Perinteinen tapa jakaa tutkimustyypit on käyttää jaottelua määrällinen vs. laadullinen tutkimus. Tämä ei kuitenkaan riitä useimmissa tapauksissa, vaan tarvitaan jotain tarkempaa jaottelua. Pertti ja Annikki Järvinen ovat kirjoittaneet tutkimustyön menetelmistä kirjan (Tutkimustyön metodeista, Opinpaja Oy, uusin painos vuodelta 2004), jossa paneudutaan tietojenkäsittelyn alaan liittyviin tutkimusmenetlmiin. Seuraavassa tiivisteitä em. teoksesta.
Teoriat kokoavat, yhdistävät ja systematisoivat aikaisempia erillisia tutkimustuloksia.
Tutkimuksella pyritään olemassa olevan teorian vahvistamiseen tai kumoamiseen. Tämän taustalla on siis aina olemassa oleva teoria ja tarve saada siitä voimakkaampi näkemys.
Tähän kategoriaan kuuluviksi lasketaan kuvailevia, tulkitsevia ja kokonaan uusia teoriota luovat tutkimukset. Tähän kategoriaan kuuluu suuri joukko toisistaan enemmän tai vähemmän poikkevia menetelmiä. Niistä muutamia alla
Grounded theory on aineistoon perustuva teoriatyyppi. Se kehitetään ilmiötä koskevalla tietojen keruulla ja analyysillä. GT-tutkimusta ei oloiteta teorialla ja sen vahvistamisella, vaan aineiston keruulla. Aineiston keruuseen ei liity tarkkaa ennalta määriteltyä tavoitetta, vaan kaikki ilmiöön liittyvä on kiinnostavaa.
Case study, eli tapaustutkimus tarkastelee yhtä (tai useita) tapauksia ennalta päätetyn päämäärän saavuttamiseksi. Tiedonhankintatapoja ovat kyselyt, haastattelut, havainnointi ja arkistomateriaalin käyttö.
Fenomenografia pyrkii kokemusten kuvaamiseen, analyysiin ja ymmärtämiseen. Se siis kuvaa erilaisia tapoja, joilla todellisuuden erilaiset puolet koetaan ja käsitteellistetään. Se myös etsii saavutettujen kuvaustapojen kategorioiden välisiä loogisia suhteita.
Konstruktiivinen tutkimus on luonteeltaan soveltavaa tutkimusta, jossa on haluttu päämäärä on ennalta tiedossa, mutta sen saavuttaminen ei. Konstruktiiviselle tutkimukselle ominaista on uuden todellisuuden rakentaminen olemassa olevan tietämyksen pohjalta. Menetelmään kuuluu myös päätös siitä, millaista uutta todellisuutta halutaan rakentaa ja miten se tehdään. Konstruktiivista tutkimusta voidaankin luonnehtia suunnittelutieteeksi, joka koostuu rakentamisesta ja arvioinnnista. Perinteisesti TTL:n tutkimus on luonteeltaan suuressa määrin tämän tyyppistä.
Tutkimustyyppi voidaan jakaa kahteen osaan: keinoja painottavaan konstuointiin ja tavoitteita painottavaan konstruointiin. Konstruktiivisen tutkimuksen tuloksina pidetään sekä toteutettuja systeemejä että niiden suunnitelmia.
Matemaattinen tutkimus perustuu tiettyihin alkuolettamiin. Matemaattisen päättelyn ja osoittamisen ketju on oltava aukotonta ja ristiriidatonta.
Tavallisia tiedonkeruumenetelmiä ovat mittaaminen, havainnointi, haastattelu, kysely, kirjalliseen materiaaliin tutustuminen, oman toiminnan rekisteröinti sekä kokeilu. Tiedonkeruumenetelmissä avainasemassa on alussa esitetty jaottelu määrälliseen ja laadulliseen tutkimukseen: voiko keruumenetelmällä saada numeroitavia tietoja?
Tieteen lähtökohtia on kriittinen suhtautuminen kaikkeen, mikä vähänkään epäilyttää. Työhön tai tuloksiin kohdistuvaa kritiikkiä ei pitä pelätä, eikä sitä erityisesti pidä ottaa hyökkäyksenä itseään kohtaan, vaan se on systeemiin rakennettu ominaisuus.