Kysyy, mitä haluat saada selville!
Tutkimusongelma ei vielä ota kantaa siihen miten tutkimus tehdään. Tutkimusongelman ei myöskään ole syytä olla täysin triviaali, vaan sen avulla omaan ympäristöön olisi löydettävä uusia vastauksia.
Tutkimusmenetelmiä on monenlaisia eri tyyppisiin tarkoituksiin, ja tästähän laitoksella järjestetään oma erikoiskurssi - Tietojenkäsittelyn tutkimusmenetelmät.
Tutkimustyö itsessään on asiaan perehtymistä, ilmiöiden (em. käsite tulee ymmärtää mahdollisimman laajassa muodossaan) puolueetonta ja objektiivista tarkastelua sekä johtopäätösten tekoa. Erityismainintana vielä havaintojen ja johtopäätösten erottelun tärkeys: tarkasti dokumentoidut ja huolellisesti suunnitellut tutkimusjärjestelyt mahdollistavat tietynlaisten faktojen selvittämisen. Johtopäätökset sen sijaan eivät voi koskaan olla täysin objektiivisia, vaan niihen liittyy aina tekijänsä subjektiivinen sormenjälki jossakin muodossa.
Tutkimustyö meidän ymmärtämässämme muodossa kumulatiivista, eli uusi tieto rakennetaan aina vanhan tietämyksen päälle. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että vanhat johtopäätökset olisivat aina oikeassa, vaan ne ovat perustuneet luontihetken tietämykseen ja uudempi tietämys on voinut tuoda esiin loppupäätelmiin oleellisesti vaikuttavia seikkoja.
Asioiden epäily ja uusien yhdistemien tekeminen ovat syvällä inhimillisessä luonteessa. Tämä sama on myös tieteen tekemisen perusta. Aivan vastaavasti kuin akateemisessa vapaaudessa on kääntöpuolena akateeminen vastuu, on epäilyjen nostamisella ja yhdistelmien teolla vastapuolena kriittisyys ja luotettavuuden tarkastelu. Erityisesti lähdemateriaalin suhteen on nykymaailmassa oltava tarkkana.
Hyvä lähde on luotettavasta paikasta saatu ja sen alkuperä sekä sisältö on jollakin tapaa varmistettu. Tämä ei suinkaan tarkoita, että mikään muu tieto ei olisi oikein, mutta niiden käsittelyssä on oltava tarkkana.