Raija Sarasti-Wilenius

Gyldenstolpen perheen kirjekokoelma

Tutkimussuunnitelma projektiin Humanismin tulo Suomeen

TUTKIMUKSEN AIHE

Gyldenstolpen perheen kirjekokoelma (1650-luvulta 1700-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle). Sisällöllinen ja muodollinen analyysi.

TUTKIMUKSEN TAUSTA

Turun akatemian ensimmäinen historian ja politiikan professori Michael Wexionius (1608-1670), joka toimi myös juridiikan professorina vuodesta 1647, aateloitiin ansioidensa vuoksi v. 1650 nimellä Gyldenstolpe. Hänet nimitettiin Turun hovioikeuden asessoriksi 1657, missä virassa hän kuoli v. 1670. Laajalti oppinut Wexionius-Gyldenstolpe oli tuottelias kirjoittaja ja hän julkaisi etiikkaa, valtio-oppia, taloustiedettä, maantiedettä, historiaa ja juridiikka koskevia teoksia, joista useat saavuttivat auktoriteettiaseman ja pysyivät pitkään oppikirjoina. Hän viittaa teoksissaan paljon antiikin kirjallisuuteen. Wexionius-Gyldenstolpe oli Turun akatemian alkuaikojen keskeinen vaikuttajahahmo, joka edisti merkittävällä tavalla saksalais-hollantilaisen humanismin istuttamista Turun akatemiaan. Wexionius-Gyldenstolpen lapsista tunnetuin on Nils Gyldenstolpe (1642-1709), joka teki menestyksekkään uran eri tehtävissä kuninkaan hovin palveluksessa saaden ensin vapaaherran (1687) ja sitten kreivin (1690) arvon. Muut tutkimuksessa keskeisimmin esiin tulevat Michael Wexionius-Gyldenstolpen pojat ovat Daniel Gyldenstolpe (1645-1691), joka toimi Turun hovioikeuden asessorina, Samuel Gyldenstolpe (1649-1692), joka toimi historian ja politiikan professorina Turussa, sekä Carl Gyldenstolpe (k. 1710), joka toimi sotilasuralla.

Upsalan yliopiston kirjastossa on kokoelma Michael Wexionius-Gyldenstolpen, hänen poikiensa ja pojanpoikiensa (lähinnä Nils Gyldenstolpen poikien) laatimia (tai saamia) kirjeitä pääasiassa 1660-, 1670- ja 1680-luvuilta, mutta joukossa on myös varhaisempia ja myöhempiä kirjeitä. Myöhäisimmät kirjeet ovat 1700-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Nämä käsikirjoitukset, joita arviolta on yli sata kappaletta, ovat Helsingin yliopiston kirjastossa kahdella mikrofilmirullalla (Mf/Ms 393 ja 394). Mikrofilmatut kirjeet eivät ole kronologisessa eivätkä missään muussakaan järjestyksessä. Kirjeet ovat suurimmaksi osaksi latinankielisiä, noin 20% niistä on ruotsinkielisiä.

Valtaosa kokoelman kirjeistä on Michael Wexionius-Gyldenstolpen sekä hänen poikiensa ja muiden sukulaisten lähettämiä kirjeitä Nils Gyldenstolpelle Tukholmaan tai Haagiin, jossa hän toimi Ruotsin lähettiläänä (1679-1687). Jonkin verran pienempänä ryhmänä ovat muille perheenjäsenille lähetetyt kirjeet. Kokonaisuudessaan Gyldenstolpien kirjekokoelma muodostaa merkittävän ja 1600-luvun puitteissa ainutlaatuisen lähdeaineiston, jota tutkimalla on mahdollista valottaa suomalaisen sivistysperheen elämää kolmen sukupolven ajalta.

Tutkimuksen aihe liittyy yli kymmenen vuotta jatkuneeseen pohjoismaiden ja Baltian maiden väliseen, uuslatinan alalla tapahtuvaan yhteistyöhön, jossa olen ollut mukana alusta asti. Ensimmäinen alan kollokvio, jossa myös Baltian maat olivat edustettuina, pidettiin Helsingissä 1992, viimeisin Tartossa 1999. Yhteistyön puitteissa on syntynyt toimiva tutkijoiden verkosto.

