antaa sinun kirjoittaa komennon ja odottaa että painat enter-näppäintä.

• Sitten shell suorittaa komennon. Usein se on jonkun ohjelmatiedoston nimi ja ohjelmalle välitettävä argumenttilista.

• Argumenteista muodostuu siis lista. Eri argumentit erotetaan toisistaan välilyönnillä.

  Esimerkiksi C#:lla tai Javalla tehty ohjelma vastaanottaa argumentit main-metodin String[] args parametrissa. C-kielellä tehty taas saa erikseen lukumäärän ja varsinaiset merkkijonot, kuten kurssin luennolla tullaan näkemään.

• Jos yhteen argumenttiin haluaa sisällyttää välilyönnin, se on mahdollista, mutta se pitää koodata eri tavoin, koska muuten välilyönti tulkitaan eri argumenttien erottimena. Pari mahdollista tapaa:

  jokukomento argum1 "argum2 jossa on välilyöntejä" argum3
  
  jokukomento argum1 'argum2 jossa on välilyöntejä' argum3
  
  jokukomento argum1 argum2\ jossa\ on\ välilyöntejä argum3
  

  Kaikki em. kolme komentoriviä ovat olennaisesti samoja. Jokainen niistä ilmoittaa komennolle jokukomento kolme argumenttia: Ensimmäinen on argum1. Toinen on argum2 jossa on välilyöntejä. Kolmas on argum3.

  Esim. komento:

  java JokuLuokka risto "aliisa lassi" pena
  

  aiheuttaa Java-ohjelman JokuLuokka.main() alkuun tilanteen, jossa pätee:

  args[0].equals("risto") == true
  args[1].equals("aliisa lassi") == true
  args[2].equals("pena") == true
  

  Ja edelleen, jos argumentissa on oltava sisällössä merkki " niin se pitää koodata \". Samoin ' koodataan \'. Tietyt shellin erityismerkit on pakko koodata vastaavalla tavoin kenoviivasyntaksilla. Puhutaan "escape sequencesta", olisiko tämä sitten suomeksi "eskeippimerkki" tai "pakomerkki", jolla siis "paetaan" yhden merkin ajaksi normaaleista tulkintasäännöistä.

  Tämä on sama periaate kuin useissa ohjelmointikielissä esim. rivinvaihdon tai tabulaattorimerkin koodaus vakiomerkkijonossa (rivinvaihto \n, tabulaattori \t).

  Ohjelmointi 1 -kurssimme jälkeen tutuimmassa kielessä, C#:ssa, tapahtuu samat asiat pienin syntaktisin eroin.

• Ohjelman ns. "valitsimet" (engl. options) ovat Unix/Linux-maailmassa usein argumentteja, joiden muoto on -v tai --verbose eli niissä on tavuviiva ja kirjain tai vaihtoehtoisesti kaksi tavuviivaa ja kuvaavampi sana. Yksikirjaimisia argumentteja saa useimmiten yhdistää peräkkäin, esim. voi kirjoittaa -xvz sen sijaan että -x -v -z, paitsi jos jokin valitsin edellyttää että seuraava argumentti on esim. tiedostonimi, tyyliin -o outputfilename. Argumenttien käsittely on täysin ohjelmasta riippuvaa, ja ohjelman käyttöohjeisiin täytyy tutustua ennen kuin lähtee sitä käyttämään. POSIX määrittelee yhteensopivassa järjestelmässä välttämättömät apuohjelmat sekä niiden välttämättömät argumentit muotoineen.

  (Windows-maailmassa usein valitsimet ovat yksikirjaimisia ja alkavat kauttaviivalla.)

• "Interaktiivinen shell" tarkoittaa tätä, että editoit aina yhden komennon kerrallaan interaktiivisesti. Toinen tapa käyttää shelliä on skriptit, joissa shell suorittaa peräkkäin ohjelmaksi kirjoitettuja komentoja. Puhutaan shell-ohjelmoinnista tai skriptien tekemisestä. Shell voidaankin siinä mielessä ajatella tulkattavaksi ohjelmointiympäristöksi, vaikka se on ohjelmointimielessä hiukan köykäinen oikeisiin ohjelmointikieliin verrattuna.

Käydään juuressa

Komenna:

cd /

Mikäs nyt on työhakemisto? Muistat edellisestä, että sen voi aina selvittää komennolla pwd. Komenna:

ls

Näyttääkö jotakuinkin tältä:

adminhome    boot         ...
autohome     ...
automisc
...

