Nimet Laukkavirta, Tarvaala ja Laukaa
Tarvaala on saanut nimensä Tarvaalanvirrasta, jota myös Laukkavirraksi on kutsuttu. Tarvaalanvirran uskotaan saaneen nimensä Juvalta keskiajalla tulleen J. Tarvaisen talon mukaan. Vanhin maininta Laukaa sanasta olisi Tarvaalasta ja muoodossa "Laukas (Laukaan Historia I, s.105). Myös Laukkavirta olisi alkujaan ollut Laukaanvirta, näin pitäjä olisi saanut nimensä Laukkavirrasta eli Tarvaalanvirrasta.
Entä sana Laukaa? Seuraavassa eräs teoria:
Päijänteen eteläpäästä lähtee itään Kymijoki ("kymi" = joki) ja Kymijokea pitkin päästään Kotkan kohdalla merelle. Jos matkataan suoraan yli Suomenlahden etelään niin tullaan Vatjaan, joka sijaitsee Pietarin alueen, Inkerin, ja Viron välissä. Vatjalaiset ovat saaneet nykyään antaa tilaa venäläisille, mutta monet nimet ovat säilyneet. Kaukaa etelästä laskee mereen tällä kohtaa Luga-joki, toiselta nimeltään Laukaanjoki. "Luga" on venäjää ja tarkoittaa kosteaa niittyä. Sama sana on länsislaavilaisissa kielissä "luka" ja latviankielessä "laukas"! Suomen sana "luhta" (esim. luhtakerttunen) on myös samaa alkuperää. Näistä nimien yhtäläisyyksistä johtuen ovatkin eräät tutkijat päätelleet (mm. Europaeus, Päivö Oksala ja E.A. Tunkelo) että Laukaan paikannimistö olisi vatjalaista alkuperää. Muitakin yhtäläisyyksiä löytyy, kuten Kotkan edustalta Pyhtää, jolla on kaima Laukaan Saviolla ja vatjalaisista on Laukaassa puolestaan muistuttamassa Vatian kylä.
Pernasaari, Laukaan Vuonteella, oli alkuaan Pärnäsaari ja "pärnä" tai "pärn" tarkoittaa sukukielissämme (karjala, viro) lehmusta. Pernasaaren vieressä oleva Kuusisaari onkin niitä harvoja paikkoja Keski-Suomen korkeudella, mistä vielä löytyy villilehmuksia, jotka vielä kivikaudella - ilmaston ollessa lämpimämpi - muodostivat alueella suuria metsiä.