TUTKIMUKSEN TAVOITE

Tutkimuksen tavoite on kahtalainen. Ensinnäkin on tarkoitus järjestää Gyldenstolpen perheen kirjekokoelman kirjeet kokonaiskuvan mahdollistamiseksi sekä laatia kirjeiden sisältöä koskeva kuvaus. Valikoima Gyldenstolpien kirjeitä on tarkoitus kääntää suomeksi.

Toiseksi tarkoitus on tutkia klassisen kulttuurin vaikutusta kirjeissä sekä tarkastella kirjeiden muotoa erityisesti humanistien laatimien kirjeenkirjoitusoppaiden valossa. Kirje oli erittäin keskeinen humanistien suosima kirjallinen laji, jonka välityksellä heidän ajatuksensa levisivät ympäri Eurooppaa. Kuuluisten humanistien kirjeenkirjoitusta koskevia teoksia (mm. Erasmus, Justus Lipsius) luettiin ahkerasti ja heidän kirjeitänsä, joita julkaistiin painettuina kokoelmina, imitoitiin tyylimalleina myös Turun akatemiassa.

TUTKIMUKSEN MERKITYS

Gyldenstolpen perheen kirjekokoelma on lajissaan ainutlaatuinen ja ansaitsee tulla nostetuksi päivänvaloon. Perheen jäsenten huomattavien yhteiskunnallisten asemien vuoksi kirjeissä yhdistyy mielenkiintoisella tavalla julkinen ja yksityinen taso. Kirjeet sisältävät akateemista pohdiskelua, päivänpolitiikkaa, Turun sivistyneistön elämään liittyvää tietoa, sekä perheenjäsenten keskinäistä kommunikaatiota. Siten ne tuovat kiinnostavan perspektiivin ajan yleiseen historiaan, moraalifilosofiaan, oppihistoriaan, tapakulttuuriin, sosiaali- ja henkilöhistoriaan.

Klassismin vaikutuksen tutkiminen kirjeissä tuo lisävaloa humanismin ilmenemiselle sille itselleen keskeisessä kirjallisessa lajissa. Humanismia on tutkittu l600-luvun väitöskirjoissa ja latinankielisessä runoudessa ja puheissa, mutta kirjeitä ei tähänastisessa tutkimuksessa ole juurikaan huomioitu. Kirjeiden muotoa koskeva analyysi valottaa omalta osaltaan kirjeen kulttuurihistoriaa.

TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Tutkimus tulee viemään kolme vuotta:

vuonna kokoelman kirjeet järjestetään kronologisesti ja kirjeistä laaditaan yleiskuvaus

vuonna keskitytään kirjeiden klassisten vaikutteiden tutkimiseen, jossa erityisesti huomioidaan erilaiset viitteet antiikin filosofiaan, historiaan ja kirjallisuuteen. Muotoa koskevassa analyysissa pyritään tarkastelemaan kirjeitä suhteessa humanistien kirjeenkirjoitusoppaissa annettaviin ohjeisiin. Näiden tutkiminen jatkuu edelleen

vuonna, jolloin valikoima kirjeitä käännetään suomeksi ja tutkimustulokset saatetaan julkaisukuntoon.

Tutkimuksen alkuvaiheessa on tutustuttava perusteellisesti Upsalan yliopiston kirjastossa oleviin alkuperäisiin käsikirjoituksiin ja tarvittaviin oheislähteisiin. Vaikka niitä on tutkittava myös tutkimuksen kuluessa, on tutkimus kuitenkin mahdollista suorittaa pääosin Helsingissä mikrofilmatun materiaalin avulla.

TUTKIMUKSEN RAHOITUS

Palkka:

Matkat: 1. vuosi: matka ja 1 kk:n oleskelu Upsalassa 11 000 mk

2. vuosi: matka ja 1 kk:n oleskelu Upsalassa 11 000 mk

3. vuosi: matka ja 2 viikon oleskelu Upsalassa 6 000 mk

Muut kulut: Kopiointi- ym. kulut yht. kolmelta vuodelta 6 000 mk