Kyseessä on Linux-koneen juurihakemisto (engl. root directory), jonka alla kaikki on. POSIX määrittelee, että juuren nimi on / ja että sen alta löytyy hakemistot /dev/ ja /tmp/.

Muillakin hakemistoilla on useimmissa unix/linux -asennuksissa samat nimet kuin meidän asennuksessamme, ja niillä kullakin on erityismerkitys. Hakemistot /bin ja /usr/bin tulivat tutuiksi aiemmin; niissä on käynnistyskelpoisia ohjelmia. /sbin sisältää järjestelmänhallintaan liittyviä ohjelmia, joita pääkäyttäjä eli "root" voi hyödyntää interaktiivisesti sekä ylläpitoskriptien osana. /lib ja /usr/lib sisältävät aliohjelmakirjastoja, joita voidaan linkittää ohjelmiin. /lib64 ja /usr/lib64 sisältävät kirjastojen aidosti 64-bittiset versiot. Sattuneista syistä nykyisissä 64-bittisissä koneissa joudutaan ajamaan vielä myös 32-bittisiä ohjelmia ja kirjastoja, mistä syystä hakemistot on täten eriytetty toisistaan.

Hakemisto /home on yleensä se, missä kotihakemistot eli käyttäjien omat tiedostot sijaitsevat. Yliopistolla on kuitenkin niin paljon porukkaa, että levyjärjestelmä on ylipäätään aika massivinen ja sen lisäksi kotipäähakemistoja on monta, eli näyttää olevan nashome1, nashome2 ja nashome3. Älä ota listausta noiden verkkolevyjen koko sisällöstä juuri nyt. Verkkolevyn 16000+ käyttäjän hakemistojen läpikäynti näyttää (ainakin v. 2015-2016) jumittuvan aika pahasti, mikäli on kulunut pitkä aika edellisestä lisauksesta. Jätetään toistaiseksi mieluusti listailematta nämä nashome:t, vaikka se mukavaa olisikin. (... voi olla, että ongelma on korjattu 2017, mutta vanhalta muistilta tulee oltua hiukan varovainen. Aiempina vuosina netissä näyttäisi olleen vastaavasta ongelmasta bugiraportteja, viitaten tilanteeseen, että uudet käyttäjät eivät pääse kirjautumaan ilman merkittävää viivettä silloin, kun toinen ohjelma käy läpi käyttäjätietoja. Listaillaan me nyt siis vaan kohteita, joissa ei tarvitse selata tuhansia käyttäjiä. Ainakin kaikki oman kotihakemiston alla tehdyt listaukset ovat täysin haitattomia muille.)

Hakemistossa /boot on käyttöjärjestelmäytimen käännetty konekielikoodi, joka käynnistyksen yhteydessä ladataan. /var sisältää mm. lokitietoja järjestelmän toiminnasta. /etc sisältää eri ohjelmien asetuksia. /tmp sisältää ohjelmien väliaikaisia tiedostoja. Eksoottisempia hakemistoja ovat /proc ja /dev. Ensiksi mainitussa on ajonaikaisten ohjelmien (eli prosessien; tämä termi tulee vahvaan rooliin kurssin edetessä) tietoja ja jälkimmäisen kautta pääsee käsiksi laitteisiin. Unixissa (ja sen "perillisessä" Linuxissa) tiedostojärjestelmän kautta hallitaan muutakin kuin tiedostoja! Tai siis kaikki asiat näyttäytyvät tiedostoina tiedostojärjestelmän ja hakemistorakenteen kautta.

Unixin hakemistorakenne juuresta alkaen on tässä mielessä looginen ja selkeä. Fyysisten kovalevyjen eri tiedostojärjestelmät, verkkolevyt ja jopa ohjelmat ja laitteetkin löytyvät nätisti omilta paikoiltaan - kaikki saman juurihakemiston / alta.

Löydätkö kotiin? Eli muistatko ulkoa kotihakemistosi nimen, jos nyt pitäisi mennä esim. niinku meikäläinen:

cd nashome3
cd nieminen

Ei hätää, jos et muista. Komenna:

cd

Kokeile esim. pwd-ohjelmalla, että olet taas kotihakemistossasi. cd -komento ilman argumentteja siirtää kotihakemistoon.

Itse asiassa cd ilman parametreja on sama kuin komento:

cd $HOME

missä $HOME on ns. ympäristömuuttuja (engl. environment variable). Mutta ympäristömuuttujista tulee lisää asiaa varmaan jossain myöhemmässä vaiheessa kurssia.

