Ota SSH-yhteys koneeseen halava.cc.jyu.fi. Tee sinne hakemisto seminaaria vartenja hae sinne yllä olevan linkin takaa gradutyyli. Pura tiedosto (tar -zxvf tiedosto).
Isolla osalla käyttäjistä Unix-kotihakemisto on sama kuin Win-työasemien U-levy. Näyttäisi siltä, että kaikki eivät kuitenkaan ole näin onnellisessa asemassa.. Jos nämä kaksi näyttävät erilaisilta, on ainut mahdollisuus siirrellä tiedostoja paikasta toiseen esim. FileZillalla. Unix-palvelimista löytyy editoreiksi ainakin pico, vi ja emacs, jos jatkuva tiedostejen siirtely käy tuskaiseksi.
Aja komento
pdflatex example.tex
Ja kääntäjän ohjeen mukaisesti aja vielä toiseen kertaan. Nyt tuloksena pitäisi olla ehjä PDF-tiedosto.
Tutkimalla example.tex-tiedostoa, voidaan löytää kolme pääosaa: Alun taustadata, varsinainen tekstiosuus ja lopussa liitteet. Dokumentin sekä tekijän tiedoiksi voi vaihtaa omia tietojaan. Varsinaisen tekstin jaottelu perustuu kolmeen tasoon:
\chapter \section \subsection
Näillä kolmella tasolla pitäisi pystyä tulemaan toimeen, Jos tasot eivät riitä on ensin syytä miettiä, onko tekstin rakenteessa jotain säädettävää.
Lähteiden hallintaan käytetään bibtex-järjestelmää. Esimerkiksi ACM:n ja IEEE:n digitaalisista kirjastoista saa lähteiden tiedot suoraan tässä muodossa. Lisää example.tex-tiedostoon ennen liitteitä seuraavat rivit
\bibliographystyle{plain}
\bibliography{example}
Luo tämän jälkeen example.bib-tiedosto ja kirjoita sinne jonkin lähteen bibtex-tiedot. Lisää johonkin kohtaan tex-tiedostoa viite komennolla
\cite{viitteen_tunniste}
Nyt jos paketin kääntää, kääntäjä ilmoittaa puuttuvasta lähdeviitteestä. Tämän saa korjattua ajamalla komennon
bibtex example
Erityisesti edellisessä komennossa on syytä huomata, että bib-tiedoston tarkenninta ei saa antaa! Tämän jälkeen kääntämällä taas pari kertaa pitäisi tuloksen olla halutunlainen.
Bib-tietueen luominen itse ei ole missään nimessä hankalaa. Vaativinta on ehkä sopivan tietuetypin valinta. Tähän mm. Wikipediasta löytyy oikein hyvä artikkeli. Esimerkki bib-tiedostosta