University of Jyväskylä,
Dept. of Computer Science and Information Systems, Jyväskylä, Finland. March 1990. 137 p. (M.Sc. thesis in Computer Science).
Tiivistelmä
Tutkimuksessa luokitellaan asiantuntijajärjestelmien (AJ) rakentamisen
menestystekijöitä sekä arvioidaan menestystekijöiden keskinäistä
tärkeysjärjestystä. Tutkimus on luonteeltaan analyyttis-empiirinen.
Empiirisessä osassa selvitellään menestystekijöiden vaikutuksen suuruutta eri
tavoin arvioituun järjestelmän menestykseen. Tutkimukseen sisältyy laajahko
AJ:ien erityispiirteitä käsittelevä osuus. Tutkimuksessa on pyritty rajautumaan
AJ-projektit muista atk-hankkeista erottavien menestystekijöiden tutkimiseen.
Soveltuvuustutkimusvaiheen osalta esitetään järjestelmän rakentamisen
välttämättömät edellytykset sekä sovelluskohdetta valittaessa huomioitavat
tekijät. Muita AJ:ien vaihejakomallin mukaisia rakentamisen päävaiheita ovat
tietämyksen hankinta-, toteutus- sekä järjestelmän toiminnan testaus- ja
arviointivaiheet. Empiirisessä osassa menestystekijöiden (69 kpl.) tärkeyden
arviointiin on käytetty vastaajien antamia merkitysarvoja sekä projektia kuvaavien
arvojen ja menestyksen välisiä korrelaatioita. Kyselytutkimukseen on
osallistunut 27 suomalaista organisaatiota, projekteja on mukana 31 kpl.
Projektien menestystä vastaajat ovat arvioineet seuraavien tekijöiden suhteen:
taloudellinen menestys, suunnitelmissa pysyminen, saavutettu kilpailuetu,
toiminnan nopeutuminen, päätösten laadun parantuminen, virheiden vähentyminen,
järjestelmän hyväksymisen taso sekä kokonaismenestys. Projektien menestyksen ja
menestystekijöiden arvojen välisen yhteyden tutkimiseen on käytetty
korrelaatiokertoimia. Eniten kokonaismenestykseen vaikuttavat ongelman
jäsentyneisyysaste, käytetyn asiantuntijatietämyksen taso,
tietämyksenhankintamekanismin riittävyys sekä panostuksen riittävyys.
Kehitysvälineen tehon merkitys on ollut projekteissa yllättävän vähäinen.
Suunnitelmissa pysymistä selittävät parhaiten asiantuntijoiden ilmaisukyky,
mallinnettavan tietämyksen pysyvyys sekä rakentajien taitojen riittävyys.
Taloudellista menestystä selittävistä tekijöistä tärkeimpiä ovat tietämyksenhankintamekanismin
riittävyys, asiantuntijatestauksen käyttö tietämyksen laadun arvioinnissa sekä
rakentajien taitojen riittävyys. Saavutettua kilpailuetua selittävät parhaiten
asiantuntijatestauksen käyttö, symbolisen päättelyn tarve ongelman ratkaisussa,
hankkeeseen käytetty työpanos sekä sovelluksen oletettu lupaavuus. Muut
menestyksen lajit ovat toiminnallista menestystä. Tuettuun työtehtävään
liittyvien virheiden vähentymistä selittävät parhaiten kohdeyrityksen
atk-tekninen taso, rakentajien taitojen riittävyys sekä systemaattisen
haastattelun käyttö tietämyksenhankinnassa. Tehtävien päätösten laadun
parantumiseen vaikuttavat systemaattisen haastattelun ja asiantuntijatestauksen
käyttö, asiantuntijoiden motivaatiotaso, rakentajien taitojen riittävyys sekä
sovelluksen lupaavuus. Järjestelmän hyväksymiseen vaikuttavista tekijöistä
merkittävin oli asiantuntijoiden palkkauksen kalleus. Tutkittaessa järjestelmän
toiminnallista menestystä suhteessa sille asetettuihin odotuksiin, tärkein
tekijä oli asiantuntijoiden palkkauksen kalleus, muita tärkeitä tekijöitä ovat
rakentajien taitojen riittävyys sekä systemaattisen haastattelun käyttö
tietämyksenhankinnassa.
Laitossarjassa julkaistu tiivistetty raportti aiheesta:
Jussi Koskinen, "Asiantuntijajärjestelmien
rakentamisen menestystekijät" (in Finnish) Tietojenkäsittelytieteen julkaisuja, Tutkimuksia TU-8, Dept.
of Computer Science and Information Systems, Univ. of Jyväskylä.
Jyväskylä, Finland. 81 p. March 1990.
Updated: Sept. 28, 2004,
Aug. 10, 2010 by Jussi Koskinen.