Tehdään hakemistoja

Tehdään verkkolevyllesi hakemisto Käyttöjärjestelmät-kurssin ensimmäistä demoa varten. Saat valita minkä tahansa hakemistonimen; esimerkissä on kj17 koska mun mielestä se on ihan kiva nimi hakemistolle, jossa on tämän kurssin asioita. Ääkkösiä ja erikoismerkkejä kannattanee vielä tänäkin päivänä välttää tiedostonimissä, koska niiden koodauksen standardit ovat laahanneet hiukan perässä järjestelmien välillä, ja maailmalla on käytössä laitteita, joiden tiedostojärjestelmät ovat peräisin vuosikymmenten takaa. Välilyöntejä saa olla, mutta niiden kanssa on oltava hiukan tarkkana, koska tosiaan mm. shell-komennoissa välilyönti ilman erityiskoodausta tulkitaan erotinmerkiksi.

Komenna:

mkdir kj17

Sitten mene juuri luotuun hakemistoon:

cd kj17

Jos haluat varmistua hakemiston vaihtumisesta, voit käyttää taas pwd -komentoa...

Komenna seuraavasti:

mkdir demo{1,2,3,4}

Tarkista tulema komentamalla:

ls

Mitä tapahtui? Interaktiivisissa shelleissä on tiettyjä tehokäyttöominaisuuksia. Yksi esimerkki on tämä, jossa komentoriville kirjoitettu teksti jotakin{muuta,puuta,juu} korvautuu ennen komennon suorittamista yhdistelmällä jotakinmuuta jotakinpuuta jotakinjuu. Kun tästä tulee refleksi, muuttuu aika monen asian tekeminen nopeammaksi. (Huom: mm. tämä on esimerkissä käytetyn bash-shellin teho-ominaisuus, jota POSIX ei välttämättä määrittele - tarkista itse jossakin vaiheessa; kyky lukea mm. POSIXin tekstiä on kurssin osaamistavoite...)

Kokeile:

echo {aa,bee}{1,2,3}{X,Y}

Jännää, eikö. Jätetään asia "hautumaan" ja siirrytään seuraavaan.

Interaktiivisuuden tehostamista

Pitkien rimpsujen kirjoittaminen on hidasta (verrattuna esim. klikkaamiseen hiirellä), mutta näppäimistön käyttö sinänsä on nopeata, jos näppäinpainallusten määrää saadaan rajoitettua.

Kokeilepa seuraavaa:

• Paina nuolta ylöspäin ja katso mitä tapahtui! (Saat edellisen komennon, jonka voit antaa uudelleen ihan vaan painamalla enteriä). Komennon toistaminen vaatii siis vain kaksi näppäinpainallusta.
• Painelepa nuolta ylöspäin useampia kertoja. Saat aina edellisen ja edellisen komennon.
• Nuoli alaspäin selaa tietysti toiseen suuntaan.

Tämän nimi on komentohistoria ja se on kätevä juttu. Jos haluat uudelleen komennon, jonka teit pari askelta sitten, se löytyy muutamalla painalluksella. Sitten katsotaan rivin editointia:

• Selaa historiasta tuo äskeinen komento:

  echo {aa,bee}{1,2,3}{X,Y}
  

  Nuolilla vasemmalle ja oikealle voit siirtää kursoria komentorivillä vanhan komennon päälle. Muuta se seuraavanlaiseksi siten, että vaihdat ainoastaan X-kirjaimen Z-kirjaimeksi:

  echo {aa,bee}{1,2,3}{Z,Y}
  

  Suorita.

  Suorita vielä komentohistoriaa käyttämällä nämä vähän eri komennot:

  echo {aa,bee}{1,2,3}{W,Y}
  
  echo {aa,bee}{1,2,3}{kuu,Y}
  
  echo {aa,bee}{1..15}{kuu,Y}
  

• Katsotaanpa lisää näppäinpainallusten välttämistä. Ota historiasta vielä tuo edellinen, melko pitkä, komentorivi editoitavaksi. Kokeile näppäimiä Ctrl-A ja Ctrl-E. Rivin alkuun ja loppuun hyppiminen on nopeaa!

