Kari Kivelä & Jussi Koskinen
Tietojenkäsittelytieteen julkaisuja, Tutkimuksia TU-13. Lyytinen, K. & Nurminen, M. (eds.). Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä. 1992, 51-97.
Talouden mikroteoriat, päätöksenteon teoriat, tilastotiede,
operaatiotutkimus, kognitiivinen psykologia, kielitiede, poliittisen
päätöksenteon mallit, yhteiskunnallisen vaihdannan ja vallan teoriat,
informaatioteoria, populaatioteoriat ja kybernetiikka kuvaavat kukin omasta
näkökulmastaan ihmisten suhdetta ympäristöönsä ja esittävät malleja sille miten
tietoisesti järkiperäinen, tarkoitushakuinen (rationaalinen) havainnointi,
tulkinta, jäsentäminen ja reagointi on mahdollista. Päätöksenteon teorioiden
tutkimusalueelle on luonteenomaista vaihtoehtoisten näkökantojen (klassinen,
behavioristinen ja sosiologinen) teoria olemassaolo. Yleistä konsensusta
tarkoituksenmukaisesta joukosta taustaolettamuksia tai päätösanalyysin
täsmällisestä muodosta ei ole olemassa. Organisatorisen valinnan tutkimus on
osa paljon yleisluonteisempaa tutkimusta, joka käsittelee sitä miten yksilöt ja
instituutiot tulkitsevat informaatiota ja toimivat tarkoituksellisesti
epävarmuutta sisältävässä maailmassa. Tällaisia tutkimuksen kohteita ovat mm.
ihmisen suorittama tietojenkäsittely, ajattelu, ongelman ratkaisu ja tajunta.
Normatiivisen (päätöksentekijöille käytännöllisiä neuvoja tarjoavan)
päätöksenteon keskeisiä tieteitä ovat operaatiotutkimus (OR, Operations Research)
ja johtamistiede (MS, Management Science) Normatiivisen päätöksenteon mallien
rakentamisessa on yleistynyt kaksi suuntausta: 1) optimiin pyrkiminen
idealisoidun mallin puitteissa (klassinen päätöksenteon teoria) sekä 2)
riittävän hyviä (heuristisia) päätöksiä tarjoavien mallien tuottaminen
(rajoitettu rationaalisuus, behavioristinen teoria). Näiden lisäksi on esitetty
3) sosiologinen, erityisesti ryhmien toimintaa selittävä ei-normatiivinen
teoria.
Updated: Sept. 30, 2004, Aug. 10, 2010 by Jussi
Koskinen.