Matkakertomus, Kaisa Miettinen

EMO2001, First International Conference on Evolutionary Multi-Criterion Optimization

7.-9.3.2001, Zurich, Sveitsi

Ensimmäinen monitavoiteoptimoinnin ja evoluutiostrategioiden yhdistelmälle omistettu konferenssi järjestettiin Swiss Federal Institute of Technology (ETH) -korkeakoulun tiloissa keväisessä Zurichissä. Tilaisuus kesti kaksi ja puoli päivää. Konferenssi alkoi kahdella kahden tunnin mittaisella tutoriaalilla. Minut oli kutsuttu pitämään niistä toinen ja kertomaan 'perinteisistä' monitavoiteoptimoinnin menetelmistä aiheesta "Some Methods for Nonlinear Multi-Objective Optimization". Toinen tutoriaali käsitteli evolutionaarista monitavoiteoptimointia ja sen piti Carlos A. Coello Coello. Loppujen kahden päivän ohjelma koostui Ralph Steuerin ja Ian Parmeen kutsutuista esitelmistä, 24 tavallisesta esitelmästä ja 21 posterista. Konferenssipäivät olivat pitkiä, sillä järjestäjät halusivat välttää rinnakkaisistuntoja ja siten osallistujajoukon jakamista osiin.

Monitavoitteisten optimointiongelmien ratkominen on tähän mennessä tapahtunut hyvin erillään perinteisten optimointikoulukuntien ja evoluutiostrategioiden käyttäjien piireissä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei konferenssin osallistujien joukossa juurikaan ollut minulle tuttuja! Ralph Steuer ja minut oli kutsuttu nimenomaan kuromaan tuota kuilua umpeen. Täytyy sanoa, että kurottavaa todella tuntuu olevan. Vaikuttaa siltä, että näiden kahden tutkimusalan lähtökohdat ja tavoitteet ovat toistaiseksi hyvin kaukana toisistaan. Molemmilla on varmasti annettavaa toisilleen, mutta yhteistyötä tarvitaan.

Evoluutiostrategiat monitavoiteoptimoinnissa tuntuvat levinneen varsin laajalle. Ollakseen ensimmäinen alansa konferenssi, se keräsi kunnioitettavat vajaa 90 osallistujaa miltei 20 maasta. Lähtökohtana valtaosassa esityksissä tuntui olevan Pareto-optimaalisen pinnan generoiminen tavalla tai toisella ja erilaisissa sovelluskohteissa tai sitten tunnetuille testifunktioille. Huomiota kiinnitettiin jonkin verran siihen, ettei takeita oikean Pareto-optimaalisen joukon löytymisestä ole. Kukaan ei tuntunut kantavan huolta siitä, onko mallin Pareto-optimaalisella ja varsinaisen ratkottavan tehtävän Pareto-optimaalisella joukolla tekemistä keskenään. Toisaalta on huomattavaa, että vasta usean vuoden työn jälkeen alan harrastajat alkavat olla kypsiä tunnustamaan sen seikan, ettei tehtävän ratkaiseminen ole yhtäpitävää Pareto-optimaalisen pinnan löytämisen kanssa.

Osallistujat saivat konferenssin annin mukaansa koottuna kirjaan "Evolutionary Multi-Criterion Optimization", jonka ovat editoineet Eckart Zitzler, Kalyanmoy Deb, Lothar Thiele, Carlos A. Coello Coello ja David W. Corne. Kirja kuuluu sarjaan Lecture Notes in Computer Science (LNCS), vol. 1993, Springer-Verlag, Berlin, 2001. Nopeaan tahtiin koottu proceedings-teos on kova ponnistus sen tekijöille, mutta se on omiaan levittämään tietoutta alasta edelleen.

Konferenssin järjestäjät suoriutuvat työstään mallikkaasti, mikä kiitoksin mainittakoon. Saapa nähdä, miten käy, kun seuraava EMO-konferenssi pidetään parin vuoden päästä Portugalissa.


Kaisa Miettinen