Komentorivin editointi on tehty nykyisissä shelleissä monella tapaa tehokkaaksi. Tässä vielä yksi tapa:

• Kirjoita tyhjän rivin alkuun less /u ja paina sen jälkeen tabulaattoria eli sarkainnäppäintä. Huomannet, että shell osaa tutkia hakemistorakennetta ja täydentää sinne hakemiston tai tiedoston nimen aina siihen asti kuin se on yksikäsitteinen. Tässä tapauksessa komentorivilläsi pitäisi olla edellisten kahdeksan näppäilyn jälkeen teksti less /usr/ Jatka kirjoittamalla perään i eli less /usr/i ja paina taas tabulaattoria. Nyt rivillä on less /usr/include/. Näppäile mat ja vielä kerran tabulaattori. Rivillä on nyt komento:

  less /usr/include/math.h
  

  Kun tästä tulee refleksi, on tiedostojen löytäminen erittäin syvistäkin hakemistorakenteista helppoa ja nopeaa interaktiivisen shellin avulla.

  Ainakin bashissa myös yhdistelmä Ctrl-I toimii kuten tabulaattori, ja se saattaa olla pienemmän sormiliikkeen takana kuin tabulaattori.

Voit myös suorittaa tuon viimeisimmän komennon, jos haluat: Less-ohjelmallahan voi selata tekstitiedostoja nuolinäppäimillä interaktiivisesti. Ja näppäin Q lopettaa sen.

Edellä paikannetussa tiedostossa on C-kielen matematiikkakirjaston rajapintaa, mm. Piin likiarvon ja muiden vakioiden määrittelyjä; miten tämä taas liittyy tähän kurssiin mitenkään? Esimerkiksi siten, että käyttöjärjestelmästandardi POSIX sisältää osia C-kielen standardista, mukaanlukien math.h:n välttämättömän sisällön yhteensopivissa järjestelmissä. Eli käyttöjärjestelmästandardi voi ottaa välillisesti kantaa myös ympyrän kehän suhteeseen sen halkaisijaan (tai ainakin nyt nimeen, jolla tuollaiseen suhdelukuun voi viitata yhteensopivassa ohjelmakoodissa).

Useamman ohjelman käyttöä, putkittaminen

Kokeile seuraavia perusesimerkkejä Unixin ideologiasta "paljon pieniä ohjelmia, jotka tekevät yhden asian hyvin ja joita voi yhdistellä monimutkaisempien ongelmien ratkaisemiseksi". Niissä käytetään aiemmin less-ohjelman yhteydessä nähtyä putkittamista. Aloitetaan vaikkapa komentamalla:

who | sort

Who-ohjelman tuloste menee sortille, joka lajittelee rivit aakkosjärjestykseen. Kokeile sitten seuraavaa:

who | cut -c-8 | sort | uniq

Who-ohjelman tuloste menee tässä cutille, joka leikkaa kahdeksannen merkin kohdalta aina rivin poikki; sitten leikatut rivit menevät cutilta sortille ja lopulta ohjelmalle uniq joka jättää peräkkäisistä samoista riveistä vain yhden jäljelle. Lopputuloksena on aakkosjärjestyksessä kaikki käyttäjät vain yhteen kertaan listattuna, vaikka heillä olisi useita rinnakkaisia pääteistuntoja auki. Vielä yksi:

who | cut -c-8 | sort | uniq | wc -l

Tässä vielä uniq-ohjelman tulos putkitetaan wc:lle, joka laskee rivien määrän (tosiaan viimeinen merkki komennossa on ällä eikä ykkönen). Lopputuloksena on shell-komento, joka laskee konetta tällä hetkellä käyttävien henkilöiden määrän.

Huom 1: Pitkät putkitukset ohjelmalta toiselle ovat tuhlailevaisia, koska jokainen ohjelma on käynnissä yhtäaikaa. Jokainen niistä vaatii käyttöjärjestelmän resursseja, joiden rajallisuuteen tällä kurssilla tutustutaan piakkoin. Putkia on kuitenkin periaatteessa mahdollista tehdä, ja yllä olevat olivat esimerkkejä siitä, miten ne toimivat. Ne ovat käteviä, mutta ylenmääräistä putkittamista on hyvä pyrkiä välttämään oikeissa shell-skripteissä.

Huom 2: Putki on synkronoitu tuottaja-kuluttaja -toteutus, jonka Unix-järjestelmä tarjoaa palveluna. Tähänkin syvennytään kurssilla myöhemmin. Ohjelmissa nähdään standardi syöttövirta ja standardi tulostusvirta. Mistä putki tulee sisään tai mihin se vie ulostulosta, on määrättävissä ulkopuolelta, esim. shellin komentoriviltä.

