Viikko vierähti intensiivisesti ja nopeasti. Maanantaina yritysten edustajat esittelivät ongelmiaan ja pari seuraavaa päivää osallistujat pureutuivat niihin pienryhmissä. Keskiviikkona iltapäivällä kunkin ongelman osalta annettiin tilannekatsaus edistymisestä ja työtä jatkettiin torstaina. Perjantai kului sitten loppuyhteenvetojen esittelyssä. Mahdollisuuksien mukaan yritysten edustajat olivat viikon mittaan silloin tällöin paikalla tai tavoitettavissa täsmennyksiä varten mutta pyrkivät ainakin perjaintaina tulemaan kuulolle. Kävi toteen, mitä yksi kokeneista osallistujista maanantaina lausahti: vaikkei ongelmaa kyettäisi viikon aikana ratkomaan, se on kuitenkin perjantaina aivan eri näköinen kuin aloitettaessa.
Mukaan oli kutsuttu study group -veteraaneja Englannista ja Australiasta. Näiden matemaatikkojen vahvuusalue oli matemaattinen mallinnus. Olipa mukana yli 50 study groupiin osallistunut konkarikin! Oli ihailtavaa seurata miten suurella kokemuksella ja innostuksella he ongelmiin suhtautuivat. Mukana olleita paikallisia opiskelijoita jaksoi ihmetyttää se, miten professoritkin voivat tehdä taululla virheitä ja miten he kinastelevat keskenään parasta lähestymistapaa ja rajausta hakiessaan.
Ratkottavia ongelmia oli kuulemma enemmän kuin yleensä (nyt 15 kpl) ja tästä johtuen kutakin ongelmaa kohti jäi varsin vähän aikaa ja resursseja. Kullekin ongelmalle nimettiin vastuuhenkilö, mutta muut saattoivat vaihtaa päivien mittaan ongelmasta toiseen kiinnostuksensa mukaan ja olla siten viikon aikana ratkomassa useita ongelmia. Varsin suuressa roolissa olivat ulkomaiset asiantuntijat paikallisten seuratessa monesti vähän sivummalla ja opetellessa toimintatapoja.
Ongelmat saattoi jakaa kahteen luokkaan: mallinnus- ja optimointitehtäviin. Useita ongelmia tuli Etelä-Afrikan kaivosteollisuudesta aiheina mm. tunneleiden paineaaltojen ohjaaminen ja kalkin erottaminen kalkkikivestä. Minä osallistuin lähinnä kahden optimointitehtävän käsittelyyn, jotka molemmat olivat erittäin kompleksisia, mutta teollisuuden edustajat halusivat tarkastella jonkin verran rajattuja osia kokonaisuuksista. Niissäkin tosin riitti pohtimista. Toinen ongelma liittyi virvoitusjuomien optimaaliseen jakeluun, kun juomia on lukuisia lajeja ja pakkauskokoja, ne sijaitsevat varastossa eri paikoissa ja rekan reititys, lastaaminen ja purkaminen tilausten toimittamiseksi tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Kokonaisuuteen liittyvät mm. virvoitusjuomien poimiminen varastosta, tuominen lastaualueelle, rekkojen optimaalinen lastaaminen, juomien toimittaminen asiakkaille, rekkojen purkaminen ja panttien tuominen takaisin. Toinen ongelma liittyi lentohenkilöstön aikatauluttamiseen siten, että kullekin reitille allokoidaan tasan yksi miehistö ja sama miehistö voi lentää useamman lennon ennen paluuta lähtöpisteeseen. Osoittautui, että erilaisten kululajien käsitteleminen summana aiheutti vääristymän yrityksen käyttämälle optimoijalle ja tehtävän lähestyminen monitavoitteisena antoi toivottua uutta näkökulmaa.
Monet study groupeissa vuosien mittaan käsitellyt reaalielämän ongelmat ovat antaneet tutkijoille mielenkiintoisia tutkimusideoita, joten kyse ei ole vain teollisuusosapuolten tarpeisiin vastaamisesta vaan molemmat hyötyvät. Monen ongelman käsittely jatkuu intensiivisen viikon jälkeenkin. Ongelmista kirjoitetaan tiivistelmät ja myöhemmin julkaistaan proceedings-kirja laajennetuista tiivistelmistä tai jopa artikkeleista. Study group sai paljon julkisuutta Johannesburgissa. Tilaisuudesta ilmestyi sanomalehtiartikkeli, useita radiohaastatteluja ja TV-esiintymisiä. Voidaan siis sanoa, että järjestäjät tekivät mainiota työtä onnistuneiden järjestelyjen lisäksi myös tiedottamisen saralla.
Teollisuusmatematiikan study group -viikkoja järjestetään paljon lähempänäkin, joten Johannesburgiin asti ei ole pakko mennä kokemusta hankkimaan. Suosittelen joka tapauksessa osallistumista kaikille, joille mahdollisuus moiseen tarjoutuu. Luvassa on intensiivisen työrupeaman lisäksi mielenkiintoisia kontakteja ja mikä tärkeintä, todella mielenkiintoisia ongelmia pohdittaviksi.