Tulosteiden ohjaus tiedostoon

Putkien käytön lisäksi on hyötyä tietää, miten shell-komennoissa pääsee käsiksi tiedostoihin. Varmistu ensin, että olet äsken tekemässäsi demo1 -hakemistossa, jos olet tehnyt välillä kokeiluja. Toisin sanoen komenna pwd ja varmista että tuloste näyttää jotakuinkin tältä (tietysti oman kotihakemistosi alla):

/nashome3/nieminen/kj17/demo1

Kokeile ensin grep-ohjelman toimintaa (tuon hirmuisen pitkän tiedostonimen config... kirjoittamisessa voi kokeilla tabulaattorin käyttöä, kirjoittamalla siitä vain alku, vaikkapa con ja painamalla tabulaattoria. Täydennys tapahtuu ensin vain siihen asti, kun on yksikäsitteistä. Painamalla tabia kaksi kertaa lisää, tulostuu vaihtoehdot, joista on kirjoitettava taas pari merkkiä lisää, esim. 15 ja sitten uudelleen. Tätä toistamalla päädyt yksikäsitteiseen täydennettyyn nimeen, jossa ei pysty olemaan kirjoitusvirheitä, koska se on automaattisesti haettu):

grep TIME /boot/config-2.6.32-642.15.1.el6.x86_64

Näin komennettu grep etsi toisena argumenttina annetusta linux-ytimen konfigurointitiedostosta kaikki rivit, joilla esiintyy ensimmäisenä argumenttina annettu merkkijono "TIME". Grep on todella hyödyllinen väline isojen tekstimassojen selaamiseen. Kyseinen tiedosto, jota nyt tarkastellaan, sisältää 4650 riviä määritelmiä, jotka vaikuttavat syvällisesti siihen, kuinka tämä nimenomainen käyttöjärjestelmäyksilö toimii erilaisissa olosuhteissa ja käyttötarkoituksissa. Pienellä kurssilla ehditään raapaista jonkin verran pintaa osa-alueista, joiden nippelit juuri tuossa tiedostossa on aseteltu. Palataan kuitenkin ainakin toistaiseksi konepellin alla olevista nippeleistä kuoren päälle.

Komenna (tietenkin komentohistoriasta nuolinäppäimellä tai Ctrl-P:llä hakien ja äskeistä komentoriviä muokaten):

grep TIME /boot/config-2.6.32-642.15.1.el6.x86_64 > timet.txt

Mitään ei tulostunut näytölle. Syy on se, että väkäsellä > pyysit ohjaamaan grep -ohjelman tulosteen tiedostoon, jonka nimi on timet.txt. VARO VAARAA taas: Väkäsellä ohjattaessa kohdetiedoston mahdollinen aiempi sisältö tuhoutuu ja se korvataan uudella. Tämän ohjeen turvallisuus perustuu siihen, että olet ohjeen mukaisesti tätä demoa varten luodussa tyhjässä hakemistossa, jossa ei vielä ollut olemassa tiedostoa nimeltä timet.txt. Totea että tiedosto timet.txt on nyt syntynyt. Komenna:

ls -l

Näet mm. jokaisen tiedoston viimeisen muutosajankohdan ja pituuden tavuina, koska ls hyväksyy valitsimen -l eli ällä niinkuin "long format". Totea tiedoston sisältö:

cat timet.txt

Ohjelma cat tosiaan tulostaa argumenttina annetun tiedoston. Putkia voi yhdistää ja lopputuloksen voi sijoittaa tiedostoon. Kokeile ja havainnoi:

cat timet.txt | grep HPET > hpetit.txt

cat hpetit.txt

grep TIME /boot/config-2.6.32-642.15.1.el6.x86_64 | grep SND > soundit.txt

cat soundit.txt

Huomaa, että grep -ohjelma osaa toimia joko standardisyöttövirrasta tai lukemalla argumenttina annetun tiedoston.

Väkäsellä ohjaus siis korvaa tiedoston aiemman sisällön. Tiedoston peräänkin voidaan kyllä jatkaa; silloin pitää käyttää kahta väkästä peräkkäin >> eli kokeile vaikkapa seuraavaa ja havainnoi tulokset:

echo "Pari tiedostoa nipussa:"  >  nippu.txt

echo "-------------"  >>  nippu.txt

cat hpetit.txt >> nippu.txt

echo "-------------"  >>  nippu.txt

cat soundit.txt >> nippu.txt

Miten tulokset siis todetaan? Tiedät jo, eikä seuraavaa vinkkiä tarvittaisi:

cat nippu.txt

Enää et myöskään tarvitsisi vinkkiä, että pidempi tiedosto kannattaa mahdollisesti selata sivuttajaohjelmalla, esim:

less nippu.txt

Huomionarvoinen seikka erityisesti komentorivityöskentelyyn tottumattomille on vaikka edellisten esimerkkien pohjalta tajuta, milloin käytetään komentoa echo edelleenohjauksen yhteydessä ja milloin sitä ei tarvita. Edelleenohjaus onnistuu ilman echoa aivan mainiosti, mutta sitä tarvitaan jos haluaa lisätä jotain omaa tekstiä edelleenohjaukseen lisäksi.

Syötteiden lukeminen tiedostosta

Tiedostosta voidaan myös lukea syöte ohjelman standardisyöttövirtaan; silloin käytetään väkästä toisin päin eli <. Kokeile:

less < nippu.txt

wc -l < nippu.txt

Luettu syöte voi aloittaa putkiketjun:

sort < nippu.txt | uniq | wc -l

Silloin se kirjoitetaan ensimmäisen ohjelman perään, ja ensimmäinen putkimerkki on tämän kokonaisuuden jälkeen.

Vielä pari shell-kikkaa

Komenna:

echo Oletko `whoami` vai kuka

Eli shell suorittaa "backtick" -merkkien välissä olevan komennon ensin ja sijoittaa sen antaman tulosteen komentoriviin, joka sitten suoritetaan. Tämä on usein hyödyllinen kikka skripteissä - toimii tietysti lähinnä ohjelmille, jotka tulostavat vain vähän. Komento echo olikin varmaan jo aiemmasta kohdasta tuttu. Jos sattui unohtumaan, niinkuin normaalia on, komento man echo tietysti muistuttaa asiasta.

Huomaa, että "backtickien" välissä voi olla täydellinen shell-komento, jossa voi siis olla vaikkapa putkitus:

echo Paikalla on `who | cut -c-8 | sort | uniq | wc -l` kayttajaa

Näitä voi olla komennossa monta, kuten seuraavassa esimerkissä. Se ei mahdu yhdelle riville paperitulostetta, joten siinä käytetään tyypillistä rivinjatkomenettelyä kenoviivalla: voit näppäillä enterin välittömästi kenoviivan \ jälkeen kertoaksesi shellille, että aiot jatkaa vielä komentoa seuraavalle riville, tai sitten voit jättää kenoviivat pois ja laittaa koko komennon samalle riville. Mieluiten tietysti otat komentohistoriasta edellisen rivin ja muokkaat siitä vain alkupuolen uusiksi:

echo `whoami` laski `date` etta paikalla on \
  `who | cut -c-8 | sort | uniq | wc -l` kayttajaa

Ja niin edelleen. Tällaisia tietovirtojen ohjauksia voi tehdä shellissä. Näitä sovelletaan jatkossa, joten tätä kannattaa jumpata. Muista tärkein perusohje: varmista etukäteen, että tiedät, mitä kokeilusi tulee aiheuttamaan, ettei vahingossa tuhoudu mitään.

Mistä saat täydellisen opastuksen käyttämääsi shelliin

Jos et vielä arvannut, niin paljastan suuren salaisuuden:

man bash

man tcsh

Ja niin edelleen (ksh, zsh). Shellien manuaalit ovat pitkiä (koska ohjelmissa on paljon ominaisuuksia selitettävänä) ja aluksi ehkä hiukan vaikealukuisia (koska ne on tehty hyödyttämään tehokäyttäjää tehokkaalla tavalla). Ne kertovat kaikki kikat, joita kullakin shellillä voi käyttää, sekä myös kyseisen shellin skriptiohjelmoinnin mahdollisuudet. POSIX-yhteensopivassa shellissä on oltava standardin määrittelemät ominaisuudet, mutta useimmissa on runsaasti laajennoksia. Tällä kurssilla käytämme jatkossa yksinomaan bashia, mutta pidetään POSIX tyynyn alla ja yritetään hahmottaa jotakin myös standardin määräämän osajoukon laajuudesta.

Shelleistä on myös määrättömän paljon hyviä johdantoja Internetissä. Niistä osa on kirjoitettu myös vasta-alkajille -- eli ei muuta kuin hakukone käyttöön, jos asia alkaa kiinnostaa enemmän.